Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taloudellinen eriarvoisuus suhteessa, mikä on reilu ratkaisu?
25.02.2025 |
Parisuhdettamme on lähiaikoina alkanut hiertämään se että mies on katkera siitä että on laittanut enemmän rahaa kiinni yhteiseen kotitaloomme. Ostimme joitain vuosia sitten yhteisen talon joka vaati mittavia remontteja. Miesystäväni on minua vanhempi (eli ehtinyt käydä töissä kauemmin kuin minä) sekä saanut vanhemmiltaan sijoitussalkun sekä tehnyt voittoa myydessään asuntonsa aikaisemmin. Tästä syystä mies maksoi sekä käsirahan että leijonanosan näistä remonteista ja minä maksoin oman maksukykyni mukaan. En ole itse saanut ikinä rahaa vanhemmiltani, perintöä ei ole tiedossa ja kaikki rahani on palkkatyön kautta ansaittua. Olemme kuitenkin sopineet että myydessämme talon miesystävä saa takaisin käsirahansa sekä isoimpiin remontteihin sijoittamansa rahat, oletuksella että jäämme voitolle.
Nykyisin tienaamme molemmat saman verran, mutta meillä on huomattava varallisuusero. Mies tulee varakkaammasta perheestä, tulee perimään omaisuutta ja omaa sijoituksia kun taas itselläni on kasassa melko vaatimattomat säästöt jotka vastaavat muutaman kuukauden bruttopalkkaani. Säästän kuitenkin säännöllisesti, maksan laskut puoliksi eikä minulla ole muita velkoja kuin opinto- ja asuntolainat. Mies on kuitenkin sitä mieltä että "on maksanut kaiken" ja että minun tulisi hakea pankista lainaa jonka avulla olisimme taloon sijoitetun rahan osin tasoissa. Teoriassa voisin kai niin tehdäkin, mutta miehen tapa lähestyä asiaa tuntuu hyvin aggressiiviselta ja toisaalta, mies maksoi enemmän sillä hänellä oli rahaa ja on edelleenkin. Olen itse auttamattomalla takaa-ajomatkalla mitä tulee säästöjen kartuttamiseen. Mies on myös sisällyttänyt perheensä ja olenkin saanut appivanhemmiltani puhuttelun miten minun tulee muistaa että kyseessä on heidän pojalleen säästämänsä rahat ja että heillä on aina ollut omat rahat ja lainat ja kaikki tasan. Hauska juttu on kuitenkin se että tiedän että anoppini kieltäytyi kirjoittamasta avioehtoa, oli rahattomana kotiäitinä vuosikymmenen ja on muutenkin elänyt miehensä siivellä. Koin loukkauksena rahankäyttöni kyseenalaistamisen, vaikkakin näin hieman alle 30-vuotiaana olen ollut työelämässä täyspäiväisesti vasta alle 5v ja aloin tienaamaan keskivertoa enemmän vasta vuosi sitten. Anoppini myös vihjaili minun olevan huono rahankäyttäjä ja puhui kuin olisin ulosoton vakioasiakas.
Mikä tällaisessa tilanteessa on reilua ja oikein kaikkien osapuolien kannalta? En ole miesystävän rahojen perässä eikä talossa ole mitään tuhottomia summia kiinni. Kaikki miehen puolet vierailut ovat nykyään kireitä ja appivanhempien hampaita tilanne kiristää selvästi.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran on avoliitto, niin ole hyvin tarkkana siitä, mitä maksat. Pidä huoli ettet maksa yhtään enempää kuin mikä on omistusosuutesi paperilla. Ja mitä yhteisiin menoihin tulee, niin on kohtuullista, että miehesi on aiemmin maksanut niistä enemmän, koska suuremmat tulot. Älä ihmeessä suostu ottamaan mitään lainaa. Ja kuten jo aiemmin joku kysyi: mikä on muuttunut, miksi tämä on nyt ongelma kun ei aiemmin ollut?
No mieshän se tässä makaaa koko ajan enemmän.Miehen pitää olla nyt tarkkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies paljonkin vanhempi ja käyttää nuoruuttasi ja talouttasi hyväkseen?
Alle 10v, mutta jokatapauksessa talon ostettaessa olin ollut työelämässä valmistumisen jälkeen vasta alle muutaman vuoden. Olen silti laittanut remontteihin ja talon irtaimistoon rahaa n. 10 000€ edestä, joka on toki prosentuaalisesti vähemmän kuin avomieheni. Miehen ja anopin mukaan on epäreilua että mies sijoittamisen sijaan on laittanut rahaa kiinni taloon, vaikka olisin valmis laittamaan paperille että myydessä ja jäädessämme voitolle mies saa tuon alkusijoituksensa takaisin. Aiemmin tuo sopi miehellekin hyvin, mutta kun anoppi kuuli tästä, piti hän sitä suurena vääryytenä että emme ole laittaneet rahaa tasan saman verran. Ap
Luultavasti voittoa ei tule, ja mies tulee menettämään rahaa.
