Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä painonhallinnassa on niin vaikeaa?
05.02.2025 |
Tämä on ihan aito kysymys. Itse olen normaalipainoinen ja ollut sitä koko ikäni. Olen nyt keski-ikäinen. Paino on kyllä noussut nuoruusvuosista, mutta olen edelleen hoikka ja hoikkana aion pysyä. Miksi niin monet päästää itsensä lihomaan ihan järkyttävään kuntoon? Miksi ihmiset ei osaa ottaa itseään niskasta kiinni?
Kommentit (1029)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Miksi salaattiboksien syömisen olisi pitänyt laihduttaa?
Koska en mättänyt juustoa, maitoa, leipää ym. pilvin pimein. Yleensä juon päivän maidossakin jo monen päivän kalorit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Lounashinnat ovat pilvissä. Sen takia valaat vetävät bufeessa itsensä umpiturvoksiin, ettei vaan jää mitään saamatta. Kannattaisi varmaan pakata omat eväät mukaan töihin ja syödä kevyemmin, edullisemmin ja terveellisemmin, jaksaa työpäivänkin paremmin.
Toivon, ettei tämän kirjoittajalla ole lapsia!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Miksi päästää sen kerran lihoamaan, kun yhden kerran on liikaa ja sen kaikki tietää, katsoo vain, ettei panoa nouse, maalaa vaikka painon seinään jos ei muuta keksi, siinä vaiheessa kun pituuskasvu on saavutettu ja kaikki ylimääräinen paino tuon jälkeen on ylimääräistä ja turhaa.
Et vain ymmärrä. Minulla ennen vaihdevuosia tuli unettomuus ja sen lisäksi nivelkipuja. Kun pelkkä työssäkäynti vie kaikki voimat vähäunisen yön jälkeen ja pää on koko ajan sumussa, niin paino on asia, joka ei siinä vaiheessa jaksa kiinnostaa lainkaan. Tai ehkä kiinnostaa niitä, jotka ovat koko ikänsä haukkana vahtineet painoaan ja joiden koko minäkuva perustuu painon pitämiseen pienenä. Ymmärrän oman kokemukseni perusteella, että masennus tai joku muu rasittava elämän vaihe tekee monelle saman kuin minulle vaihdevuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Lounashinnat ovat pilvissä. Sen takia valaat vetävät bufeessa itsensä umpiturvoksiin, ettei vaan jää mitään saamatta. Kannattaisi varmaan pakata omat eväät mukaan töihin ja syödä kevyemmin, edullisemmin ja terveellisemmin, jaksaa työpäivänkin paremmin.
Kaupungilla näkyy arkisin aina näitä porukoita, kun "toimiston tytöt" lyllertävät yhdessä tuumin lounaalle. Toppatakit auki tuplaleuat hyllyen painetaan koko jalkakäytävän leveydeltä kuola tiristen lounaspöydän antimia imuroimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Just just, ja lihosit hengittämällä..
Jostain kumman syystä aina,jokainen,siis jokaikinen laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useat syyt ja kerrannaisvaikutukset:
1) Olin jo lapsena pullea. Ruokapöydässä pakotettiin syömään lautanen tyhjäksi, aikuisen näkökulmasta annokset eivät olleet kohtuuttomia, omat lapseni ovat vapaaehtoisesti syöneet paljon isompia annoksia. Luulen kuitenkin, että nälän ja kylläisyyden säätelytoimet menivät jo tällöin sekaisin.
2) Lapsena en saanut koskaan herkkuja. Ruoka oli terveellistä ja siinä oli paljon kasviksia.
3) Olen aamu-uninen iltavirkku. Yöuneni ovat lyhyitä koska aamulla pitää kuitenkin herätä töihin. Lisäksi olen huonouninen. Jatkuva väsymys jotenkin tekee valveillaoloajasta nautinnonhakuista.
4) Pahimmat lihomisaikakaudet ovat liittyneet jonkinlaisen epäonnistuneen dieetin jälkeiseen aikaan, tai pitkien antibioottikuurien jälkeiseen aikaan.
5) Syön määrällisesti vähän. Kaikki hoikat ystäväni syövät monta kertaa päivässä jättiannoksia (mun silmääni). Minä vaan kulutan niin vähän, ja minun tulisi syödä todella vähän. Olen todella kateellinen näille "syön mitä vaan koska vaan" tyypeille, ja se kateus jotenkin ajaa minua syömään päivässä muutakin kuin omenan.
6) Se, että olen lihava, ei erityisesti haittaa minua. Enemmän haittaa, että omaa elämää pitäisi koko ajan kontrolloida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Näin on, mutta kun ihmisen elämä on aika pitkä, niin ihan pienilläkin valinnoilla saa vaikka kahdessa kymmenessä tai ihan vaan kymmenessäkin vuodessa suuria muutoksia aikaan.
Itse elän kuin pellossa ja syön ihan tasan tarkkaan sitä, mitä itse haluan. Pidän vaan jonkinlaista tasapainoa yllä pitkällä tähtäimellä. Siinä ei tarvita itsekuria oikein nimeksikään.
