"Opiskelijoilla on vaikeuksia lukea pitkiä tekstejä"

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia varmaan ne pääsykokeet on kokoajan pienemmässä roolissa. Vähemmän pänttäämistä ja enemmän monivalintatehtäviä tai jopa suoraan todistuksella sisään. Nuoret ei jaksa enää lukea. En minäkään aikoinaan olisi jaksanut.

Mä taas rakastan lukemista ja kirjoittamista sekä väittelyä. Odotin innolla yliopistoa, ja pettymys oli suuri kun valtaosan ajasta tehtiin lähinnä tylsiä ryhmätöitä ja luettiin artikkeleita sieltä täältä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi luulla että tekoäly kirjoittaa asiaa, jos itse on ihan pihalla eikä huomaa niitä virheitä. Kyllähän se osaa tosi fiksun kuuloisesti kirjoittaa, mutta suoltaa tosiaan usein sekaan puuta heinää. Siksi kannattaakin myös itse opiskella. Aika noloa palauttaa tekoälyn tekemä gradu, joka paljastaa että oot oman alan perusasioidenkin suhteen ihan hukassa.

Millainen ihminen (ei tarvitse olla erikseen opiskelija) käyttää tekoälyä kirjoittamiseen? Äärimmäisen säälittävää älyllistä rappiota. Arvostan aina vain enemmän ihmistietokoneen eli aivojen työstämää ajatuskulkua maailmassa, jossa voi aina vaan helpommin ulkoistaa kirjoittamisen jollekin laitteelle. Itsensä tarkoituksellinen tyhmentäminen on laillista, mutta minusta äärimmäisen paheksuttavaa ja halveksuttavaa.

No jos pitää tuottaa hirveät kasat skeida esseitä jostain turhanpäiväisistä tiedejulkaisuista, niin onhan se tekoäly kätevä. Onhan se laiskuutta, mutta laiskoja ovat opettajatkin kun eivät opeta. Menkää ja tehkää...

Parhaillaan opettajat eivät viitsi edes lukea niitä esseitä, vaan lähettävät ne kahdelle kurssikaverille arvosteltavaksi. Kurssikaverit antaa arvosat ja keskiarvo on sinun kurssinumerosi. Varsinainen vertaisarviointi. Kannattaa verkostoitua kurssikavereiden kanssa.

Kaarmeeta, etten yhtään ihmettele tätä. Pelottaa miten käy maailman sen jälkeen kun nämä tollot tulee työelämään.

Näissä keskusteluissa toistuu usein ajatus kuinka joskus ennen lapset ja nuoret olivat kovin fiksuja ja nykyisin ihan tyhmiä ja tämä on heidän oma vikansa. Olen käynyt peruskouluni sen kulta-ajalla 80-luvulla, oppinut keskittymään ja lukemaan jne. Ei minussa kuitenkaan ole mitään sisäsyntyistä erinomaista itsekuria tms. vaan yksinkertaisesti KOULU opetti tämän. Oma lapseni kun kävi alakoulun, siellä ei puututtu mitenkään siihen käytetäänkö kirjoittaessa välimerkkejä. Tämä siis vain yhtenä esimerkkinä.

Me itse opetamme tämän päivän lapsille mikä on tärkeää ja sen mukaan he kasvavat. Jos viestitämme kaikin tavoin, että pitkäjänteisyys ei oikeasti ole tärkeää, on ihan turha parkua, että nuoret eivät toimi pitkäjänteisesti. Niin makaa kuin petaa.

Emme me 70-luvun lapset olleet mitenkään jalompia ja hienompia lapsia, kyllä me olisimme ihan yhtä lailla viitanneet kintaalla lukemiselle ja välimerkeille, jos siihen olisi ollut mahdollisuus. Onneksi ei ollut.

Kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa.

Harrisia.

Liian pitkä aloitus. En jaksanut lukea.

Vastaako 2000-luvun tohtori tiedoiltaan 1800-luvun ylioppilasta?

Vierailija kirjoitti:

Vastaako 2000-luvun tohtori tiedoiltaan 1800-luvun ylioppilasta?

