Tekemäni ruuat eivät kelpaa miehen lapselle
En ole mikään mestarikokki, mutta yritän helpottaa kiireistä miestäni ja laitan ruuat iltapäivisin valmiiksi yhteistä päivällistä varten. Pöydässä istumme minä, puolisoni ja hänen 12-vuotias poikansa. Poika on tottunut syömään vain tyyliin pitsaa, nugetteja, hampurilaisia, tacoja tai lihapullia. Jos teen vaikkapa kanaa ja riisiä tai spagettia, hän ottaa yhden ruokalusikallisen, ronkkii annosta ja vie lopulta roskiin. Mielestäni miehen tulisi puuttua tähän tiukemmin ja sanoa, että tuo on epäkohteliasta. Koska minulle tulee ainakin paha mieli, että mikään ei koskaan kelpaa. Mikä neuvoksi?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Pian et kelpaa enää miehellesikään
Miten miehellä on muka sitten aikaa lapselleen, kun ei nytkään ole? Lapsiko tekee sitten itselleen ruuat isäviikoilla?
Ei tuo mukula nälkään kuole, jos joskus jonkun ruoan jättää väliin kiukutellakseen. Anna kiukutella. Mä en jaksaisi lainkaan katsoa tuollaista käytöstä. Eikö isällään ole mitään auktoriteettia? Sinä ja/tai isänsä teette ruoan ja mukula sitten päättää, minkä verran syö. Jos ei syö, niin ei liene nälkä.
Lempeämpi vaihtoehto on ottaa mukula mukaan ruokakauppaan ja sanoa, että hän saa valita ruokaostokset xx-eurolla ja sitten tulee mukaan tekemään sitä ruokaa sekä syö myöskin. Jos ei tuolloinkaan maistu, niin passita mukula äidilleen. Niin, ja jos miehesi tuosta vielä valittaa, niin laita mies ulkoruokintaan.
Älä tee elämästäsi turhaan vaikeaa, koska niitä todellisiakin vaikeuksia meidän jokaisen elämään väistämättä tulee. Tsemppiä.
Miksi ei sitä pitsaakin voida tehdä yhdessä jos niin herkkua on tai tuunattuja lihapiirakoita sipulirenkailla, tomaatilla yms. Lapset pitää ottaa mukaan ruuanlaittoon. Katso vaikka Kape Aihisen keittiö kaappaus ohjelmia.
Eihän se nyt paha ole jos vähän kysyy minkälaista ruokaa haluaisi kunhan ei kalliita vaatimuksia ala esittämään. Minulta ei kysytty lapsena ikinä mitään toiveita ja tunsin itseni arvottomaksi. Piti olla nälässä jos ei vaan pystynyt syömään niitä ihan kamalimpia ruokia mitä tarjolla oli. Kaikki ei tykkää kaikesta ja senhän sanoi kokki Kape Aihinenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä että lapsen pitää syödä mielestään pahaa ruokaa vain ettei sinulle tule paha mieli?
Kyllä huomaa että ei ole oma lapsi kyseessä. Jos olisi oma lapsi niin sinulle olisi aika tärkeää että lapsi saa sitä minkä miellyttää.
Ei jumankauta. Ei tarvitse ihmetellä miksi ylipainoisia lapsia ja nuoria on nykyään paljon. Kyllä se on aikuisen tehtävä huolehtia että lapsi syö riittävän monipuolisesti ja terveellisesti.
Ja sinustako riisi on monipuolista ja terveellistä ruokaa? No ei ihme, että osa lapsista on nälkiintyneitä, kun äitipuolia kehotetaan pitämään lapsia nälässä ja opettamaan, että minun hyvä mieleni menee sinun normaalin kasvusi edelle. Kouluterveydenhoitajat tietäv
Jep, mm. riisi. Sitä ei kasarilla koulussa tarjottu.