"No mieshän se tässä makaaa koko ajan enemmän.Miehen pitää olla nyt tarkkana."
Aloittaja on suhteen nainen ja hän kysyi neuvoja. Eikö silloin pitäisi neuvoa häntä eikä miestä?
Kuulostaa kauhealta. Oikeasti. Tuo on taloudellista väkivaltaa eivätkä pihit, ahneet ihmiset muutu. Olet lähtenyt tuohon mukaan alusta asti ja pidät normaalina, vaikka se on kaukana normaalista.
Sinuna pohtisin vakavasti eroa. Elät epäterveessä suhteessa, jossa on taloudellista väkivaltaa.
Siis mihin sitä lainaa pitäisi ottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eri mieltä. Menneet ovat menneitä ja niitä ei pidä enää tasata jälkeenpäin. Jos on aikanaan sovittu noin, niin ei sitä voi enää jälkikäteen muuttaa, koska anoppi vaatii niin. Eikä ole itsestään selvää, että tulevaisuuden maksut menevät 50/50. Se riippuu tuloista ja miten yhteiset menot jaetaan. Jos tuloissa ei ole suuria eroja, niin 50/50 on paikallaan, mutta jos toinen tienaa vaikkapa tuplasti enemmän niin silloin hänen pitää maksaa enemmän.
Siis että jos joskus on vaikka rakkauden ja pesänrakennuksen huumassa alkanut tehdä enemmän kotitöitä, ei siitä koskaan saisi valittaa, vaan iloisesti tehdä, kun jälkeenpäin ei muutella sitä, mitä on aikanaan sovittu? Menneet on menneitä?
Kuten sanoin, en alunperin edes ymmärrä, miksi tuommoinen sopimus on tehty. En itse suostuisi 50/50 omistukseen avoliitossa missään tapauksessa, jos maksaisin selkeästi enemmän. Millään ihmeen perusteella niin tekisin?
Neuvoisiko joku näin naista, joka pohtii yhteenmuuttamista, että maksa vain alkupääoma ja remontit ja laita silti puolet miehen nimiin?
Ylipäätään kamala ajatus, että kaikesta, mitä on joskus tullut sovittua ei voi edes keskustella tilanteiden ja ajatuksien muuttuessa, koska menneet on menneitä ja mitäs lupasit. Kauhea vankila parisuhteeksi.
Appivanhempien sekaantuminen on toinen asia kokonaan ja se pitäisi tietysti selvittää siinä samassa kuin omistussuhteetkin.
Pidät omat rahasi ja kantasi. Tuollain ne miehet huijaavat kaiken itselleen, eroavat ja naiselle ei jää mitään. Sano rohkeasti EI aivan kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidät omat rahasi ja kantasi. Tuollain ne miehet huijaavat kaiken itselleen, eroavat ja naiselle ei jää mitään. Sano rohkeasti EI aivan kaikkeen.
Siis toisin sanoen, pidä miehen rahoista tiukasti kiinni, miehillä kun on semmoinen huijaus usein menossa, että maksavat itse mutta laittavat sun nimiin.
Kai nämä on provoja? Ei kai kukaan voi ajatella, että hänelle jotenkin kuuluu sellaista omistusta, jota hän ei ole maksanut? Mikä tähän siis oikeuttaa, pelkkä parisuhde? Huomataan nyt, että nämä ovat avoliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät omat rahasi ja kantasi. Tuollain ne miehet huijaavat kaiken itselleen, eroavat ja naiselle ei jää mitään. Sano rohkeasti EI aivan kaikkeen.
Siis toisin sanoen, pidä miehen rahoista tiukasti kiinni, miehillä kun on semmoinen huijaus usein menossa, että maksavat itse mutta laittavat sun nimiin.
Kai nämä on provoja? Ei kai kukaan voi ajatella, että hänelle jotenkin kuuluu sellaista omistusta, jota hän ei ole maksanut? Mikä tähän siis oikeuttaa, pelkkä parisuhde? Huomataan nyt, että nämä ovat avoliitossa.
