Taloudellinen eriarvoisuus suhteessa, mikä on reilu ratkaisu?

En nyt ihan koko ketjua jaksa lukea, mutta eikö käsiraha ole yleensä muutaman prosentin kauppahinnasta? Helpointa olisi tietysti ollut jakaa asunnon omistus heti alkuun niin että käsiraha olisi huomioitu, mutta voittehan tehdä saman edelleen. Alat luovuttaa omaa osuuttasi miehelle niin, että siitä on mahdollisimman vähän verovaikutusta. Tai ehkä on mahdollista luovuttaa sitä käsirahaa ja remontteja vastaan, niin ettei tarvitse maksaa lahjaveroa?

Täytyy toki miettiä, onko miehen tunteet alkaneet hiipua, kun ensin oli ihan ok maksaa vähän enemmän ja nyt se sitten hiertää. Jos et ole sitä käsirahaa vailla, niin tekisin asiasta jonkun virallisen sopimuksen. 

Remonttiin käytetyt varat on vähän ongelmallisempia. Olisitko remontoinut vastaavalla tasolla, jos mies ei olisi ollut kustantamassa? Oliko remontin laajuus ja taso hänen toiveensa vai yhteinen päätös? Minusta tässä mies teki valinnan panostaa omaan elämänlaatuun, ei sitä oikein voi jälkikäteen lähteä perimään takaisin. 

Lisäksi tekisin miehen kanssa sopimuksen, että tästä eteenpäin molemmat osallistuvat yhteiseen talouteen samalla prosenttiosuudella nettotuloista. Se on reiluin tapa jakaa yhteisiä menoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sellaista voi vaatia jälkeenpäin ja jos on alunperin suostunut 50/50 omistukseen vaikka on maksanut enemmän, niin ei voi kuin syyttää itseään.

Tämähän se on mainio lähtökohta parisuhteelle. Mikään, mitä on tehty, ei saa  harmittaa, eikä uutta keskustelua asiasta vaatia, koska kikkeliskokkelis, syytäpä itseäsi.

Olen aivan varma, että jos sukupuolet olisivat toisin päin täällä huudettaisiin miten törkeää on, että nainen on maksanut talosta paljon enemmän ja silti mies omistaa puolet ja nyt kasvattaa omaisuuttaan maksamalla edelleen vain puolet.

Meillä tehtiin juuri noin kuten ap kuvaa: minä maksoin miehelle asp-lainen (siis säästin hänen puolestaan alkupääoman) ja ensimmäiset isommat remontit, jotka oli pakko tehdä. MInä olin töissä ihan kivalla palkalla ja mies opiskeli. Kun hän meni töihin hän alkoi maksaa minun osuuttani lainasta muutaman vu

Ei me mitään erikseen ollut sovittu. Vaan oli ja on itsestään selvää, että näin parisuhteessa toimitaan = tasataan tilejä sitä mukaa kuin on mahdollisuus ja tarve. Ei olisi tullut mieleenkään, että loppuelämämme olisimme eläneet siten, että minä olen maksanut talosta leijonan osan ja mies alkanut tienaamaan ja tyytyväisenä laittanut rahojaan omiin hankintoihin, sijoituksiiin tms.

Itse ajattelen, että tietenkin haluaa puolisolle samat mahdollisuudet kuin itselle, eikä ota etumatkaa innoissaan toisen rahoilla eteenpäin porskutellen.

Minä en ymmärrä parisuhteessa tuommoista vtunmoista laskemista (ja laskennallisuutta). Opin pienen tilan poikana jo nuorena, että isot päätökset tehdään yhdessä ja demokraattisesti. 

Nyt tienaan aika tavalla hyvin, kolmisen kertaa enemmän kuin vaimo, mutta yhdessä teemme kaikki isommat taloudelliset päätökset. Asunto on kokonaan minun maksamani, mutta mitä väliä. Asiaa edesauttaa, että vaimo ei ole huikentelevainen.

