Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.
25.01.2025 |
Tuli mieleeni tuosta toisesta ketjusta norjalaislukiolaisiin liittyen.
Mitä havaintoja suomalaisopettajilla on? Mitä asioita enää osata? Mainitse myös oppilaan ikä niin on helpompi suhteuteuttaa tulisiko asia jo siinä iässä osata.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmenvuotiaana eivät osaa käyttää haarukkaa ja veitseä. Haarukalla lapioidaan ruoka suuhun, pidetään haarukkaa nyrkissä ja makoillaan kyynärpäät pöydällä. Pyöritään tuolissa, istutaan miten sattuu ja huudetaan...
Kuvailit juuri työpaikkaruokalan. Aikuisia siellä on.
Sama. Juurikin tuolla tyylillä, haarukka nyrkissä ja sillä lapioidaan pika-pikaa ruoka naamariin niin, että hampaat kolisee, syö työpaikalla matematiikan maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole opettaja mutta pakko laittaa tähän ketjuun. Jodel tarjoaa loistavan läpileikkauksen nykynuorison uusavuttomuudesta:
"Joku kaatui tässä pihalla, on tajuton. Mitä teen?"
"Taloni rappukäytävässä majailee koditon nisti, mitä teen?"
"5 krs riitelijäpariskunta, turpa kiinni ja mies voisit lopettaa vaimosi hakkaamisen"
"Löydetty tällainen kännykkä maasta, viety läheisen bussipysäkin penkille"
"Löydetty tällainen pankkikortti/avain/kännykkä/kuulokkeet. On mulla tallessa, laita yv"
Siis jopa yli parikymppiset nuoret aikuiset eivät tiedä, missä tilanteessa pitää soittaa hätänumeroon, tai että löytötavarat pitää toimittaa poliisille tai muulle taholle, joka niitä säilyttää. Nuoret myös luulevat, että kaikki käyttävät jodelia.
Vierailija kirjoitti:
Miten sä hahmotat toimivan yhteiskunnan ja mihin sen toimiminen perustuu? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Tulevaisuudessa voi olla aika mielenkiintoista.
Kysymys on liian laaja, ja kaipaisi jonkinlaista näkökulman rajausta. Olen lähtökohtaisesti liberaali, mikä näkyy mainitsemassani asiassa esimerkiksi siten, että minusta valtion ei moraaliselta tai käytännölliseltäkään kannalta tule lakisääteisesti iskostuttaa kansalaisiin paikallista tapakulttuuria tai vastaavaa.
Ja on olemassa joitain asioita, joita voi pitää tietyssä mielessä kulttuurikohtaisina "tapoina", mutta joita valtion on ehkä perusteltua valvoa, kuten tien oikealla tai vasemmalla puolella ajamista. Näissä tapauksissa valvontaa voidaan kuitenkin perustella haamukuljettajien aiheuttamalla konkreettisella tapaturmariskillä, eikä vain "käytöstapojen rappion" abstraktilla uhalla.
Yliopistossa yhtälön ratkaisu
y = ax kertaa y, ratkaise x, emmä osaa
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aivan tavallista. Eivät tiedä myöskään, mihin kirkkokuntaan kuuluvat eivätkä
"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"
Mistäs se yläkoulun ope oppilaan kirkkokuntaa tietäisi? Yläkoulun opet sitäpaitsi opettavat omaa ainettaan eivätkä asioita, jotka vanhemmilta on unohtunut kertoa lapsilleen.
Nykyään puhtaan varmaankin katsomuksesta. Mä olen kohta 50-vuotias, enkä muistanut tuollaista sanaa. En ole kuullut yli 30 vuoteen. En tiedä osaisinko vasta jos multa asiaa kysyttäisiin. En ole edes varma mitä sana tarkoittaa.
Mihin muuten tarvitset tietoa oppilaiden kirkkokunnasta. Etkö voisi kysyä heidän katsomusainettaan? Tai auttaa lisäkysymyksellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että prosenttiluku ei ole sama kuin määrä, vaan määrän osa.
Esim jokin tavara on 50 % alennuksessa, yritin selittää että sen voi ostaa puoleen hintaan (eikä 50 eurolla).
Tuli hiki selittäessä. Miten voi olla noin vaikeaa kun kyseessä ei ollut mikään pikkulapsi eikä kehitysvammainen.
Tää on jo aika paha kyllä.
