Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä lapset ovat voineet päästä luokalta seuraavalle luokalle, jos eivät ole oppineet välttämättömiä opintoja? Eiväthän monet tee yhtään mitään, ellei kukaan sitä vaadi. Miten tuollainen on voitu edes hyväksyä, mikäköhän taho sen on hyväksynyt, eikös opetushallituksen ole pitänyt huolehtia tästä. Miksei se ole niin tehnyt? Kodeille kuuluu tietysti oma osuutensa, mutta entä jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kielitaidottomien pitää tietysti saada opetella kieltä, että pärjäisivät, mutta ei muiden osaamattomuus saa haitata lahjakkaampien opiskelua. Kuka tällaisen typerän inkluusion on oikein keksinyt, joku joka haluaa kaikista keskinkertaisia vai? 

Et tainnut nyt ymmärtää. Näitä osaamattomia pellavapäitä voi olla luokassa yli puolet. He pääsevät luokalta toiselle, koska opettajat on määrätty päästämään heidät läpi. Esimerkiksi kuudennen luoka

Joo, olen myös kuullut puolisoltani, että päästetään lapsi yläasteelle, vaikka on 4 matematiikassa ja ei osaa kertotaulua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"

Mistä ihmeestä minä tietäisin heidän kirkkokuntansa? 

 

 

Tietäisikö luokanvalvoja?

Entä vanhemmat, voit kysyä niiltä vanhempainillassa. Ihme, että on opiskellut opettajaksi asti, muttei saa tuollaista tietoa selville eikä keksi tapaa millä sen voi selvittää.

Ei ihme ettei oppilaat opi mitään, kun opettajat ovat olkapäitään kohauttelevia uunoja.

Eihän kyse ole siitä, etteikö opettaja osaisi selvittää oppilaan kirkkokuntaa, vaan siitä, että tämä itse ei sitä tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Kymmenvuotiaana eivät osaa käyttää haarukkaa ja veitseä. Haarukalla lapioidaan ruoka suuhun, pidetään haarukkaa nyrkissä ja makoillaan kyynärpäät pöydällä. Pyöritään tuolissa, istutaan miten sattuu ja huudetaan...

Minä olin tuossa tilanteessa 9-vuotiaana, kun menin Sykkiin. Huomasin, että kaverit käyttää veistä ja haarukkaa ja aloin itsekin opetella. Kotonakin aloin harjoitella haarukan ja veitsen käyttöä, mihin veljeni kuittaulivat: "Mitä oikein yrität hienostella?"

Nykyisin ei taida olla edes sitä enemmistöä, jolta ottaa mallia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aivan tavallista. Eivät tiedä myöskään, mihin kirkkokuntaan kuuluvat eivätkä

"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"

 

Mistäs se yläkoulun ope oppilaan kirkkokuntaa tietäisi? Yläkoulun opet sitäpaitsi opettavat omaa ainettaan eivätkä asioita, jotka vanhemmilta on unohtunut kertoa lapsilleen. 

Nykyään puhtaan varmaankin katsomuksesta. Mä olen kohta 50-vuotias, enkä muistanut tuollaista sanaa. En ole kuullut yli 30 vuoteen. En tiedä osaisinko vasta jos multa asiaa kysyttäisiin. En ole edes varma mitä sana tarkoittaa.

Mihin muuten tarvitset tietoa oppilaiden kirkkokunnasta. Etkö voisi kysyä heidän katsomusainettaan? Tai auttaa lisäkysymyksellä?

Ihmettelin itsekin näin viisikymppisenä tuota kirkkokunta-sanaa. Missä yhteydessä opettaja kysyy tällaista? Jos oppilas on hindu tai muslimi, niin ei kai hän mihinkään kirkkokuntaan kuulu? Vaikka olisi kristittykin, niin mitä tuo edes tarkoittaa? Että onko ortodoksi, katolinen vai luterilainen? Mitä jos on helluntailainen tai lestadiolainen, ei kai ne ole kirkkokuntia?

Ei tuo ole mikään arkinen sana, jonka määritelmä olisi kaikille itsestäänselvä. Ihan aiheellista olisi opettajan täsmentää, mitä hän kysymyksellään tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hahmoteta tosiaan aikaa ja sen kulkua, ei ymmärretä kelloa, mikä kuukausi on ja ei osata nimetä mikä kuukausi on talvella ja mikä kesällä, käsin kirjoittamisen taito on huonoa ja hidasta. 