Todennäköisesti ädin masinoimaa kapinointia äitipuolta kohtaan taikka lapsen sen vuoksi osoittamaa lojaalisiutta äidin ruokakuvioiden puolesta - saa, sitä hyvää, mitä haluaa, koska äiti haluaa ostaa puolelleen
Ei niitä lapsen ruokarajoitteita aina välttämättä tiedä kukaan. Voi olla, että lapselle tulee jostain ruoka-aineesta vain paha olo ja hän välttelee sitä tiedostamattomasti. Ei sitä silloin välttämättä edes vanhemmat tiedä, että lapsen syömättömyyden taustalla on joku tällainen syy. Siksi ketään ei kannata pakottaa syömään. Teet ruokaa entiseen malliin ja lapsi syö mitä syö. Voihan häneltä tietysti kysyä, onko joku tietty ruoka-aine, mistä hän ei pidä.
Vierailija kirjoitti:
Koko perheen kuuluu syödä samaa ruokaa yhdessä samaan aikaan.
Se motivoi lastakin.
Aikuisen täytyy johtaa esimerkillään.
Isän, ei pakollisen pahan.
Ei ole AP sun ongelma, mitä toisten ihmisten lapset syövät. Johan tuollainen 12-vuotias voi tarvittaessa itse tehdä mieluista ruokaa tai käydä kaupassa ostoksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi ruokaa pojan ehdoilla.Nirsoilkoon tai syököön mokomakin.
Olet karmea. Meillä on 13 v. poika joka on nyt vasta ruvennut hyväksymään monia ruokia. On aina ollut nirso. Ihan hyvin on kasvanut ja kehittynyt nugettiruokavaliolla.
Varmaan kauhea läski, kun tuollaista moskaa syönyt. Kerran oli telkkarissa ohjelma jostain briteistä, osa ei ollut ikinä syönyt mitään tuoretta vaan kaikki pakasteita.
Voi luoja! Kerran oli telkkarissa ohjelma! Mammat kauhistelee ja ryystää itse seitsemän kuppia laihaa kahvia joka päivä.
Onko ongelma ettei poika suostu syömään sinun tekemää ruokaa vai ettei poika ylipäätään halua tehdä sinun kanssa mitään? Teini voi olla jo vaikea saada mukaan keittiöön, mutta kerroit tilanteen olleen sama vuosia. Saatko miestäkään mukaan keittiöön?
Ottakaa ne lapset pienestä pitäen mukaan keittiöön. Miksei niitä nugetteja, lihapullia, tacoja ym. voi sitten syödä? Esim. kananugetit tekee hetkessä kotona ja yleensä maistuu nirsoimmillekin yhtä hyvin tai paremmin kuin kaupan mössö. Ranut tekee airfryerissa potuista ja eipä ole enää kovin roskaruokaa. Siinä sivussa kun apurit pilkkoo niitä "ällöjä" aineksia/kasviksia aikuisille niin saattavat jonkun kerran, tai vuoden jälkeen alkaa napata niitä omaan suuhun. Antaa lapsen/nuoren valita välillä mitä haluaa syödä, mutta ujuttaa eineen sijaan parempaa ravintoa hissukseen. Ruokaan ei tule liittyä pakkoa, positiiviset kokemukset rohkaisee kokeilemaan uusia juttuja!
Mutta jos ei ole välejä edes yhdessä touhuamiseen niin ei se ruoka varmaan maistu vaikka mitä kokkaisit.
Meillä oli tapana viikonloppuna puhua siitä, mitä seuraavalla viikolla tehtäisiin ruoaksi. Eihän se lista aina toiminut täsmälleen, kun jotain aineita ei ollut saatavilla, jotain oli tarjouksessa jne. Ja lasten ollessa pieniä piti vähän toivomuksia muokata. Kun suunniteli viikon ruokalistaa niin se tuli myös taloudellisemmaksi.
Tuolle ruokalistademokratialle oli myös rationaaliset syyt: en ollut kovin hyvä keksimään mitä syötäisiin, ja ymmärsin, että äitinä ja ruoanlaittajana en tekisi sellaista ruokaa mistä en pitäisi, miksi siis muiden pitäisi syödä jotain mitä ei halua.
Täsmennän vielä, että ruoka-aineympyrää/-pyramidia noudatettiin, ja kasvikset syötiin.
Sinuna tekisin tuossa tapauksessa ruokaa vain itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi ruokaa pojan ehdoilla.Nirsoilkoon tai syököön mokomakin.
Olet karmea. Meillä on 13 v. poika joka on nyt vasta ruvennut hyväksymään monia ruokia. On aina ollut nirso. Ihan hyvin on kasvanut ja kehittynyt nugettiruokavaliolla.