Niin siis huomataan nyt, että mies ei todellakaan tällä hetkellä tienaa enemmän kuin ap, vaan he tienaavat saman verran. Luulen, että tässä on kyseessä tyypillinen parisuhdekompastus, eli kommunikaatiovaje.

Mies varmaan oletti, että kun ap nyt alkoi tienata saman verran kuin hän, ap ottaa jotenkin puheeksi sen, että mies on maksanut alun perin enemmän. Ei vain alkanut kuulumaan, vaan ap tyytyväisenä pistää osan lainaan ja osan jättää itselleen säästöön. Vieläpä ajattelee, että se on kyllä ihan oikein, koska mies on saanut ja tulee saamaan vanhemmiltaan enemmän.

Itse asiassa ymmärrän, miksi tämä miehen vanhempiakin nyppii. Ei minusta olisi kiva katsella miniää, jolla ei tunnu olevan mitään kiirettä tasoittaa tileja poikani kanssa, vaan lekottelee tyytyväisenä ajatuksessa, että kun tuo antaa pojalleen sijoitussalkkuja ja perintöjä, niin sillä tavallahan siitä lohkeaa minullekin, että antaa pojan vaan maksella käsirahoja ja remontteja.

Silti ei pitäisi pariskunnan raha-asioihin tietenkään sekoittua, mutta sanonpa vain, että asiassa on kaksi puolta, vaikka tämä sanomani varmaan räjäyttää miinuspeukkupankin.

Millä tavalla apn tilanne eroaa näistä lokeista, jotka ottavat vastaan juomia ja muuta tarjottavaa ja kun joskus kysäisee, että olisko sun vuoro tarjota nyt he vastaavat, että sähän tienaat niin paljon paremmin ja sullahan on rahaa?

Ilmeisesti puolisos ei sitten ole reilusti pienituloisempi, kuin sinä.

Reilu ratkaisu on se, että molemmat opettelevat hyväksymään ne tunteet, mitä tilanne heissä nostattaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin siis huomataan nyt, että mies ei todellakaan tällä hetkellä tienaa enemmän kuin ap, vaan he tienaavat saman verran. Luulen, että tässä on kyseessä tyypillinen parisuhdekompastus, eli kommunikaatiovaje.

Mies varmaan oletti, että kun ap nyt alkoi tienata saman verran kuin hän, ap ottaa jotenkin puheeksi sen, että mies on maksanut alun perin enemmän. Ei vain alkanut kuulumaan, vaan ap tyytyväisenä pistää osan lainaan ja osan jättää itselleen säästöön. Vieläpä ajattelee, että se on kyllä ihan oikein, koska mies on saanut ja tulee saamaan vanhemmiltaan enemmän.

Itse asiassa ymmärrän, miksi tämä miehen vanhempiakin nyppii. Ei minusta olisi kiva katsella miniää, jolla ei tunnu olevan mitään kiirettä tasoittaa tileja poikani kanssa, vaan lekottelee tyytyväisenä ajatuksessa, että kun tuo antaa pojalleen sijoitussalkkuja ja perintöjä, niin sillä tavallahan siitä lohkeaa minullekin, että antaa pojan vaan maksella käsirahoj

Eli sun mielestä tosiaan ap:n pitäisi nostaa lainaa ja lahjoittaa summa miehelle kertarysäyksenä?

Teidän olisi pitänyt ostaa talo jollain muulla kuin 50/50 omistussuhteilla. Mutta virhe on käynyt jo, mutta jos miehen ja perheen asenne on tuollainen niin eroaisin ja möisin asunnon ja pääsisin heistä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis huomataan nyt, että mies ei todellakaan tällä hetkellä tienaa enemmän kuin ap, vaan he tienaavat saman verran. Luulen, että tässä on kyseessä tyypillinen parisuhdekompastus, eli kommunikaatiovaje.

Mies varmaan oletti, että kun ap nyt alkoi tienata saman verran kuin hän, ap ottaa jotenkin puheeksi sen, että mies on maksanut alun perin enemmän. Ei vain alkanut kuulumaan, vaan ap tyytyväisenä pistää osan lainaan ja osan jättää itselleen säästöön. Vieläpä ajattelee, että se on kyllä ihan oikein, koska mies on saanut ja tulee saamaan vanhemmiltaan enemmän.

