Lue keskustelun säännöt.
Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista. Olen huomannut että eniten kotirouvia kadehditaa
07.04.2025 |
Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista.
Olen huomannut, että eniten kotirouvia kadehtivat etenkin naiset, joilla itsellään ei ole nykytilanteessakaan, eikä edes ole koskaan ollutkaan mahdollisuuttakaan vaihtoehtoisesti ryhtyä kotirouvaksi miehensä elätettäväkseen.
Aivan pariskunnan keskinäinen yksityisasia, jääkö puoliso kotiin vai meneekö töihin. Ei kuulu muille.
Kommentit (445)
Vierailija kirjoitti:
"Ystäväni on tohtori. Hänellä oli professuuri yliopistolla kunnes jäi ensin kotiäidiksi ja sitten kotirouvaksi. Elävät nykyään varsin mukavaa ja onnellista elämää maaseudun rauhassa."
Ja kotiäitinä uransa haluavia pitäisi kouluttaa verorahoihin tohtoriksi siksi, että... niin että miksi?
Toisaalta yhteiskunta säästää valtavasti kun henkilölle ei makseta enää mitään. Tohtori tuskin olisi koskaan ollut nettoveronmaksaja ja hänen potentiaaliseen työpaikkaansa on kyllä menijöitä. Yhteiskunta säästää kun hänelle maksetaan vain tukia jos niitäkään, lapsille ei tarvitse järjestää päivähoitoa, nainen ei muuta yksin tukien varaan koska hän on jo kiinni elättäjässä eikä voi erota, eikä eläkerahastostakaan kulu hänelle juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ITSENÄISYYS on se mihin kaikkien tulee pyrkiä. Se vapaus kun itse saa päättää eikä olla toisen rahojen armoilla.
Harva kai tuomitsee kotiäitejä siitä, etteivät he ole töissä. Eihän töitä muutenkaan riitä kaikille. Monia harmittaa nähdä nainen asettamassa loukkua itselleen ja opettamassa samaa mallia lapsilleen. Jos mies on varakas niin silloin joku voi olla kateellinenkin. Toisaalta varakas mies tekee jälkeläisilleen karhunpalveluksen on valitsee lasten äidiksi ihmisen joka on niin tyhmä että suostuisi tuohon diiliin. Älykkyys taitaa periytyä enemmän äidin puolelta ja isä on vielä vanha niin kaiken maailman neuropiirteetkin on yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhatpiiat ja mahot naiset kadehtivat eniten kotirouvia, joilla vieläpä omatekemiä lapsia ja kaiken lisäksi oman rakkaan miehen kanssa yhteisiä.
Painukaa vaan töihinne niillä matalilla palkoillanne tai olkaa työttömänä kelan elätteinä. Ja muistakaa katkerina kadehtia elämänne valuessa hukkaan.
T. Inkkeli joka ei ole saanut naista ja siksi ulisee katkerana naisille
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä on, kotirouvat, haluatteko tyttäristänne kotirouvia, vailla koulutusta ja kokemusta, tavoitteena löytää nuorena rikas mies elättäjäksi?
Entä haluatteko pojallenne elatusta vaativan vaimon, jonka eläkesuunnitelma on avioero tai perintö?
Meillä on se tilanne, että tytär on kotona ja puolisonsa on tarkoitus hänet elättää. Johtuu kylläkin siitä, ettei tyttäreni ole työllistynyt. Hänellä on omat haasteensa ja olisi tarvinnut tuetun työn rajoitetulla työajalla. Sellaiset on hävinnyt.
Poikani taas elättää vaimonsa, koska hänen työn takia joutuvat asumaan ulkomailla aina 1-3v. kerrallaan. Ja sit suomessa pari vuotta. Hän saa pientä korotusta johtuen siitä, että on perhe, mutta sekin maksetaan pojalle, ei tälle vaimolle, jonka on aika vaikea luoda omaa uraa. Toki tekee töitä aina, kun se jotenkin on mahdollista.
Eli molemmilla lapsilla aika perinteiset kuviot, mutta olosuhteiden pakosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty.
