Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Opiskelijoilla on vaikeuksia lukea pitkiä tekstejä"
23.02.2025 |
"Yhdellä vetämistään yliopistokursseista .. vie opiskelijat kirjastoon. Siellä hän näyttää, miten kirjoja lainataan.
Se on monille aika tuntematonta. Lukemisen aloittaminen on osalle tahmeaa"
https://www.hs.fi/visio/art-2000010986503.html
Tämä siis YLIOPISTOSSA !!!
Kommentit (239)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän nuorilla on vaikeuksia tulkita seinäkelloa ja kirjoittavat allekirjoituksensa tikkukirjaimilla. Eläköön inkluusio.
Olisiko syytä siirtyä puumerkkeihin?
Kysymys pikemminkin kuuluu onko tämä nuorten vai aikuisten (pääasiassa meidän keski-ikäisten) vika? Jos lapsesi ei osaa kelloa, katso peiliin. Jos lapsesi ei osaa kaunokirjoitusta, katso peruskoulun muutoksen suuntaan. Itseasiassa kaunokirjoituksesta on pikku hiljaa luovuttu jo 80-luvulta alkaen, kun ensin siirryttiin tekstauksen ja kaunon välimuotoon. Olen itse viimeisiä ikäluokkia joille opetettiin kaunoa kiekuroineen kaikkineen. Itse en ole kaunoa käyttänyt 40 vuoteen, ja minulle on ihan sama vaikka puumerkit tulisivat käyttöön. Tekstiä tuotetaan nykyisin koneella ja hyvä niin. Jatkossa varmaan myös enenevässä määrin puhumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.
Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä.
Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli.
Höpölöpö. Nimeä ei laiteta, koska tietosuojalaki sen kieltää. Tietosuojalaki ei liity opiskelijoiden mielen pahoittamiseen. Ennen ei ollut Moodlea, SISUa eikä tietosuojalakia, joten ei nyt verrata taas niihin ihaniin vanhoihin aikoihin.
Lääkiksestä en tiedä, mutta meillä tekniikan puolella arvostellaan lähes jokainen kurssi perinteisesti 1-5.
Kliinistä on.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.
Minulle kävi jostain ihmeen ja kumman syystä sama. Lapsena viihdyin kirjastossa. Luin ikätasoani vaativampia kirjoja, ja peruskoulu- ja lukioaikana suoritin kaikki mahdolliset lukuhaasteet ja -diplomit ja kirjoitin kirjoista analyyseja. Sitten menin oikeustieteelliseen, ja siinä hujakoilla jokin aivoissa vain napsahti niin, että ei tullut enää juuri luettua vapaa-ajalla. Jos joskus harvoin löysi hyvän kirjan, sen kyllä edelleen ahmaisi yhdessä illassa. Olen spekuloinut, että yhtäältä asiaan vaikutti varmasti kurssilukemisen suuri määrä: vapaa-ajalla lukemiseen jäi vähemmän intoa, kun istui jo yliopistolla nenä kiinni kirjassa monta tuntia, ja sisältö oli välillä harvinaisen puuduttavaa. Toisaalta osasyynä voi olla, että yhtäkkiä sitä ei tiennytkään, mitä lukea seuraavaksi. Siis, kouluaikana sitä sai opettajalta suosituksia tai näki kaverilla mielenkiintoisen kirjan. Mun on itseni todella vaikea esimerkiksi kirjastossa päätellä pelkästä takakansitekstistä, onko kirja sellainen, että se viihdyttäisi minua. Netin kirja-arvosteluja olen välillä kokeillut lukea, mutta silti tuntuu, että kouluaikana tilanne oli aivan eri, kun minulla oli opettaja, joka tunsi mieltymykseni ja vinkkasi juuri minulle sopivia nappivalintoja.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan koulutusta tuo on. Ei kerrota ammattiin kuuluvia asioita, näytetään vain mistä tiedon löytää....
Tuon ihmisen virkaan varmaan kuului opastaa kirjastonkäyttöä sekä tiedonhakua.