Ap
Jos sinulla sattuisi olemaan ohessa sellaisia tekijöitä mitkä vaikuttavat pitkän tähtäimen tasapainon pitämiseen, olisit elintavoillasi reilusti ylipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin vielä 40-vuotiaana voinut kirjoittaa tämän. Olin aina ollut pitkä ja hoikka, ei minun tarvinnut tehdä mitään sen eteen. Sitten ihan yhtäkkiä paino alkoi nousta, elämässä mikään ei muuttunut. Sain sen pysäytettyä 75 kiloon (lähtöpaino 55). Hirveällä vaivalla olen pudottanut 5 kiloa, mutta sen jälkeen ei tapahdu enää mitään. Paastoan, ketoilen, juoksen, käyn salilla. Jos saan jonkun hikisen kilon-kaksi pudotettua, se tulee takaisin yhtenä viikonloppuna, kun lopetan laihduttamisen. Jatkuvasti laihduttamalla saan painon juuri ja juuri pidettyä ennallaan. Olen normaalipainoinen, mutta vyötärö on melkein metrin. Kilppari, ferritiini, sokerit kaikki terveen rajalla, mitään ei hoideta koska virallisesti mitään vikaa ei ole missään.
Lihoit yhtäkkiä 20 kiloa, vaikka mikään ei elämässäsi muuttunut?
Olisko vaikka vaihdevuodet sitten? Tai joku sairaus?
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Lounashinnat ovat pilvissä. Sen takia valaat vetävät bufeessa itsensä umpiturvoksiin, ettei vaan jää mitään saamatta. Kannattaisi varmaan pakata omat eväät mukaan töihin ja syödä kevyemmin, edullisemmin ja terveellisemmin, jaksaa työpäivänkin paremmin.
Mitä höpötät? Kaupasta saa hetki-salaatteja, niissä on rajoitettu määrä salaattia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin luulin nuorena ja hoikkana (ja tyhmänä) että painonhallinta on helppoa koska se oli sitä minulle (silloin). On kuitenkin täysin eri asia pysyä samassa painossa missä on ollut koko ikänsä, kuin laihduttaa. Keho muistaa suurimman painon jossa se on ollut ja pyrkii aina siihen. Miksi sitten kerran lihoo, noh, esimerkiksi vaikea masennus ettei ole voimia välittää tai kilpirauhanen krakaa pahemman kerran. Itselleni kävi nuo molemmat.
Missä on tutkimustietoa siitä, että keho muistaa suurimman painon ? Olis kiva nähdä se, kun tätä hoetaan jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin vielä 40-vuotiaana voinut kirjoittaa tämän. Olin aina ollut pitkä ja hoikka, ei minun tarvinnut tehdä mitään sen eteen. Sitten ihan yhtäkkiä paino alkoi nousta, elämässä mikään ei muuttunut. Sain sen pysäytettyä 75 kiloon (lähtöpaino 55). Hirveällä vaivalla olen pudottanut 5 kiloa, mutta sen jälkeen ei tapahdu enää mitään. Paastoan, ketoilen, juoksen, käyn salilla. Jos saan jonkun hikisen kilon-kaksi pudotettua, se tulee takaisin yhtenä viikonloppuna, kun lopetan laihduttamisen. Jatkuvasti laihduttamalla saan painon juuri ja juuri pidettyä ennallaan. Olen normaalipainoinen, mutta vyötärö on melkein metrin. Kilppari, ferritiini, sokerit kaikki terveen rajalla, mitään ei hoideta koska virallisesti mitään vikaa ei ole missään.
Lihoit yhtäkkiä 20 kiloa, vaikka mikään ei elämässäsi muuttunut?
<
Ei ole vaihdevuosista ollut kyse. Tuosta on nyt vajaa 10 vuotta aikaa, ja olin silloin hiukan alle 40. Nyt olen 48, eikä vaihdevuosia vieläkään. Tässä on tutkittu kilpirauhanen (hieman vajaalla, ei siinä määrin että saisin lääkitystä), ferritiini (oli matala, nostin lisäraudalla), veren sokeriarvot (huonot, mutta ei niin huonot, että saisin hoitoa). PCOS minulla on. Lapsia on 3 kpl, sain heidät nuorena joten tuo lihominen ei liity siihen. Raskauksien jälkeen keho palautui normaalimittoihin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Just just, ja lihosit hengittämällä..
Jostain kumman syystä aina,jokainen,siis jokaikinen laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa.
Hän ei väittänyt lihoneensa, vaan sanoi, ettei laihtunut. Tutkimusten mukaan ei toimi noin yksinkertaisesti.
Väsyneenä ei jaksa kiinnittää huomiota syömiseen, sitä vaan mättää mitä mieli tekee ja vaikka ei tekisikään, niin silti syö, kun yrittää saada jotain mielihyvää elämäänsä. Lihoin omaishoitajana 20 kiloa. En päässyt kotoa oikein mihinkään ja puolison lisäksi oli lapset hoidettavana. Olin läski zombi, joka eli vain muille. Puoliso oli lopulta liian raskas hoidettava ja hän joutui hoitokotiin, lapsetkin muuttivat pois kotoa opiskelupaikkakunnilleen. Nyt mulla on aikaa panostaa itseeni. Saan nukkua yöni ja jaksamista on ihan eri tavalla. Painokin putoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Näin on, mutta kun ihmisen elämä on aika pitkä, niin ihan pienilläkin valinnoilla saa vaikka kahdessa kymmenessä tai ihan vaan kymmenessäkin vuodessa suuria muutoksia aikaan.