1800-luvulla tehdyt väitöskirjat vastaavat laajuudeltaan suunnilleen nykyisiä proseminaaritöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten joku voi Suomessa päästä yliopistoon jos edes kirjojen lainaaminen ei ole hallussa?

Poliittisilla mielipiteillä on nykyään valtava vaikutus. Voit olla hiukan tyhmä ja osaamaton, mutta jos ideologiasi on "oikea", niin yliopistonkin ovet voivat aueta sinulle.

Missä yliopiston pääsykokeissa kysytään poliittista ideologiaa? Tai miten se näkyy yo-todistuksessa? 

Älytön väite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret maksaa nyt sitä woken hintaa.

Kun ei saa pakottaa lasta pois sen mukavuus-kukka-turri-avaruus-alueelta, se ei pärjää oikeassa elämässä.

Lasta olisi pitänyt patistaa lukemaan. Viedä sinne tylsään kirjastoon ja kannustaa olemaan ilman puhelinta. Yliopistotutkintoa ei saa sieltä somesta.

 

Jos lapset ei lue kirjoja ja on liikaa puhelimella, niin miten ihmeessä se liittyy wokeen?

Vai onko sinusta jokainen negatiivinen asia automaattisesti wokea? Jos et tykkää jostain ruoasta, vaatteesta tai huonekalusta, niin se on sulle liian woke?

Ottaen huomioon että miten turhasta asiasta onnistuit nyt triggeröitymään niin itsehän tuossa todistit että joillekin (kuten sinä kuplasi kanssa) woke on koko elämä ja sen perusteella tehdään päätökset ja sitä puolustellaan joka tilanteessa viimeiseen asti.

Minä taas lähinnä huomaan että toiset on sitä vastaan ja toiset yhtä tiukasti sen puolesta taistelemassa. Enkä ymmärrä kumpaakaan lahkoa.

Vierailija kirjoitti:

Rahoituksen takia kaikki pusketaan puoliväkisin maisteriputkesta läpi, oli rahkeita tai ei. Jos näin ei olisi, opiskelijoiden täytyisi itse tomertua. Eikä yliopistoon hakeutuisi sinne kuulumaton aines vain "koska kuuluu".

Tomertua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä voi luulla että tekoäly kirjoittaa asiaa, jos itse on ihan pihalla eikä huomaa niitä virheitä. Kyllähän se osaa tosi fiksun kuuloisesti kirjoittaa, mutta suoltaa tosiaan usein sekaan puuta heinää. Siksi kannattaakin myös itse opiskella. Aika noloa palauttaa tekoälyn tekemä gradu, joka paljastaa että oot oman alan perusasioidenkin suhteen ihan hukassa.

Millainen ihminen (ei tarvitse olla erikseen opiskelija) käyttää tekoälyä kirjoittamiseen? Äärimmäisen säälittävää älyllistä rappiota. Arvostan aina vain enemmän ihmistietokoneen eli aivojen työstämää ajatuskulkua maailmassa, jossa voi aina vaan helpommin ulkoistaa kirjoittamisen jollekin laitteelle. Itsensä tarkoituksellinen tyhmentäminen on laillista, mutta minusta äärimmäisen paheksuttavaa ja halveksuttavaa.

Parhaillaan opettajat eivät viitsi edes lukea niitä esseitä, vaan lähettävät ne kahdelle kurssikaverille arvosteltavaksi. Kurssikaverit antaa arvosat ja keskiarvo on sinun kurssinumerosi. Varsinainen vertaisarviointi. Kannattaa verkostoitua kurssikavereiden kanssa.

Yleensä noilla on liuta kurssiassistentteja (joko vanhempia kokeneempia opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita) lukemassa noi arvostelut ja arvosanat ettei siellä ihan kohtuuttomia arvioita pääse kenekään arvosanaksi. Voihan se olla että joku heittää ihan läskiksi nuo arviot omista syistään. Ainakin niissä yliopistoissa jotka kantaa huolta opetuksensa tasosta ja maineestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.

Minusta kirjat mitä kirjoitetaan ei ole enää hyviä, että tempaisisivat mukanaan.