Se tieto sitten haetaan ihan itse. Opiskelija joutuu käymään läpi kymmeniä-satoja tiedonlähteitä löytääkseen tarvitsemansa asiat. Se opastaja todella näyttää perusteet miten ja mistä niitä tiedonlähteitä voidaan löytää. Hän ei etsi ja kanna jokaiselle niitä kirjoja käteen.
Yliopistossa oletetaan, että opiskelija kykenee jo itsenäisesti hyödyntämään saamaansa tiedonhaun opastusta.
Tuntemani 6-vuotias on oppinut lukemaan, kirjoittamaan ja hakemaan tietoja netistä. On ilmeisesti siis pidemmällä kuin täysikasvuinen opiskelija, jolle pitäisi tarjottimella ojentaa kirja tai muu tiedonlähde ja kynällä merkitä oikea kohta, missä se tarvittu tieto on. Ehkä pitäisi kirjoittaa koko essee valmiiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kuin lisää digitalisaatiota ja tekoälyä opetukseen, niin oppimistuloksien "paraminen" on satavarma asia!
Ja lisää vähäjärkisiä kehitysmaalaisia!
Suomalaiset itse on niitä euroopan vähäjärkisiä kehitysmaalaisia.
Suomalaisilla on maailman 8. korkein älykkyysosamäärä maailmassa, senkin täysvajakki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Opiskelin yliopistossa vuosina 2001-2007. Ainakin silloin laitettiin vielä opiskelijoiden opintosuoritukset näkyville ilmoitustaululle nimineen päivineen. Ja nollat merkittiin myös. (Huom! Skaala oli 0-3 ja ns. väliarvosanoja (esimerkiksi 1+ ja 2,5 ja 3-) käytettiin kurssien arvioimisessa."
Tietosuojalaki tuli muistaakseni 2018. Tätäkin ennen suoritukset jo laitettiin Moodleen. En muista ilmoitustaulua olleen käytössä ainakaan 15 vuoteen. Itse opiskelin 90-luvulla ja minulle väliarvosanat ovat ihan vieraat. Itse laitan opiskelijoille kyllä pisteet Moodleen näkyviin ja voivat sitä kautta laskea oliko arvosana heikko vai vahva 0-5
Kun yliopistoihin ja korkeakouluihin otettiin käyttöön arviointiasteikko 0-5, tuli ihan sellainen tunne, kuin olisi jossakin amiksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurssit tictokiin niin influt jaksaa keskittyä köntsään 15s.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.
Minusta kirjat mitä kirjoitetaan ei ole enää hyviä, että tempaisisivat mukanaan.
Mitä!?!? Kyllä naisten uupuminen, mt-ongelmat, lesbokokeilut ja terapiassa käynti, joista nykykirjailijat kertovat autofiktiivisissä romaaneissaan, ovat huippukiinnostavia!
- Karoliina, kirjallisuuskriitikko HS
Nimenomaan..luen mielelläni eri aiheista ja haluan aina oppia jotain uutta, mutta jos laatu on tinzen elämänkerta ja Siepin suhde Salmiseen,niin ei jaksa edes 30-vuotiasta tavista kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kuin lisää digitalisaatiota ja tekoälyä opetukseen, niin oppimistuloksien "paraminen" on satavarma asia!
Ja lisää vähäjärkisiä kehitysmaalaisia!
Suomalaiset itse on niitä euroopan vähäjärkisiä kehitysmaalaisia.
Suomalaisilla on maailman 8. korkein älykkyysosamäärä maailmassa, senkin täysvajakki!
Ja mitenhän sen nyky-suomessa näkee... samaa iänikuista matalaotsaista politiikkaa, päälle vielä EU austerity/näännytys (ei ollut €uro unioni sitten hyvä idea). Vois käyttää sitä äo:ta jotta asiat menisi parempaan suuntaan. Ja se sama taantuma ja oikeisto populismi vielä (vrt 1930-luku), kun ennenkin...