No pitäisikö niiltä oppilailta vaikka vaatia enemmän? En ymmärrä, miksi tällaisia edes päästetään luokalta? Kyllä tässä on opettajakunnalla tullut moka, jos olette aina vaan laskeneet rimaa ja päästäneet tulevaisuuden toivot tyhmentymään. Eikö teille pitäisi pitää jo jotain kuri- ja auktoriteettikoulutusta, jotta selviätte lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Jep. Moni on havahtunut siihen, että lapselle pitää saada henkkarit ennen kuin tämä täyttää 18, sillä sen jälkeen joutuvat tunnistautumaan, ja kun kysytään mummujen ja pappojen nimiä ja osoitteita, entisiä omia osoitteita ja asuinpaikkoja tms., ei takuulla läpi pääsisi.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä lapset ovat voineet päästä luokalta seuraavalle luokalle, jos eivät ole oppineet välttämättömiä opintoja? Eiväthän monet tee yhtään mitään, ellei kukaan sitä vaadi. Miten tuollainen on voitu edes hyväksyä, mikäköhän taho sen on hyväksynyt, eikös opetushallituksen ole pitänyt huolehtia tästä. Miksei se ole niin tehnyt? Kodeille kuuluu tietysti oma osuutensa, mutta entä jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kielitaidottomien pitää tietysti saada opetella kieltä, että pärjäisivät, mutta ei muiden osaamattomuus saa haitata lahjakkaampien opiskelua. Kuka tällaisen typerän inkluusion on oikein keksinyt, joku joka haluaa kaikista keskinkertaisia vai?
Et tainnut nyt ymmärtää. Näitä osaamattomia pellavapäitä voi olla luokassa yli puolet. He pääsevät luokalta toiselle, koska opettajat on määrätty päästämään heidät läpi. Esimerkiksi kuudennen luokan viitosen kriteerit eivät sisällä mitään osaamista, Riittää, että tuetusti tutustuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Jep. Moni on havahtunut siihen, että lapselle pitää saada henkkarit ennen kuin tämä täyttää 18, sillä sen jälkeen joutuvat tunnistautumaan, ja kun kysytään mummujen ja pappojen nimiä ja osoitteita, entisiä omia osoitteita ja asuinpaikkoja tms., ei takuulla läpi pääsisi.
No en kyllä itsekään tietäisi juuri yhtäkään mummujeni tai pappojeni nimiä (kuolleet jo ennen syntymääni), edellisiä osoitteitakaan en vuosikymmenen jälkeen enää täysin tarkasti muista rappu- ja asunnonnumeroita myöten.
Siis kyllähän henkilökortti on alaikäiselläkin. Miksi odottaa 18-vuotiaaksi asti? Ja passi.
En pysty ymmärtämään, ettei koulussa muka kysytä oppilaalta mikä on sun osoite. Siinähän se osaamattomuus ilmenisi, ei tarttisi odottaa yläkouluun asti.
Näin jälkeenpäin on vain ihailtava miten taitavia pikkukoululaisia oltiin 70-luvulla. Ei varmaan voi nykyään odottaa että koululaiset tulisivat edes kouluun itse, oikeaan aikaan? Samalla kuulee naurettavaa väitettä, että nykynuoret on muka hirveän fiksuja! Mut joillain on pakonomainen tarve imarrella nuoria ja varmaan itseään siinä samalla, jos on omia lapsia.
Myös opettajat hoitivat työnsä mallikelpoisesti. Kaikki opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Jotain muutakin oli ekalla ja tokalla. Ja tottakai, kouluun tultiin lukujärjestyksen mukaan. Tämä tarkoitti tietysti sitä, että jokaisella oli kotona herätyskello. Vanhemmat olivat töissä yleensä silloin kun itse vasta heräsi.
Nykyään lapsia hoivataan ja suojellaan niin ettei lukioikäisetkään ole vielä omatoimisia. Ammattikoulujen opettajat on kertoneet näytteitä oman oppilasaineksensa avuttomuuden tasosta. Hirvittää. Ei naurata yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vertailun vuoksi: ennenkin koulusta päästettiin läpi unohtumattomia yksilöitä. Keskustelin takavuosina naispuolisen työkaverini kanssa lomapäivistäni. Vastasin: työsuhteeni kestää 12 kk, lomapäiviä 2/kk. Hän ei osannut laskea summaa päässä, vaan joutui tekemään sen laskimella. Kysyi toki minulta, mutta en tälläistä perustaitoa nyt voinut opettaa aikuiselle. Oli hän kuitenkin ylioppilas. Olimme tuolloin 35 v. Plus: vaikka lukuja ei hahmota, niin olisi pitänyt tietää: vuorokausi: 2 x 12 h = 24 h. Tästäkin sen olisi saanut.
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja mutta tiedän etteivät osaa vastata puhelimeen.