Vierailija kirjoitti:
senkus rupeat. Säkin gold digger rupsahdat joku päivä ja sitten ei enää eletä muiden rahoilla :)
Surullista jos olet tavannut vain miehiä jotka pitävät naista vain näyttelyesineenä. Toivon että löydät rakkauden joku päivä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät halua antaa naisen päättää avioliittokuvioistaan päätellen aloitustekstin saamasta alapeukkuvyörystä.
Ketkä? Tiedostavat?
Eipä ole kukaan estämässä, joten miksi murehtia asiaa? Ketä nämä "jotkut" ovat? Miksi terve aikuinen välittäisi tuntemattomien mielipiteestä?
Vierailija kirjoitti:
"Ystäväni on tohtori. Hänellä oli professuuri yliopistolla kunnes jäi ensin kotiäidiksi ja sitten kotirouvaksi. Elävät nykyään varsin mukavaa ja onnellista elämää maaseudun rauhassa."
Ja kotiäitinä uransa haluavia pitäisi kouluttaa verorahoihin tohtoriksi siksi, että... niin että miksi?
Ei yhteiskunta rahoita väitöskirjan tekoa. Mun kaveri ainakin teki samalla töitä yliopistolla (sai siis palkkaa palkkatyöstä) ja välillä teki apuraha-anomuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty.
Noh, kyllähän se nyt kuulostaa kateudelta jos haukutaan ihmistä hänen tekemiensä elämän valintojen vuoksi, jotka tekevät hänet onnelliseksi eivätkä vaikuta tämän haukkuja elämään mitenkään. Miksei voisi olla onnellinen toisen puolesta? Ainiin ei voi kun itse voi saada samaa.
Kuka sitä on kieltämässä? Ihan jokaisen oma valinta, kuten sanoit. Kunhan on kaikki siihen liittyvät asiat tiedossa. En itse ainakaan nuorena olisi osannut ottaa huomioon kaikkea siihen liittyvää, enkä todellakaan ajatellut mitään eläkettä, kun silloin se kaikki tuntui niin kaukaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuosia kotiäitinä, koska työskentely asuinmassamme ei ollut mahdollista. Yhteiset raha meillä miehen kanssa oli muutenkin. Ja on vielä nyt, kun olen kokopäivätöissä ja teen akateemista uraa. Mies tietää, että minun puolesta voisi nyt vähentää työn tekoa, sillä pystyisin elättämään meidät kaikki. Mutta ei ole, ainakaan vielä, lämmennyt ajatukselle.
Ihanan naiivia puhua avioehdoista ja eläkevakuutuksista ja merkittävästä sijoittamisesta oman palkan turvin naisena ennen kuin saa lapsia.
Jos perheessä on vain yhden aikuisen tulot, ei perheelle kerry omaisuutta. Siinä ei avio-oikeus auta, saati avioehto, kun jaettavaa ei ole.
Avioehto nyt yleensäkin vain heikentää köyhemmän osapuolen asemaa. En ole koskaan kuullut avioehdosta, jonka turvin ei-tienaava osapuoli saisi YLI puolet yhteisestä säästöstä.
Eläkevakuutus taas. Ymmärrättekö, miten isoja summia Suomem lakisääteinen eläkekertymä tarkoittaa? Ihan perus 3000€/kk palkka tekee vuodessa noin 37500€, josta eläkemaksut ovat 9000 €. Sillä saa koko eläkeaikansa 44€/kk eläkettä, mikä on naiselle tyypillisen 20v:n aikana 10500. Okei, lakisääteinen vakuutus on aika huono diili, mutta yksityinen vakuutus on vielä huonompi. Vakuutuksen myyjä vie isot provikat, sijoittajariski on ostajalla ja nykyään maksu pitää maksaa verotetuista tuloista. Näytä mulle yhden tulonsaajan pikkulapsiperhe, jolla on tuohon laittaa rahaa!
Ja se oma säästäminen ja sijoittaminen ennen lapsia. Lapset on pakko saada reilusti alle 50-vuotiaana, ja sinä aikana on myös omia menoja. Ani harva ehtii säästää mitään miljoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty.