Itse asiassa ymmärrän, miksi tämä miehen vanhempiakin nyppii. Ei minusta olisi kiva katsella miniää, jolla ei tunnu olevan mitään kiirettä tasoittaa tileja poikani kanssa, vaan lekottelee tyytyväisenä ajatuksessa, että kun tuo antaa pojalleen sijoitussalkkuja ja perintöjä, niin sillä tavallahan siitä lohkeaa mi

Ei todellakaan. Vaan he voisivat sopia, että mies vähentää ja ap nostaa lainanmaksusummaansa. He voivat sopia, että ap ottaa hoitaakseen muita jotain isompia hankintoja tai että mies lopettaa lainan maksun aiemmin kuin ap, eli mies maksaa enemmän lainan alkupäästä ja ap lainan loppupäästä. Se olisi sinälläänkin järkevää, että ap ennättäisi tienata ja laittaa säästöön myös.

On monia tapoja tasoittaa sitä, että toinen on maksellut paljon enemmän kuin itse. Mutta kyllä se vaatii halua siihen, että tahtoo maksaa samalla lailla kuin toinenkin ja se taitaa aplta nyt puuttua. Hän katsoo, että koska miehen vanhemmat ovat varakkaampia kuin hänen omansa, hänellä on oikeus maksattaa miehellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on sijoittanut taloon enemmän rahaa, ja vuosien myötä se ero voi myös kasvaa huomattavasti, jos esimerkiksi sinä hoidat enemmän lapsia tai kotia, ja miehellä on mahdollisuus panostaa uraansa. 

Kysyisin ensimmäisenä mieheltä, mikä on muuttunut siitä, kun teitte alun perin sopimuksen talon hankinnasta? Lähtötilannehan oli molemmilla silloin tiedossa, ja se sopi silloin. Miksi se ei sovi enää? Onko tässä nyt kyse miehesi vanhempien halusta pitää omaisuus "suvun hallussa" vai onko kyse miehesi omasta mielipiteestä? Jos miehesi vanhemmat ovat lahjoittaneet miehellesi sijoitussalkun, heidän olisi pitänyt silloin alun perin lahjakirjassa rajata se avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos eivät ole sitä tehneet, niin voivat lopettaa kiukuttelun asiasta, joka ei ole sinun vikasi. 

Älä allekirjoita mitään avioehtoa enää nyt jälkikäteen. 

Emme siis ole na

Kun toinen on noin isolla etumatkalla niin ettehän te millään yht`äkkiä pääse samalle tasolle varallisuudessa. Tosiaankin, mies on hyväksynyt tämän järjestelyn jo yhteen muuttaessa ja kuitenkin jos talo myydään saa ns. rahansa takaisin. Te olette kuitenkin pariskunta ja perhe ja aikomuksenne on olla yhdessä tulevaisuudessa. Joten se on aika ikävä asenne mieheltä tuollainen minä- asenne me-asenteen sijaan. Mutta ehkäpä taas yksi esimerkki siitä kuinka ahneita on ne, joilla on paljon ennestään. Miettisin kyllä sinuna että jatkaako koko suhdetta vai ei. Eiköhän ne rahat sitten tätäkin miestä lämmitä tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on sijoittanut taloon enemmän rahaa, ja vuosien myötä se ero voi myös kasvaa huomattavasti, jos esimerkiksi sinä hoidat enemmän lapsia tai kotia, ja miehellä on mahdollisuus panostaa uraansa. 

Kysyisin ensimmäisenä mieheltä, mikä on muuttunut siitä, kun teitte alun perin sopimuksen talon hankinnasta? Lähtötilannehan oli molemmilla silloin tiedossa, ja se sopi silloin. Miksi se ei sovi enää? Onko tässä nyt kyse miehesi vanhempien halusta pitää omaisuus "suvun hallussa" vai onko kyse miehesi omasta mielipiteestä? Jos miehesi vanhemmat ovat lahjoittaneet miehellesi sijoitussalkun, heidän olisi pitänyt silloin alun perin lahjakirjassa rajata se avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos eivät ole sitä tehneet, niin voivat lopettaa kiukuttelun asiasta, joka ei ole sinun vikasi. 

