"Opiskelijoilla on vaikeuksia lukea pitkiä tekstejä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on, ei ole hääviä nykyään opettaa yliopistossa kun opiskelija-aines on niin surkeaa.

Olen valmistunut yliopistosta hyvillä arvosanoilla ja työskentelen asiantuntijatehtävässä. Luen ja kirjoitan paljon.

Olen huomannut, että monet tietotekstit ja tietokirjat ovat nykyään hankalalukuista yhtä pötköä. Ei ole riittävästi kappalejakoa ja väliotsikotkin puuttuu. Nämä selkeyttäisi tekstiä eikä tekisi lukemisesta kivireen vetämistä. Helpottaisi opiskelijoita.

Yliopistolla luetaan tiedekirjoja, ei tietokirjoja. Esimerkkinä tiedekirjoista ovat matematiikan ja fysiikan yliopistotason kirjat. Esimerkkinä tietokirjasta on Matti Nykäsen elämäkerta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme kun pitää tihrustaa pientä tekstiä tietokoneen näytöltä monta tuntia ja silmiin sattuu!

Onneksi on opiskeltu korkeakoulututkinto siihen aikaan, kun käytettiin vielä paperisia kurssikirjoja ja luentomonisteita.

Ai-ja-ha.

Tylsää lukea jotain kirjoja kun ei saa dopamiiniryöppyjä. Vartin jaksaa ehkä lukea sitten kyllästyttää.

T.Amk opiskelija

Perusongelma on se, että korkeakoulututkinto halutaan yhä useammalle. Lahjakkuuksia ei riitä täyttämään opiskelupaikkoja. Nykyään tohtoreitakin valmistuu enemmän kuin ylioppilaita reilut 100 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on, ei ole hääviä nykyään opettaa yliopistossa kun opiskelija-aines on niin surkeaa.

Olen valmistunut yliopistosta hyvillä arvosanoilla ja työskentelen asiantuntijatehtävässä. Luen ja kirjoitan paljon.

Olen huomannut, että monet tietotekstit ja tietokirjat ovat nykyään hankalalukuista yhtä pötköä. Ei ole riittävästi kappalejakoa ja väliotsikotkin puuttuu. Nämä selkeyttäisi tekstiä eikä tekisi lukemisesta kivireen vetämistä. Helpottaisi opiskelijoita.

Yliopistolla luetaan tiedekirjoja, ei tietokirjoja. Esimerkkinä tiedekirjoista ovat matematiikan ja fysiikan yliopistotason kirjat. Esimerkkinä tietokirjasta on Matti Nykäsen elämäkerta.

Nyt menee kyllä saivarteluksi, aivan sama asia on, tiede on menetelmä hankkia tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on, ei ole hääviä nykyään opettaa yliopistossa kun opiskelija-aines on niin surkeaa.

Olen valmistunut yliopistosta hyvillä arvosanoilla ja työskentelen asiantuntijatehtävässä. Luen ja kirjoitan paljon.

Olen huomannut, että monet tietotekstit ja tietokirjat ovat nykyään hankalalukuista yhtä pötköä. Ei ole riittävästi kappalejakoa ja väliotsikotkin puuttuu. Nämä selkeyttäisi tekstiä eikä tekisi lukemisesta kivireen vetämistä. Helpottaisi opiskelijoita.

Yliopistolla luetaan tiedekirjoja, ei tietokirjoja. Esimerkkinä tiedekirjoista ovat matematiikan ja fysiikan yliopistotason kirjat. Esimerkkinä tietokirjasta on Matti Nykäsen elämäkerta.

Nyt menee kyllä saivarteluksi, aivan sama asia on, tiede on menetelmä h

Matti Nykästäkin voi tutkia historiantieteessä ja kirjoittaa sen pohjalta Matti Nykäsen elämäkerta.

Onko nuo siis vielä peräti äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelijoita, kun tuo kirjastoon vievä opettaja on kerta äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori? Miten voi olla. Luulin että kirjallisuuden opiskelijat on lukeneet lapsesta asti kirjoja. Tyyliin koko kirjaston valikoimat. 

"Vähän kuin TikTok-videot: nopeasti seuraava ja seuraava..." : Luokanopettajien kokemuksia oppilaiden keskittymiskyvyn muutoksesta

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/204998

 

Kuva- ja äänikirjoja pitäisi olla kaikissa koulussa myös yliopistoissa. Ei kukaan enää jaksa lukea riviä enempää tekstiä.

Ei yllätä yhtään. Kuulin eräältä professorilta, että nykyään on sellaisia graduvaiheessa oleviakin, jotka ei osaa kirjoittaa kokonaisia lauseita. 