Itse olen jo väsynyt niin kauan että ihmettelen että eikö kukaan suomessa tajua sitä suurta syytä. Kaikki tutut väsymykset ja keskittymishäiriöt jne tulee nyt uutisissa ...eiköhän tämä ollut jo tiedossa. Ongelma on ns perusteissa ,kannattiko rakentaa pask44. Se on minun paras arvaukseni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän nuorilla on vaikeuksia tulkita seinäkelloa ja kirjoittavat allekirjoituksensa tikkukirjaimilla. Eläköön inkluusio.
Olisiko syytä siirtyä puumerkkeihin?
Kysymys pikemminkin kuuluu onko tämä nuorten vai aikuisten (pääasiassa meidän keski-ikäisten) vika? Jos lapsesi ei osaa kelloa, katso peiliin. Jos lapsesi ei osaa kaunokirjoitusta, katso peruskoulun muutoksen suuntaan. Itseasiassa kaunokirjoituksesta on pikku hiljaa luovuttu jo 80-luvulta alkaen, kun ensin siirryttiin tekstauksen ja kaunon välimuotoon. Olen itse viimeisiä ikäluokkia joille opetettiin kaunoa kiekuroineen kaikkineen. Itse en ole kaunoa käyttänyt 40 vuoteen, ja minulle on ihan sama vaikka puumerkit tulisivat käyttöön. Tekstiä tuotetaan nykyisin koneella ja hyvä niin. Jatkossa varmaan myös enenevässä määrin puhumalla.
&n
Kaunokirjoituksen voi opettaa lapselle itsekin kotona. Tykkäsin siitä lapsena kovasti. Kaunista lenkkikirjoitusta ja oli hauskaa opetella koristeltua kirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan koulutusta tuo on. Ei kerrota ammattiin kuuluvia asioita, näytetään vain mistä tiedon löytää....
Ei yliopisto olekaan ammattikoulu. Ne ovat ihan erikseen. Osa niistä tosin nimittää itseään ammattikorkeakouluiksi.
Eli mm lääkärit, opettajat, juristit valmistuvat amiksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.
Minulle kävi jostain ihmeen ja kumman syystä sama. Lapsena viihdyin kirjastossa. Luin ikätasoani vaativampia kirjoja, ja peruskoulu- ja lukioaikana suoritin kaikki mahdolliset lukuhaasteet ja -diplomit ja kirjoitin kirjoista analyyseja. Sitten menin oikeustieteelliseen, ja siinä hujakoilla jokin aivoissa vain napsahti niin, että ei tullut enää juuri luettua vapaa-ajalla. Jos joskus harvoin löysi hyvän kirjan, sen kyllä edelleen ahmaisi yhdessä illassa. Olen spekuloinut, että yhtääl
No ei oo totta! Kiitos, kun avauduit! Samaa lukumateriaalia HooTeeÄmmänä tahkonnut. Ehkä se on juuri oikeustiede, joka tappaa lukuhalut :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne on tullut paljon korkeastikoulutettuja huippuosaajia jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Miksi suomalaisten pitäisi osata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys kirjastokortista: onko Suomen kirjastoilla yhteinen asiakasrekisteri? Eli jos mulla on ollut 2 vuotta palauttamatta Oulun kirjastoon kirja ja menen lainaamaan kirjaa Mikkelin sivukirjastosta, näkeekö ne siellä, että mulla on Oulun kirjaston palauttamattomia kirjoja, jotka pitää maksaa tai palauttaa ennen kuin lainaavat mulle Mikkelistä mitään? Olen siis kohonkin hävittänyt nuo kirjat enkä uskalla siksi enää mennä kirjastoon.
Miksi et korvaa hävittämääsi kirjaa? Todennäköisesti maksaa muutaman kympin. Tai kirjan voi ehkä korvata ostamalla divarista siistin käytetyn tilalle. Ei ne pure jos menet kysymään miten asian voi hoitaa kuntoon..