Mitä!?!? Kyllä naisten uupuminen, mt-ongelmat, lesbokokeilut ja terapiassa käynti, joista nykykirjailijat kertovat autofiktiivisissä romaaneissaan, ovat huippukiinnostavia!

- Karoliina, kirjallisuuskriitikko HS

Ei kiinnosta pätkääkään tuollaiset vaikka olen humanisti. Vaan eipä tarvitsekaan! Kirjoja riittää ja niissä aiheita!

Vierailija kirjoitti:

Näissä keskusteluissa toistuu usein ajatus kuinka joskus ennen lapset ja nuoret olivat kovin fiksuja ja nykyisin ihan tyhmiä ja tämä on heidän oma vikansa. Olen käynyt peruskouluni sen kulta-ajalla 80-luvulla, oppinut keskittymään ja lukemaan jne. Ei minussa kuitenkaan ole mitään sisäsyntyistä erinomaista itsekuria tms. vaan yksinkertaisesti KOULU opetti tämän. Oma lapseni kun kävi alakoulun, siellä ei puututtu mitenkään siihen käytetäänkö kirjoittaessa välimerkkejä. Tämä siis vain yhtenä esimerkkinä.

Me itse opetamme tämän päivän lapsille mikä on tärkeää ja sen mukaan he kasvavat. Jos viestitämme kaikin tavoin, että pitkäjänteisyys ei oikeasti ole tärkeää, on ihan turha parkua, että nuoret eivät toimi pitkäjänteisesti. Niin makaa kuin petaa.

Emme me 70-luvun lapset olleet mitenkään jalompia ja hienompia lapsia, kyllä me olisimme ihan yhtä lailla viitanneet kintaalla lukemiselle ja välimerkeille, jos siihen oli

Itseasiassa 70- luvun lapset olivat(olimme) paljon kapinallisempia. 

Meiltä kuitenkin vaadittiin asioita niin koulussa kuin kotona.

Ja koska ei ollut jatkuvaa digitaalista viriketulvaa, piti keksiä vitikkeitä itse sekä lukea. Ne viitosilla ja kuutosilla peruskoulun läpi kahlanneetkin lukivat vähintään sarjakuvia. Aku Ankoista ja Tex Willereistä sekä Korkeajännityksistä kertyi jonkinmoista yleistietoa, sanavarastoa ja näppituntuma siitä, miten lause muodostetaan.

t: nimim. Assburger

Minua ihmetytti jutussa eniten se, että haastateltu on äidinkielen ja kirjallisuuden didaktikko. Hän opettaa siis tulevia äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia. Jos kyse olisi vaikka fyysikoista, ymmärtäisin jotenkin, että kirjastossa asiointi on vierasta, mutta miten joku sellainen, jolle lukeminen on työlästä ja epämiellyttävää ja kirjasto vieras paikka, haluaa ja pääsee opiskelemaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä on muka laadullisen sisällönanalyysin alakategoriat sitten? Ne oikeat menetelmät? Eipä ole lukenut missään. 

 

Vaikkapa semioottinen analyysi, fenomenologia...onhan noita.

Laadullinen sisällönanalyysi ei ole sama asia kuin laadullinen tutkimus. Sulla menee nyt selvästi nämä kaksi asiaa sekaisin.

-sivusta

Vierailija kirjoitti:

"Yhdellä vetämistään yliopistokursseista .. vie opiskelijat kirjastoon. Siellä hän näyttää, miten kirjoja lainataan.

Se on monille aika tuntematonta. Lukemisen aloittaminen on osalle tahmeaa"

https://www.hs.fi/visio/art-2000010986503.html

Ja suomalaiset  yliopistot putoavat yhä kauemmaksi kansainvälisissä rankingeissa. Onneksi lapseni lähtivät maailmalle opiskelemaan kansainvälisissä huippuyliopistoissa, eivätkä jääneet näihin leikkikouluihin. 

ne on nähneet miten saatanan tyhmiä buumereista tuli vaikka (vai koska) ne luki kirjoja. itsekin keksisin jotain muuta