Ja sitten kun osaisivat vastata, niin eivät uskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetussuunnitelman arviointikriteerit ovat usein niin ympäripyöreitä, että läpi tosiaan pääsee monenlaisella osaamisella. On myös ns. kompensaatioperiaate, eli jossain asiassa paremmat taidot kompensoivat osaamattomuutta toisessa. Näin oppilaat siirtyvät luokalta seuraavalle vajain tai kokonaan puuttuvin tiedoin ja taidoin. Esimerkiksi äidinkielessä ymmärtävä lukutaito saattaa jäädä äärimmäisen heikoksi, mutta läpi on päästetty, kun oppilas kuitenkin on saanut kielioppikokeista seiskoja ja onnistunut kirjoittamaan muutaman lyhyen tekstin. Harva ope tällaista oppilasta on luokalle jättämässä, vaikka määrätyt kirjat olisi jätetty lukematta, varsinkaan, kun kirjasuorituksista on usein saatu arvailemalla 5-. Eräästä tällaisesta oppilaasta sanoin jo kasilla, että edellytyksiä suoritua ysiluokasta ei ole, mutta niin vain kovasti erityisopettajien tukemin hyväksytyin suorituksin oppilas jatkoi ysille.
Opetan itse varsin vakavaraisella alueella, jossa nuoretkin ovat monesti ihan fiksuja ja taitavia. Silti minullakin on ollut yksittäisiä oppilaita, jotka eivät vielä ysilläkään osaa kuukausia, ilmansuuntia tai aakkosia. Nykyään muistutankin esim. ilmansuuntien osaamisesta ysiluokan alussa, kun alamme puhua murteista. Kertaamme ilmansuunnat yhdessä. Tästä huolimatta entisaikaan turhankin helppo murrekarttakoetehtävä on muuttunut vaikeaksi, kun nuoret eivät osaa sijoittaa karttaan oikein itä- ja länsimurteita (murrealueiden rajalinja on kartassa valmiiksi, se pitäisi vain vahvistaa värikynällä ja merkitä päämurrealueet oikeille puolin rajaa).
En ole vielä luovuttanut. Olen palannut teettämään hyvin yksinkertaisia mutta perusteellisia lukutaitotehtäviä, joita kontrolloin huolellisesti. Kerran yläkouluaikana ruoppaan lukutaidon perusteellisesti, kun luemme kaikille yhteisen teoksen. Neljän viikon ajan kerran viikossa lukutunnilla kierrän oppilaalta toiselle ja luen heidän vastauksensa luetunymmärryskysymyksiin. Joka luokassa on muutamia, jotka eivät ole ymmärtäneet lukemastaan juuri mitään tai ymmärtäneet asiat väärin. Autan heitä löytämään kirjasta oikean kohdan ja oivaltamaan oikean vastauksen. Vaadin korjaamaan väärän tiedon. Jos oppilas on vastannut liian lyhyesti, laiskasti tai ylimalkaisesti, vaadin täydentämään vastausta. Työtapa tuntuu suorastaan raikkaalta, koska tässä välissä oli vuosia, kun menetelmä olisi ehdottomasti tuomittu vanhanaikaisena ja tylsänä - kaiken lukemiseen liittyvän piti olla elämyksellistä ja yksilöllistä, ja uskoin tähän itsekin. Valitettavasti näin oppivat parhaiten vain valmiiksi motivoituneet. Valtaosa on pakotettava lukemaan ja kehittämään taitojaan, koska jos liekaa antaa, teinit käyttävät vapautta väärin sluibaamalla koko hommasta, ja eniten siitä lopulta kärsivät he itse.
Sanon muuten oppilaille edellä kuvaamani lukutehtävän alussa, että viikoittain harjoittelemamme ja heidän kanssaan läpi käymäni tehtävät tulevat sellaisinaan kokeeseen, kun kirja on luettu. Luettu kirja saa olla mukana kokeessa. Tästä huolimatta pari vuotta sitten 5/30 oppilasta sai luetunymmärryskokeesta arvosanan 5-. Nykyisten oppilaideni uskon ja tiedän selviytyvän paremmin, koska moni muukin kuin minä on näitä korjausliikkeitä jo tehnyt, ja se näkyy positiivisesti oppilaiden taidoissa.
t. Yläkoulun äikänope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aivan tavallista. Eivät tiedä myöskään, mihin kirkkokuntaan kuuluvat eivätkä
"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"
Mistäs se yläkoulun ope oppilaan kirkkokuntaa tietäisi? Yläkoulun opet sitäpaitsi opettavat omaa ainettaan eivätkä asioita, jotka vanhemmilta on unohtunut kertoa lapsilleen.
Nykyään puhtaan varmaankin katsomuksesta. Mä olen kohta 50-vuotias, enkä muistanut tuollaista sanaa. En ole kuullut yli 30 vuoteen. En tiedä osaisinko vasta jos multa asiaa kysyttäisiin. En ole edes varma mitä sana tarkoittaa.
Mihin muuten tarvitset tietoa oppilaiden kirkkokunnasta. Etkö voisi kysyä heidän katsomusainettaan? Tai auttaa lisäkysymyksellä?