Miksi pitäisi kantaa huonoa omaatuntoa. Oman kaupunkini kirjastosta voi lainata hyppykeppejä, lautapelejä ym roskaa. Kirjalliuuden klassikot, pitäjän historiikki erinomainen 80-luvun alussa kirjoitettu olivat kaikki poistohyllyssä mistä ostin ne itselleni. Kaunokirjallisuuden hyllyissä siellä on mitäänsanomattomien ulkomaalaisten viihdekirjaillojoiden kirjoja kun taas Suomen kirjallisuuden klassikkokirjailijoilta vain pari kirjaa. Sama tilanne on muissakin kirjastoissa. Kirjastolaitos on mennyt alamäkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys kirjastokortista: onko Suomen kirjastoilla yhteinen asiakasrekisteri? Eli jos mulla on ollut 2 vuotta palauttamatta Oulun kirjastoon kirja ja menen lainaamaan kirjaa Mikkelin sivukirjastosta, näkeekö ne siellä, että mulla on Oulun kirjaston palauttamattomia kirjoja, jotka pitää maksaa tai palauttaa ennen kuin lainaavat mulle Mikkelistä mitään? Olen siis kohonkin hävittänyt nuo kirjat enkä uskalla siksi enää mennä kirjastoon.
Miksi et korvaa hävittämääsi kirjaa? Todennäköisesti maksaa muutaman kympin. Tai kirjan voi ehkä korvata ostamalla divarista siistin käytetyn tilalle. Ei ne pure jos menet kysymään miten asian voi hoitaa kuntoon..
Miksi pitäisi kantaa huonoa omaatuntoa. Oman kaupunkini kirjastosta voi lainata hyppykeppejä, lautapelejä ym roskaa. Kirjalliuuden klassikot, pitäjän historiikki erinomai
Ja on lukukoiria. Tsiisus, mitä lässytystä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa kirjastoissa ei ole samanlaiset systeemit, joten onhan se hyvä, että joku on näyttämässä miten kyseisen kirjasto toimii.
No kyllä niissä useimmissa on kirjastokortti ja lainausautomaatti, joka kertoo mitä pitää tehdä. Kyse taitaa olla siitä, että eivät ole kirjastossa ikinä asioineetkaan.
Opiskelukirjastoissa korostuu tiedonhakutaidon tarve.
Ei ihme kun pitää tihrustaa pientä tekstiä tietokoneen näytöltä monta tuntia ja silmiin sattuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys kirjastokortista: onko Suomen kirjastoilla yhteinen asiakasrekisteri? Eli jos mulla on ollut 2 vuotta palauttamatta Oulun kirjastoon kirja ja menen lainaamaan kirjaa Mikkelin sivukirjastosta, näkeekö ne siellä, että mulla on Oulun kirjaston palauttamattomia kirjoja, jotka pitää maksaa tai palauttaa ennen kuin lainaavat mulle Mikkelistä mitään? Olen siis kohonkin hävittänyt nuo kirjat enkä uskalla siksi enää mennä kirjastoon.
Miksi et korvaa hävittämääsi kirjaa? Todennäköisesti maksaa muutaman kympin. Tai kirjan voi ehkä korvata ostamalla divarista siistin käytetyn tilalle. Ei ne pure jos menet kysymään miten asian voi hoitaa kuntoon..
Miksi pitäisi kantaa huonoa omaatuntoa. Oman kaupunkini kirjastosta voi lainata hyppykeppejä, lautapelejä ym roskaa. Kir
"Ja on lukukoiria. Tsiisus, mitä lässytystä!"
Koulutettuja lukukoiria käytetään muun muassa apuna, kun harjaannutetaan esim. lasta, jolle lukutaidon oppiminen on vaikeata.
Lapsi lukee ääneen kiltille lukukoiralle, joka kuuntelee rauhallisesti, ei naura kömmähdyksille tai supise kaverille pilkallisesti.
Alue: Aihe vapaa
Eli 75% peruskoulun yläkoulun oppilaista ovat persuja. Ja lopuistakin fiksuimmilla on sympatiat sinne päin. Persuillahan on sitten asiat sitten hyvin ja tulevaisuus taattu.