"Opiskelijoilla on vaikeuksia lukea pitkiä tekstejä"

Vierailija kirjoitti:

Huomattu on, ei ole hääviä nykyään opettaa yliopistossa kun opiskelija-aines on niin surkeaa.

Olen valmistunut yliopistosta hyvillä arvosanoilla ja työskentelen asiantuntijatehtävässä. Luen ja kirjoitan paljon.

Olen huomannut, että monet tietotekstit ja tietokirjat ovat nykyään hankalalukuista yhtä pötköä. Ei ole riittävästi kappalejakoa ja väliotsikotkin puuttuu. Nämä selkeyttäisi tekstiä eikä tekisi lukemisesta kivireen vetämistä. Helpottaisi opiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin jo vuosituhannen vaihteen aikoihin, että yhä enenevissä määrin lapset ja nuoret alkoivat tyhmentymään ja käyttäytymään huonommin. Samoihin aikoihin "kukkahattuilu" alkoi yleistymään eikä tarvitse olla älykkö ymmärtääkseen, että näillä asioilla on vahva yhteys.

Jos joku ei tiedä mitä kukkahattuilu on niin käytännössä se tarkoittaa samaa kuin nykypäivän "suvaitsevaisuus". Kukkahattuilu ei kuitenkaan ollut ihan niin vahvaa.

Niin siis viittaat humanismiin, joka on luonnollinen seuraus hyvistä oloista ja hyvinvoinnista, ja joka katsotaan rationalismia korkeammaksi kognitiiviseksi kehitysaskeleeksi. Demonstroit erinomaisesti sitä, miten kehittymätön "luolamies" arvostelee sivistyneempää ja kehittyneempää kognitiota, koska ei pysty itse samaistumaan siihen

Kirjastotkin muuten ovat ottaneet käyttöönsä mobiiliportaaleja, joiden kautta voi selata kirjoja ja lehtiä, ja ilmeisesti kuunnella myös äänikirjoja. Jännää tämä uutisointi, kun kirjastokin on yliopisto-opettajaa pidemmällä ja adaptoituneempi maailman muutokseen, ja jälkeenjäänyt ope kritisoi oppilaita siitä etteivät muka osaisi käyttää kirjastoa

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Herranjesta!

Siis nykyään istutaan kotikoneella ja lainataan kirjaston palvelimelta sähköinen materiaali tietyksi ajaksi kotikoneelle. Ei tarvitse mennä kirjastoon.

Lukiossahan käytetään digikirjoja, joten ei ole välttämättä tarvetta lainata kirjastoista paperisia kirjoja. Kirjaston käytön opettelu on aina kuulunut yliopistoissa orientoiviin opintoihin, joten miksi juuri nyt haukutaan opiskelijoita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä. 

Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli. 

Höpölöpö. Nimeä ei laiteta, koska tietosuojalaki sen kieltää. Tietosuojalaki ei liity opiskelijoiden mielen pahoittamiseen. Ennen ei ollut Moodlea, SISUa eikä tietosuojalakia, joten ei nyt verrata taas niihin ihaniin vanhoihin aikoihin.

Lääkiksestä en tiedä, mutta meillä tekniikan puolella arvostellaan lähes jokainen kurssi perinteisesti 1-5. 

Nuoret maksaa nyt sitä woken hintaa.

Kun ei saa pakottaa lasta pois sen mukavuus-kukka-turri-avaruus-alueelta, se ei pärjää oikeassa elämässä.

Lasta olisi pitänyt patistaa lukemaan. Viedä sinne tylsään kirjastoon ja kannustaa olemaan ilman puhelinta. Yliopistotutkintoa ei saa sieltä somesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Herranjesta!

 

Mitä herranjestas? Jos hyväksytyn saa sillä, että pitää olla erinomaiset tiedot asiasta, niin se on aivan sama onko arvostelu hyväksytty/hylätty vai numerolla. 

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Pitäisi vaatia yliopistossa 70 tai 80% suoritusta tentissä kurssin läpäisemiseksi. Potilasturvallisuus huolestuttaa, jos lääkärin osaamistaso on niin heikko, että kurssit on räpikoity läpi rimaa hipoen arvosanoilla 1 ja 2.

Mistä kuvitelma että opiskelijat joskus olisivat lukeneet kokonaisia kirjoja? 

Kyllä jo vanhempieni aikaan kuuskytluvulla Helsingin yliopistolla luettiin tärppejä, ja varmasti ennen heitä myös. Itse en myöskään montaa kirjaa kokonaan kahlannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Pitäisi vaatia yliopistossa 70 tai 80% suoritusta tentissä kurssin läpäisemiseksi. Potilasturvallisuus huolestuttaa, jos lääkärin osaamistaso on niin heikko, että kurssit on räpikoity läpi rimaa hipoen arvosanoilla 1 ja 2.

Vissiin 50 % kokeen tai tentin maksimipisteistä riittää lääkiksessä pääsääntöisesti arvosanaan hyväksytty. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä kuvitelma että opiskelijat joskus olisivat lukeneet kokonaisia kirjoja? 