Et ole tainnut lukea koko ketjua. Heillä on omistus 50/50, Miksi sitä pitäisi alkaa muuttamaan jälkeenpäin, jos noin on aikanaan sovittu eikä silloin eikä vuosien kuluessakaan ole vaadittu maksamaan enemmän kuin on maksanut. Ihan sama kumpi on tähän mennessä maksanut mitäkin. Ei menneitä maksuja ja omistussuhteita aleta mihinkään muuttamaan sen takia, kun anoppi on närkästynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi laittanut alunperin enemmän rahaa taloon, teillä on omistussuhde väärin. Mutta te olette sen keskenämme sopineet. Mutta se että mies ei halua naimisiin ja valittaa rahasta, kertoo paljon. Sivusta seurasin tällaista, erohan siitä tuli. Ehkä kannattaisi miettiä talon myyntiä ja omille teille lähtöä. Älä ainakaan lapsia tee suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Menneet ovat menneitä ja niitä ei pidä enää tasata jälkeenpäin. Jos on aikanaan sovittu noin, niin ei sitä voi enää jälkikäteen muuttaa, koska anoppi vaatii niin. Eikä ole itsestään selvää, että tulevaisuuden maksut menevät 50/50. Se riippuu tuloista ja miten yhteiset menot jaetaan. Jos tuloissa ei ole suuria eroja, niin 50/50 on paikallaan, mutta jos toinen tienaa vaikkapa tuplasti enemmän niin silloin hänen pitää maksaa enemmän.
Siis että jos joskus on vaikka rakkauden ja pesänrakennuksen huumassa alkanut tehdä enemmän kotitöitä, ei siitä koskaan saisi valittaa, vaan iloisesti tehdä, kun jälkeenpäin ei muutella sitä, mitä on aikanaan sovittu? Menneet on menneitä?
Kuten sanoin, en alunperin edes ymmärrä, miksi tuommoinen sopimus on tehty. En itse suostuisi 50/50 omistukseen avoliitossa missään tapauksessa, jos maksaisin selkeästi enemmän. Millään ihmeen perusteella niin tekisin?
Tässä nyt oli kyse vain talon omistuksesta eikä kotitöistä tai muista suhteeseen kuuluvista asioista. Jos talon omistus on sovittu alunperin 50/50 ja maksut ovat tähän asti menneet niin kuin ovat menneet ilman mitään vaatimuksia toiselle, niin miksi yhtäkkiä pitäisi jälkeenpäin maksaa lisää? Sen takiako, että anoppi on sitä mieltä? Ja tässä nyt ei ollut kyse siitä, että suostuisiko 50/50 omistukseen tuossa tilanteessa. Omistus on jo 50/50 ja nyt vaaditaan jälkeenpäin toista ottamaan lainaa ja maksamaan lisää. Ei sellaista voi vaatia jälkeenpäin ja jos on alunperin suostunut 50/50 omistukseen vaikka on maksanut enemmän, niin ei voi kuin syyttää itseään. Tässä nyt kuitenkin on kyseessä avopari, jotka ovat rakentaneet yhteistä pesää ja toinen on ollut pienempituloinen kuin toinen. Jos he olisivat naimisissa, niin tässä ei olisi mitään epäselvää, omaisuus menisi puoliksi erotilanteessa.
Minusta on täysin kohtuutonta vaatia jälkeenpäin maksamaan lisää toiselle varsinkin, kun toinen joutuisi ottamaan lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin sitä lainaa pitäisi ottaa?
Mä en myöskään ymmärtänyt, että mihin sitä laina rahaa käytettäisiin?
Vierailija kirjoitti:
"Oikeasti parisuhdeyksikkö voi yhdessä sitä paremmin ja onnellisemmin mitä enemmän molemmat haluavat tehdä toisensa ja yhteisen elämän hyväksi. "
Juuri näin. Jos haluaa pitää kaiken itsellään ja kovasti säännöstellä sitä mitä toiselle haluaa antaa niin kannattaa unohtaa parisuhteet. Varsinkin jos perustetaan perhe lapsineen niin sen toimivuuden yksi peruspilari on se että molemmat puolisot tekevät pyyteettömästi työtä sen yhteisen hyvän eteen ja asettavat yhteisen hyvän oman hyvän edelle.
Alan olla vähän samoilla linjoilla, kokemuksen syvällä rintaäänellä. Jos täytyy pitää omaa elämänkumppaniaan jonkin sortin vihollisena ja syynätä, ettei vaan tule käyttäneeksi perheeseen rahaa, niin parempi olla perustamatta sitä ollenkaan.
Omilleen muutto, jolloin molemmat vastaa omista kuluistaan. Lapsia ei missään tapauksessa kannata tehdä, koska silloin "tilien tasaaminen" vasta vaikeaksi meneekin ja yleensä nainen on se, joka häviää tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin sitä lainaa pitäisi ottaa?
Mä en myöskään ymmärtänyt, että mihin sitä laina rahaa käytettäisiin?