Älä allekirjoita mitään avioehtoa enää nyt jälkikät

Niin niin. Ja jos nainen olisi samassa tilanteessa koko av huutaisi mikä lokki ja kusipää mies on joka elää naisen siivellä.

Jos nuokin ovat vuosikausia yhdessä niin eikö sinä vuosien varrella voisi vähän toisen maksuja tasoittaa. Tai ainakin edes kohteliaasti ehdottaa niin tekevänsä.

Tosiaankin, mies on hyväksynyt tämän järjestelyn jo yhteen muuttaessa ja kuitenkin jos talo myydään saa ns. rahansa takaisin. 

Olisi kyllä kiva tietää, ymmärsikö mies oikeasti, että hyväksyi järjestelyn suhteen loppuajaksi huolimatta siitä, kuinka paljon ap tulee tienaamaan tai rahatilanne muuttuu. Vai kuvitteliko reppana semmoista normaalia tilannetta, että parempituloinen maksaa reilusti enemmän siinä vaiheessa, kun toisella ei ole rahaa ja sitten kun sen toisen rahatilanne paranee, hän makselee enemmän.

Jos taloa ei myydä koko lailla heti remppojen jälkeen, mies ei todellakaan saa ns. eikä ko. rajojaan takaisin.

"Kun toinen on noin isolla etumatkalla niin ettehän te millään yht`äkkiä pääse samalle tasolle varallisuudessa. Tosiaankin, mies on hyväksynyt tämän järjestelyn jo yhteen muuttaessa ja kuitenkin jos talo myydään saa ns. rahansa takaisin. Te olette kuitenkin pariskunta ja perhe ja aikomuksenne on olla yhdessä tulevaisuudessa. Joten se on aika ikävä asenne mieheltä tuollainen minä- asenne me-asenteen sijaan. Mutta ehkäpä taas yksi esimerkki siitä kuinka ahneita on ne, joilla on paljon ennestään. Miettisin kyllä sinuna että jatkaako koko suhdetta vai ei. Eiköhän ne rahat sitten tätäkin miestä lämmitä tarpeeksi."

Muuten samaa mieltä, mutta mies ei saa talon myyntitilanteessa rahojaan takaisin, koska omistus on 50/50 vaikka hän on maksanut selvästi enemmän. Silti olen sitä mieltä, että mitään lainoja ei pidä ottaa maksaaksen takaisin miehelle. Se on aivan pöllö ajatus. Niin kuin joku toinen sanoi, voihan olla, että ei olisi hankittu koko taloa tai rempattu niin paljon, jos ap:n olisi pitänyt maksaa enemmän kuin on tähän mennessä pystynyt. Ja on miehen omaa hölmöyttä, jos omistus on laitettu 50/50. Se on kuitenkin tehty eikä sitä pidä muuttaa. Kannattaa kyllä miettiä jatkaako suhdetta vai ei.

 Ja on miehen omaa hölmöyttä, jos omistus on laitettu 50/50. Se on kuitenkin tehty eikä sitä pidä muuttaa. 

Miksi ei? Mikä kiveen hakattu totuus tämä on? Kyllä sen voi muuttaa ihan helposti ja reilua olisikin muuttaa. On todella halveksittavaa ajatella, että miehen tyhmyys eikä pyrkiä miettimään, miten mieskin voisi kokea, että suhteessa halutaan reiluutta.

Oletteko muussakin elämässä tämmöisiä, jos saatte rahasta liikaa takaisin, ette sano, vaikka huomaatte tai jos löydätte lompakon, oma tyhmyys, mitä hukkasi.