Itse elän kuin pellossa ja syön ihan tasan tarkkaan sitä, mitä itse haluan. Pidän vaan jonkinlaista tasapainoa yllä pitkällä tähtäimellä. Siinä ei tarvita itsekuria oikein nimeksikään.
Ap
Ihmiset ovat eri tavoin erilaisia, jotkut ovat älykkäämpiä, jotkut urheilullisempia, jotkut ahkeria ja toiset laiskoja, joillain on iso pyllly ja toisilla pieni. Tarvisiko keksiä lisää esimerkkejä, jotta alat päästä kärryille?
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut ovat koko elämänsä kusipäitä eikä luonne muutu paremmaksi millään? Tämä on ihan aito kysymys.
Pullukka taas kiukuttelee kateellisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Just just, ja lihosit hengittämällä..
Jostain kumman syystä aina,jokainen,siis jokaikinen laihtuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa.
Ja jostain kumman syystä joillekin jo oikeinkirjoitus on ihan ylivoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin luulin nuorena ja hoikkana (ja tyhmänä) että painonhallinta on helppoa koska se oli sitä minulle (silloin). On kuitenkin täysin eri asia pysyä samassa painossa missä on ollut koko ikänsä, kuin laihduttaa. Keho muistaa suurimman painon jossa se on ollut ja pyrkii aina siihen. Miksi sitten kerran lihoo, noh, esimerkiksi vaikea masennus ettei ole voimia välittää tai kilpirauhanen krakaa pahemman kerran. Itselleni kävi nuo molemmat.
Missä on tutkimustietoa siitä, että keho muistaa suurimman painon ? Olis kiva nähdä se, kun tätä hoetaan jatkuvasti.
Kvg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin vielä 40-vuotiaana voinut kirjoittaa tämän. Olin aina ollut pitkä ja hoikka, ei minun tarvinnut tehdä mitään sen eteen. Sitten ihan yhtäkkiä paino alkoi nousta, elämässä mikään ei muuttunut. Sain sen pysäytettyä 75 kiloon (lähtöpaino 55). Hirveällä vaivalla olen pudottanut 5 kiloa, mutta sen jälkeen ei tapahdu enää mitään. Paastoan, ketoilen, juoksen, käyn salilla. Jos saan jonkun hikisen kilon-kaksi pudotettua, se tulee takaisin yhtenä viikonloppuna, kun lopetan laihduttamisen. Jatkuvasti laihduttamalla saan painon juuri ja juuri pidettyä ennallaan. Olen normaalipainoinen, mutta vyötärö on melkein metrin. Kilppari, ferritiini, sokerit kaikki terveen rajalla, mitään ei hoideta koska virallisesti mitään vikaa ei ole missään.
Lihoit yhtäkkiä 20 kiloa
Jatkan tähän vielä, että suvussani naiset ovat olleet juurikin saman mallisia, kuin mihin kroppani väkisin pyrkii. Nuorena siroja ja hoikkia, iäkkäämpänä normaalipainon ylärajalla tai hieman ylipainoisia, mutta maha on ollut todella suuri. Itse hieman ylimielisenä kuvittelin omien elintapojeni suojaavan minua: minähän juoksen, käyn salilla ja syön salaatteja kahvipaakelsien sijaan. Mutta niin vain kävi, että tuohon samaan muottiin tunnun ihan väkisin menevän, vaikka mitä voltteja heittelisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin vaikeaa että lounasravintoloissa ei lue annosten kaloripitoisuuksia. Terveelliseltä vaikuttava iso annos voi olla 1500kcal.
Miksi ottaa iso annos mikä vain väsyttää keskellä työpäivää. Eikö ruokaisa pienempi salaatti tai keitto onnistu. Tarvitaanko tähänkin joku henkilökohtainen avustaja joka kertoo itsestäänselvyyksiä lounastajalle.
Söin 3 kuukauden aikana 3 salaattiboksia päivässä ilman kastikkeita, enkä laihtunut yhtään. Kallis ja turha kokeilu.
Lounashinnat ovat pilvissä. Sen takia valaat vetävät bufeessa itsensä umpiturvoksiin, ettei vaan jää mitään saamatta. Kannattaisi varmaan pakata omat eväät mukaan töihin ja syödä kevyemmin, edullisemmin
Ja sekään ei estä lihomista?
Lounashinnat ovat pilvissä. Sen takia valaat vetävät bufeessa itsensä umpiturvoksiin, ettei vaan jää mitään saamatta. Kannattaisi varmaan pakata omat eväät mukaan töihin ja syödä kevyemmin, edullisemmin ja terveellisemmin, jaksaa työpäivänkin paremmin.