On se jännää, että ihmiset kommentoivat, mutta eivät viitsi lukea aloitusta, että olisivat vähän paremmin jyvällä siitä, mihin keskusteluun osallistuvat. Aloituksessa sanotaan: "Mies on kuitenkin sitä mieltä että "on maksanut kaiken" ja että minun tulisi hakea pankista lainaa jonka avulla olisimme taloon sijoitetun rahan osin tasoissa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mihin sitä lainaa pitäisi ottaa?
Mä en myöskään ymmärtänyt, että mihin sitä laina rahaa käytettäisiin?
On se jännää, että ihmiset kommentoivat, mutta eivät viitsi lukea aloitusta, että olisivat vähän paremmin jyvällä siitä, mihin keskusteluun osallistuvat. Aloituksessa sanotaan: "Mies on kuitenkin sitä mieltä että "on maksanut kaiken" ja että minun tulisi hakea pankista lainaa jonka avulla olisimme taloon sijoitetun rahan osin tasoissa"
Ei tuo vastaa kysymykseen, että mihin se raha käytettäisiin. Olettaisiin laina vaan, jotta naisella olis enemmän lainaa? Miten silloin ollaan tasoissa?
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan miehet o just tälläsiä. Minäkin olen hoitanut lapset ja kaikki kotityöt ja käynyt 20 vuotta töissä, mutta silti meillä omat tilit. Mies käyttää palkkansa joka on parempi omiin kalliisiin harrastuksiin ja itseensä. Ja minun huonompi palkka riittää vain laskuihin ja kuluihin. En ikinä osta mitään tai käy parturissa tai käytä itseeni mitään. Vituttaa että menin tuollaisen itsekkään kanssa naimisiin. Ennen arvostettiin puolisoja vaikka ne oli kotona kotirouvana. Rouvia hemmoteltiin ym. Nykyään ei anneta mitään arvoa että on ollut äitiyslomalla ja hoitaa kodin ja käy töissä kokopäiväsesti. Äääh. Haluankin nyt avioeron. Tsemppiä ap. Miehesi on myös mulkku kuten minunkin.
Onni näissä parisuhdeasioissa on se, että puolison saa itse valita. Kyllä piheys ja itsekkyys on asia, joka tulee tosi äkkiä ihmisestä esiin.
Minusta tuo lisämaksujen vaatiminen ja jopa vaatimus lainan ottamisesta haiskahtaa vähän siltä, että mies suunnittelee eroa. Hän haluaa sitä ennen varmistaa, että hänelle jää erossa mahdollisimman paljon. Anoppi on katkera, koska mies on laittanut taloon enemmän alkupääomaa kuin puoliso ja saanut miehenkin tuolle kannalle.
" Jos täytyy pitää omaa elämänkumppaniaan jonkin sortin vihollisena ja syynätä, ettei vaan tule käyttäneeksi perheeseen rahaa, niin parempi olla perustamatta sitä ollenkaan."
Tämähän se on asian ydin. Jos koko ajan pelkää tulevansa huijatuksi ja hyväksikäytetyksi suhteessa niin silloin on ihan väärän henkilön kanssa yhdessä. Sellainen suhde pitää vain lopettaa eikä yrittää hallita sitä epävarmuutta ylimitoitetulla pihiydellä ja rahankäytön kontrolloinnilla.
Perustakaa hyvät ihmiset ne perheet ja parisuhteet sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa voitte puhaltaa yhteiseen hiileen niin ei tarvitse tällaisia lapsellisia leikkejä ja valtapelejä parisuhteissa harrastaa.
Omassa parisuhteessamme minä olen naisena ollut lähes koko ajan se hyvätuloisempi ja tuonut myös pari perintöä meidän varallisuuteemme. Eikä minulle ole mikään ongelma käyttää rahojani niin että myös mies niistä hyötyy osaltaan. Siksi minä olen tuon puolison ottanut että rakastan sitä ja haluan että hänelläkin on asiat hyvin ja mukavasti.
Ja ennen kuin kukaan syyttää miestä lokkeilusta niin hän kyllä maksaa oman osuutensa arjen menoista ja sen lisäksi on tehnyt satoja ja taas satoja tunteja ilmaista työtä esim. kesämökkimme ja talomme rakennustöissä ihan valittamatta ja pyytämättä.
Alue: Aihe vapaa
"Oikeasti parisuhdeyksikkö voi yhdessä sitä paremmin ja onnellisemmin mitä enemmän molemmat haluavat tehdä toisensa ja yhteisen elämän hyväksi. "
Juuri näin. Jos haluaa pitää kaiken itsellään ja kovasti säännöstellä sitä mitä toiselle haluaa antaa niin kannattaa unohtaa parisuhteet. Varsinkin jos perustetaan perhe lapsineen niin sen toimivuuden yksi peruspilari on se että molemmat puolisot tekevät pyyteettömästi työtä sen yhteisen hyvän eteen ja asettavat yhteisen hyvän oman hyvän edelle.