Jotenkin huvittavaa kun naisilta kysytään niin jos mies tienaa enemmän miehen pitää maksaa reilusti enemmän yhteisistä maksuista mutta jos nainen tienaa enemmän silloin maksut pitää mennä tasan että nainen ei vahingossakaan joudu maksaa enempää. Olemaan kuullut naisen sanoneet että vaikka nainen tienaisi enemmän kun mies on miehen maksettava silti reilusti enemmän kun miehen tehtävä on maksaa naisen laskuja ja naiselle asioita välittämättä tuloista

Vierailija kirjoitti:

Teidän olisi pitänyt ostaa talo jollain muulla kuin 50/50 omistussuhteilla. Mutta virhe on käynyt jo, mutta jos miehen ja perheen asenne on tuollainen niin eroaisin ja möisin asunnon ja pääsisin heistä eroon. 

Tuo alkaa olemaan jo aika hauskaa kun naiset vaativat äärimmäistä tasa-arvoa että pääsee miehen rahoihin käsiksi sekä samaan aikaan äärimmäistä epätasa-arvoa missä miehelle on kaadettu koko maksurasite että naisen saa käyttää omat rahansa kaikkeen kivaan ja elämyksiin. Tämän jälkeen naiset vielä vaativat että miehen on järjestettävä naiselle asioita ja miehen on maksettava naiselle asioita vaikka se olisi naine  joka miestä pyytää niihin mukaan.

Ei ole olemassakaan naista joka ei miehiä käyttäisi henkisesti ja taloudellisesti hyväkseen. Tästä johtuu se että miehet ei näe pahana naiset hyväksikäyttöä kun naiset tekee samaa. Ero tulee vain siinä että naiset käyttää henkisesti sekä taloudellisesti ja miehet käyttää seksuaalisesti. Jos toisen hyväksikäyttö outäö hyväksyä niin myös toisen tekemä hyväksikäyttö pitää hyväksyä. Jos toiselta kielletään hyväksikäyttö niin toisenkin oitää lopettaa se hyväksikäyttö

Ei ole olemassakaan naista joka ei miehiä käyttäisi henkisesti ja taloudellisesti hyväkseen. Tästä johtuu se että miehet ei näe pahana naiset hyväksikäyttöä kun naiset tekee samaa. Ero tulee vain siinä että naiset käyttää henkisesti sekä taloudellisesti ja miehet käyttää seksuaalisesti.

Sinä olet sekaisin. Minä en ole ikinä käyttänyt miestäni taloudesti tai henkisesti hyväksi eikä hän kertaakaan minua seksuaalisesti hyväksi.

Meillä on maksettu kaikki puoliksi jos tilanne niin sallii, jos ei, toinen maksaa enemmän ja sitten tasoittaa kun oma tilanne paranee. Nyt on hyvä tilanne jo, olemme saaneet talouden hyvälle mallille, lainat maksettu ja kivat tulot molemmilla. Kumpikin käyttää omat rahansa miten tykkää ja yhdessä tehdään sovittuja hankintoja.

Seksistä nauttii molemmat.

Älä pelkää ei kukaan odotakkaa mitään muuta kuin jotain epämääräistä naisen logiikkaa millä naiset päättelee että naisen on pakko päästä.lokkeilemaan miehen rahoilla ja maksattamaan miehellä naisen asioita. Mutta et kai oleta että miehet uskoo enää noita naisten valheita että nainen ei ole vain rahan perässä ja nainen ei ole lompakkoloinen. Itsenäisitä ja vahvoista naisista jotka pystyy samaan kun miehet tulee aina heiveroisiä naisia jotka ei pysty samaan kun miehet kun puhutaan laskujen maksamisesta ja rahasta. Naisille tuo tasa-arvo on todella valikoivaa.

Näistä kommenteista ei tiedä, mitä ovat miesten kirjoittamia ja mitkä naisten. Minä olen tässä tapauksessa naisen puolella vaikka olen mies. Ei pidä olettaa sellaista, mitä ei tiedä. Sitä paitsi, mitä ihmeen väliä sillä on, miten päin sukupuolet ovat? Vanhanaikaista ja seksististä ajattelua.