Kyllä jo vanhempieni aikaan kuuskytluvulla Helsingin yliopistolla luettiin tärppejä, ja varmasti ennen heitä myös. Itse en myöskään montaa kirjaa kokonaan kahlannut.

Tämä on ihan totta. Itse opiskelin 90-luvulla ja yhtään kirjaa en lukenut. Meillä oli luennoitsijan kalvoista tehdyt monisteniput joita luettiin ja niistäkin valikoidusti. Tietoa oli muutenkin vaikea hakea, koska tieteellisiä lehtiä (jotka ovat tärkein tiedonlähde) piti selata kirjastossa yksi kerrallaan läpi ja toivoa, että löytää jonkun sopivan harjoitustyöhön tai lopputyöhön. Varmaan meni ohi monta hyvää artikkelia, jotka nykyisin löytää minuutissa.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Lääkärikoulutuksen nykytilasta en voi paljon sanoa mutta aikoinaan oli meillä hyväksytty/hylätty arvosana pienemmillä kursseilla. Isommissa kursseissa oli arvosanat. 

Tavallisten tenttien lisäksi osaamista arvioitiin preklinikkavaiheen lopussa (2 vuoden opiskelut) ja valmistumisen yhteydessä (5,5 vuoden opiskelut) kaksiosaisessa tentissä jossa oli 180 kyllä/ei väittämää (oikeasta vastauksesta sai pluspisteen ja väärästä tuli miinusta) sekä 18 miniesseetä. Aikaa molemmissa osioissa oli kolme tuntia eli yhteensä kuuden tunnin tenttipäivä. Läpäisykynnys oli 60-65 prosenttia oikein.  Käsittääkseni jotkut joutuivat vaihtamaan vuosikurssia ja joidenkin valmistuminen viivästyi kun tentti ei mennyt lävitse.

Sitten oli vielä käytännön tentti erikseen valmistumisvaiheessa jossa katsottiin toimintaa potilaan (näyttelijä) kanssa ja kliinistä osaamista.   

Lääkärikoulutus kestää kuusi vuotta ja sen aikana opitaan paljon asioita mutta jos katsoo vaikka yhtä erikoisalaa niin muutamassa kuukaudessa ei voi oppia kaikkea. Oppiminen jatkuu lääkärintyössä erikoistumisen ja koko uran ajan koska lääketiede on nopeasti kehittyvä ala. Tietyt asia pysyvät mutta lääkkeitä tulee koko ajan lisää ja jopa anatomian osalta on löydetty uusia asioita (glymfaattinen systeemi).

Miten lukion käynyt ei osaa käyttää kirjastoa? 

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän nuorilla on vaikeuksia tulkita seinäkelloa ja kirjoittavat allekirjoituksensa tikkukirjaimilla. Eläköön inkluusio.

Olisiko syytä siirtyä puumerkkeihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä. 

Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli. 

Höpölöpö. Nimeä ei laiteta, koska tietosuojalaki sen kieltää. Tietosuojalaki ei liity opiskelijoiden mielen pahoittamiseen. Ennen ei ollut Moodlea, SISUa eikä tietosuojalakia, joten ei nyt verrata taas niihin ihaniin vanhoihin aikoihin.

Lääkiksestä en tiedä, mutta meillä tekniikan puolella arvostellaan lähes jokainen kurssi perinteisesti 1-5. 

Opiskelin yliopistossa vuosina 2001-2007. Ainakin silloin laitettiin vielä opiskelijoiden opintosuoritukset näkyville ilmoitustaululle nimineen päivineen. Ja nollat merkittiin myös. (Huom! Skaala oli 0-3 ja ns. väliarvosanoja (esimerkiksi 1+ ja 2,5 ja 3-) käytettiin kurssien arvioimisessa.

Tule apuun asteroidi tai musta aukko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä. 

Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli. 

Näin taisi olla. Meilahdessa ainakin jotkut ilmoitustaulut olivat ihan kaikkien nähtävänä. En muista oliko hylätyistä mitään sen kummempaa merkintää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä. 

Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli. 

Höpölöpö. Nimeä ei laiteta, koska tietosuojalaki sen kieltää. Tietosuojalaki ei liity opiskelijoiden mielen pahoittamiseen. Ennen ei ollut Moodlea, SISUa eikä tietosuojalakia, joten ei nyt verrata taas niihin ihaniin vanhoihin aikoihin.

Lääkiksestä en tiedä, mutta meillä tekniikan puolella arvostellaan lähes jokainen kurssi perinteisesti 1-5.&n

Give me the good, old days!

 

Jututin tuossa tet-viikon juuri päättänyttä ysiluokkalaista. Kysyin millaisen tet-päiväkirjan tms hän oli tehnyt, niin hän sanoi ettei heidän sellaista tarvinnut tehdä, heidän tarvitsi vain piirtää kuva tet-paikasta. Kuulemma ihan lyijykynällä raapustettu tikku-ukko piirustus riittää.