Ei luoja teitä nykyvanhempia. Suolistosyövät on nykyään todella yleisiä jo nuorillakin ihmisillä, ja sinä ihan ylpeilet sillä että hyvin kasvaa penska einesnugeteilla??
Suolistosyöpien suurin riskitekijä on liha. Kasvisnugeteilla kasvaa aika paljon paremmin kuin vaikka pihveillä.
On harvinaista, että lapsella on lääketieteellinen rajoite ruokiin. Käytöstapojen puute vaivaa nykyään niin lapsia kuin aikuisiakin. Miksi aikuisten on niin vaikea kasvattaa lapsia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatuksellinen perussääntö: aikuinen päättää mitä on ruuaksi ja monelta. Lapsi päättää paljonko syö.
Tämä! Ja jossei maistu niin sitte ei välipalojakaan, maistuupahan seuraavalla aterialla.
Samaa mieltä perussäännöstä, mutta miksi ei saisi syödä seuraavana välipala-aikana vaikka banaania tai ruisleipää? Tuo nyt on ihan vain kiusantekoa, että jos on joku ruoka, mitä lapsi inhoaa, niin sitten pitää olla nälässä koko loppupäivä tai väkisin yrittää syödä. Ei todellakaan!
Aikuinen päättää, mitä on ruokana, ja lapsi päättää kuinka paljon syö. Mutta ei siitä syömättömyydestä enempää rangaista. Eivät kaikki aikuisetkaan syö maksalaatikkoa, mustaa makkaraa, kaalilaatikkoa tai verilättyjä. Minulle maistuvat nämä kaikki, muttei tulisi mieleenkään kieltää työkaverilta välipalan syöntiä mustamakkarapäivänä. Jotain rajaa siihen öykkäröintiin!
Kuulostaa siltä että siellä on huolella kasvatettu lihavaa lasta. Ap:lla ainoana järkevä ruokasuhde koko porukasta. Mut jos omat vanhemmat ei näe terveellisiä elintapoja tärkeiksi niin vaikea siihen on ulkopuolisen puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt tosissasi sitä mieltä että lapsen pitää syödä mielestään pahaa ruokaa vain ettei sinulle tule paha mieli?
Kyllä huomaa että ei ole oma lapsi kyseessä. Jos olisi oma lapsi niin sinulle olisi aika tärkeää että lapsi saa sitä minkä miellyttää.
Lasten täytyy tottua erilaisiin makuihin. Ei kukaan voi syödä pelkästään ruokaa, joka maistuu jotenkin erityisen hyvältä, vaan sellaiseen ei-niin-lempiruokaan joutuu jokainen tottumaan ja syömään kaikesta huolimatta. Joitain yksittäisiä inhokkeja nyt voi olla kaikilla, jotain mitä ei vaan siedä, ja se on vielä kohtuullista. Kohtuullista sen sijaan ei ole, että oppii syömään vain muutamaa (epäterveellistä) ruokaa, ja mikään muu ei kelpaa.
Tämä. Silloin kun olin lapsi, en tykännyt mistään muusta ruoasta kuin ranskanperunoista. Kaikki muu oli pakkopullaa.
"Jep, mm. riisi. Sitä ei kasarilla koulussa tarjottu."
Kanaviillokki riisin kera oli meillä 80-luvulla suosikkiruokaa kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
On harvinaista, että lapsella on lääketieteellinen rajoite ruokiin. Käytöstapojen puute vaivaa nykyään niin lapsia kuin aikuisiakin. Miksi aikuisten on niin vaikea kasvattaa lapsia!
Sukulaislapsi on ollut nirso pienestä asti, mutta niin vain nyt kouluikäisenä löytyi lääketieteellinen syy nirsoudelle. Ja hirveästi tämänkin lapsen vanhemmat saivat kuulla arvosteluja, kuinka ei ole opetettu syömään kaikkea ja kasvatuksessa vika. Epäilempä, että vaikka lapsi olisi ollut kenen tahansa kasvatuksessa, niin ei hän sairaudestaan johtuen olisi syönyt yhtään sen paremmin.
ISÄVIIKKO VOI UIDDU 🤣🤣🤣