En minä sitä tietoa tarvitsekaan.
Keskustelu kirkkokunnasta lähti siitä, että joku opettaja oli kysynyt yläkoulun oppilailta mihin kirkkokuntaan nämä kuuluivat, ja ilmeni että oppilaat eivät ymmärtäneet kysymystä.
Koulutukseen liittyviä asioita veivataan jatkuvasti eduskunnassa, silti kukaan ei näytä tuntevan kokonaiskuvaa, koska tulos on tällainen.
Ehkä ei kannattaisi muutella asioita jatkuvasti. Kannattaisi ehkä saada jo kehitetty systeemi toimimaan. Ne seikat joiden kimpussa ähelletään, ovat täysin triviaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaiden ikä 18 v ja yli. Otin yritykseeni työharjoitteluun amislaisia. Ei osata kelloa, töihin tullaan miten sattuu. Kun pyydetään tekemään jotain, sanotaan ettei kiinnosta, ei ole opetettu (oikeasti on opetettu, tarkistettu opettajalta), tai haistatellaan. Lähdetään töistä ennen työajan loppumista, ei ymmärretä jättää työpaikkaa siistiin kuntoon. Oletetaan että joku muu tekee.
No ei tarvitse ainakaan näitä osaajia palkata. Ammattikoulu ja monilta osin myös ammattikorkeakoulut ovat ihan totaalisia päiväkoteja, joissa ei vaadita mitään eikä opita juuri mitään. Ei näytä hyvältä Suomen tulevaisuus.
Yliopistotasolla menee ehkä paremmin, mutta Suomessa ei ole yhtään oikeasti hyvää yliopistoa. HYY ja Aalto ovat kohtalaisia ja Hankenin maisteriohjelma on pärjännyt kansainvälisesti ihan hyvin ja lienee suomalaisisten tutkintojen kirkkainta kärkeä. Osaa ei pitäisi kutsua edes yliopistoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ne luulee että lapsi syntyy kun äiti käy kakalla.
Tätä ketjua lukiessa on alkanut tuntua siltä, että tuolla tavoin moni nykylapsi on syntynytkin.
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän henkilökortti on alaikäiselläkin. Miksi odottaa 18-vuotiaaksi asti? Ja passi.
En pysty ymmärtämään, ettei koulussa muka kysytä oppilaalta mikä on sun osoite. Siinähän se osaamattomuus ilmenisi, ei tarttisi odottaa yläkouluun asti.
Näin jälkeenpäin on vain ihailtava miten taitavia pikkukoululaisia oltiin 70-luvulla. Ei varmaan voi nykyään odottaa että koululaiset tulisivat edes kouluun itse, oikeaan aikaan? Samalla kuulee naurettavaa väitettä, että nykynuoret on muka hirveän fiksuja! Mut joillain on pakonomainen tarve imarrella nuoria ja varmaan itseään siinä samalla, jos on omia lapsia.
Myös opettajat hoitivat työnsä mallikelpoisesti. Kaikki opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Jotain muutakin oli ekalla ja tokalla. Ja tottakai, kouluun tultiin lukujärjestyksen mukaan. Tämä tarkoitti tietysti sitä, että jokaisella oli kotona herätyskello. Vanhemmat olivat töissä yleensä silloin
"Siis kyllähän henkilökortti on alaikäiselläkin. Miksi odottaa 18-vuotiaaksi asti? Ja passi. "
Ei kyllä meillä ollut. Eikä monellakaan muulla köyhällä, jotka matkailevat lähinnä lähiympäristössä. Eka henkkari oli ajokortti. Siihenkin lapset tienasivat itse lähinnä naapurien maanviljelijöille tekemillään pimeillä duuneilla rahat. Tämä siksi, että jos niit tileillä näkyisi, nekin pitäisi syödä. Nyt on sentään useimmilla edes jonkinlaisia töitä, joihin sillä itse hankitulla autolla ajokortillisena voi mennä.
Miten ihmeessä lapset ovat voineet päästä luokalta seuraavalle luokalle, jos eivät ole oppineet välttämättömiä opintoja? Eiväthän monet tee yhtään mitään, ellei kukaan sitä vaadi. Miten tuollainen on voitu edes hyväksyä, mikäköhän taho sen on hyväksynyt, eikös opetushallituksen ole pitänyt huolehtia tästä. Miksei se ole niin tehnyt? Kodeille kuuluu tietysti oma osuutensa, mutta entä jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kielitaidottomien pitää tietysti saada opetella kieltä, että pärjäisivät, mutta ei muiden osaamattomuus saa haitata lahjakkaampien opiskelua. Kuka tällaisen typerän inkluusion on oikein keksinyt, joku joka haluaa kaikista keskinkertaisia vai?