Vierailija kirjoitti:

Lukutaito jää historiaan koska ihmnen valitsee helpoimman ja tekniikka mahdollistaa jo nyt muunlaisen informaationsiirron. 

Ja sittenkin jotkut ottavat vallan ja lukutaitoisina manipuloivat muita. Hurja tulevaisuus ihmiskunnalla.

Myös amis-tutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon. Opintojen alussa on tärkeää tasata kaikille yhtäläiset opiskeluvalmiudet myös kirjaston käyttöön perehdyttämällä. Ei monikaan ole tottunut tiedekirjastojen kokoelmiin ja tiedonhakuihin. 

Apua. En jaksa yhtä kirjaa lukea, tietokirjallisuutta voin lukea mutta kaikki romaanit yäk, musiikin kuuntelen paljon ja olen siinä ajan hermolla.

Kieli muuttuu niin nopeasti niin ei jaksa vanhaa kulahtanutta tekstiä lukea.

Vierailija kirjoitti:

Apua. En jaksa yhtä kirjaa lukea, tietokirjallisuutta voin lukea mutta kaikki romaanit yäk, musiikin kuuntelen paljon ja olen siinä ajan hermolla.

Kieli muuttuu niin nopeasti niin ei jaksa vanhaa kulahtanutta tekstiä lukea.

Mun elämäni yliopistot on elokuvat. Niitä jaksaa katsella.

Ennen 2008 julkaistut kirjat voidaankin kieltää koska eivät kuvasta moderneja arvoja. 🤪 Näin Kanadassa.

https://www.deseret.com/2023/9/20/23881250/canada-public-school-book-ba…

Vierailija kirjoitti:

Myös amis-tutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon. Opintojen alussa on tärkeää tasata kaikille yhtäläiset opiskeluvalmiudet myös kirjaston käyttöön perehdyttämällä. Ei monikaan ole tottunut tiedekirjastojen kokoelmiin ja tiedonhakuihin. 

Niin antaa, mutta hyvin hyvin harva tulee suoraan amiksesta. Yleensä heillä on välissä AMK-tutkinto. Nykyisin suurin osa kirjoista ja lehdistä on e-kirjoja ja väitän, näin yliopisto-opettajana, ettei nuorilla ole suurempia ongelmia käyttää kirjostoa sen verran kun on tarvetta. Kirjastosta saa myös ihan kysymällä apua, jos tarvetta on. Suomalaiset nuoret ovat peruskoulun ja lukion aikana joutuneet kirjastoa käyttämään ja sama idea se on tiedekirjastossakin. Toisilla sitten on ongelmia ihan kaikessa ml. kirjasto, mutta näitä opiskelijoita suurta määrää ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua. En jaksa yhtä kirjaa lukea, tietokirjallisuutta voin lukea mutta kaikki romaanit yäk, musiikin kuuntelen paljon ja olen siinä ajan hermolla.

Kieli muuttuu niin nopeasti niin ei jaksa vanhaa kulahtanutta tekstiä lukea.

Mun elämäni yliopistot on elokuvat. Niitä jaksaa katsella.

Ei jaksa, jos ne on tylsiä ja liian pitkiä. Instassakin on jo nykyään liian pitkiä videoita. Tyyppi vain selittää ja selittää eikä Reelsiä saa edes kelattua. Mitään tiivistelmää ei ole alla. Mihin se puolen minuutin rajoitus oikein sieltä katosi. Miten niin pitkät voi mennä läpi.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan koulutusta tuo on. Ei kerrota ammattiin kuuluvia asioita, näytetään vain mistä tiedon löytää....

Ei yliopisto olekaan ammattikoulu. Ne ovat ihan erikseen. Osa niistä tosin nimittää itseään ammattikorkeakouluiksi.

Kyllä hyvä yliopistotutkinto on sellainen, jossa konkreettisesti opitaan tekemään ammattiin liittyviä asioita. 

Mihin ammattiin? Puhutko nyt lääkäriksi koulutettavista? Suurimmalla osalla aloista ei ole mitään tiettyä ammattia, johon kouluttaudutaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä yhtään. Kuulin eräältä professorilta, että nykyään on sellaisia graduvaiheessa oleviakin, jotka ei osaa kirjoittaa kokonaisia lauseita. 

Eivät tule pärjäämään työelämässä. Siellä ikävä kyllä joutuu kirjoittamaan jos jonkun näköisiä raportteja, suunnitelmia jne. Sitten ahdistutaam heti ja ollaan saikulla.