Noh, kyllähän se nyt kuulostaa kateudelta jos haukutaan ihmistä hänen tekemiensä elämän valintojen vuoksi, jotka tekevät hänet onnelliseksi eivätkä vaikuta tämän haukkuja elämään mitenkään. Miksei voisi olla onnellinen toisen puolesta? Ainiin ei voi kun itse voi saada samaa.
Tuolla perusteella pitäisi hymyillä ja katsoa vierestä kun ihminen antautuu väkivaltaiseen suhteeseen tai lahjoittaa kaiken omaisuutensa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty.
Noh, kyllähän se nyt kuulostaa kateudelta jos haukutaan ihmistä hänen tekemiensä elämän valintojen vuoksi, jotka tekevät hänet onnelliseksi eivätkä vaikuta tämän haukkuja elämään mitenkään. Miksei voisi olla onnellinen toisen puolesta? Ainiin ei voi kun itse voi saada samaa.
Kyllähän kuka tahansa voi jäädä kotiin porsi maan. Kateudesta ei siis ole kyse.
Porsaita en ole saanut aikaiseksi, sen sijaan kolme hyvin koulutettua ja hyvin toimeen tulevaa lasta, nyt jo aikuisia. Hyvillä mielin voin katsoa peiliin kasvatettuamme heidät itse ilman päiväkoteja. Ja koulun jälkeen oli aina joku kotona odottamassa välipalan kanssa ja juttuseurana. Kaveritkin tykkäsivät tulla koulun jälkeen meille.
Ja nyt vaan nautin elämästä ilman työstressiä ja -velvoitetta, matkustelen mieheni kanssa, pelaan golfia, kuntoilen, hoidan itseäni ja teen kaikkea kivaa, mikä huvittaa. Tietysti autamme lapsiamme ja lastenlapsiamme aina, kun tarve on.
1. Häviävän pienellä määrällä ihmisiä on taloudellinen mahdollisuus yhden tulon talouteen tässä yhteiskunnassa
2. Ihan sama mitä nämä täydellisen vaimon/äidin näyteltyä ja vääristeltyä kuvaa myyvät scam artistit sanoo, naisen ei koskaan kannata uhrata itseään tälle alttarille vaan asiasta tulee tehdä virallinen sopimus miehen kanssa ja hänen tulee maksaa palkkaa veroineen ja eläkemaksuineen vaimolleen tämän kotona tekemästään työstä. Mikään erossa maksettava summa ei korvaa menetettyä palkkaa, palkkakehitystä, eläkemaksuja jne..
Tämä on varoitus kaikille naisille.
t: ex-kotiäiti, OIKEA kotirouva eikä mikään netin tradwife influencer
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty.
Noh, kyllähän se nyt kuulostaa kateudelta jos haukutaan ihmistä hänen tekemiensä elämän valintojen vuoksi, jotka tekevät hänet onnelliseksi eivätkä vaikuta tämän haukkuja elämään mitenkään. Miksei voisi olla onnellinen toisen puolesta? Ainiin ei voi kun itse voi saada samaa.
On minua haukuttu paljonkin, jopa kuvitellusta varakkuudesta (emme siis ole köyhiä, mutta emme rikkaitakaan). Tähän olen törmännyt monta kertaa. Ja se, kun jäin sairaan lapsen takia kotiin, on aiheuttanut myös jupinoita joissakin. Mutta kun nämä tällaiset eivät kosketa minua, kun eivät ole millään mittapuulla läheisiä tai merkittäviä ihmisiä minulle.
Lisäksi osa kommenteista on varmaan lausuttu ohi mennen, tarkoittamatta sen syvällisemmin. Kaikkeen ei tartte takertua.
Joo haaveilin minäkin. Kunnes vauvan ensimmäisen vuoden aikana tuli selväksi, että koliikki ja korvatulehduskierre neljän seinän sisällä oli kaikkea muuta, kuin ihanaa. Kaipasin töihin. Aikuista seuraa. Onnsitumisen kokemuksia.