Mielenkiintoista. Meillä 5-vuotias kysyy aina välillä, että milloin on vaikkapa huhtikuu, ja haluaa kuulla, mikä vuodenaika silloin on. Viisarikellostakin hän esittää samanlaisia kysymyksiä, eli selvästi haluaa oppia. Onko vika siis siinä, etteivät vanhemmat opeta, vai eivätkö kaikki lapset ole yhtä uteliaita?

Syy on nähtävästi se, ettei kellonaikoja ja vuodenaikoja enää opeteta ensimmäisellä luokalla kuten ennen. Ei ole kokeita, eikä vaadita. Ennenkin kaikki oppivat viimeistään silloin. Hyvin harva osasi sitä ennen.

Eikö opettajat näe opetustyyli ja oppimisen yhteyttä. Kokeettomuus ei selvästi toiminutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tee harjoitukset 5 ja 6.

-Mikä sivu??? 

Tää on ihan takuuvarma kysymys. Ei osata katsoa, että siellä kirjassa on ensin h. 1, 2,  3 ja 4 ja niiden jälkeen tulee 5 ja 6. Jos on juuri luettu kirjan kappale 4 , tehdään siihen kappaleeseen liittyvät harjoitukset. 

Puhut varmaan luvusta vai onko jokaiselle kappaleelle omat tehtävät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No, sinä varmaan opetat viimeistään siellä yläkoulussa?"

Mistä ihmeestä minä tietäisin heidän kirkkokuntansa? 

 

 

Tietäisikö luokanvalvoja?

Entä vanhemmat, voit kysyä niiltä vanhempainillassa. Ihme, että on opiskellut opettajaksi asti, muttei saa tuollaista tietoa selville eikä keksi tapaa millä sen voi selvittää.

Ei ihme ettei oppilaat opi mitään, kun opettajat ovat olkapäitään kohauttelevia uunoja.

Eihän kyse ole siitä, etteikö opettaja osaisi selvittää oppilaan kirkkokuntaa, vaan siitä, että tämä itse ei sitä tiedä.

Se voi johtua siitä, ettei lapsi kuulu kirkkoon, kuten puolet lapsista ja perhe ei puhu uskonnosta kotona. Uskonto ei kuulu perheen elämään. Miksi korostaa jotain uskontoa, kun se ei ole enää nykypäivää? Ja toisaalta uskonto on hyvin henkilökohtainen asia ja henkilötieto, jota ei saisi kysellä ainakaan muiden lasten kuullen. Lapsella pitäisi olla oikeus olla kertomatta uskontokuntaansa ja uskonnon numeroa ei pitäisi määrätä sen mukaan, että uskooko Jumalaan, mikä oli 90-luvulla vielä opettajien mielestä tärkeää ja jos tunnusti, että ei uskonut Jumalaan sai numeron alennuksen. Oli hullua meininkiä 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä lapset ovat voineet päästä luokalta seuraavalle luokalle, jos eivät ole oppineet välttämättömiä opintoja? Eiväthän monet tee yhtään mitään, ellei kukaan sitä vaadi. Miten tuollainen on voitu edes hyväksyä, mikäköhän taho sen on hyväksynyt, eikös opetushallituksen ole pitänyt huolehtia tästä. Miksei se ole niin tehnyt? Kodeille kuuluu tietysti oma osuutensa, mutta entä jos vanhemmatkaan eivät osaa? Kielitaidottomien pitää tietysti saada opetella kieltä, että pärjäisivät, mutta ei muiden osaamattomuus saa haitata lahjakkaampien opiskelua. Kuka tällaisen typerän inkluusion on oikein keksinyt, joku joka haluaa kaikista keskinkertaisia vai? 

Tällä nykyisellä opetustyylillä estetään myös, ettei huonosta perheestä tulevasta oppilaasta voi tulla edes keskinkertaista, jos kaikki oletetaan opetettavan kotona, eikä enää koulussa. Eli kaikki siitä lopulta kärsivät. Opetushallituksen joku johtaja selittikin, että lähtötason eroja ei pystytä enää kuromaan umpeen peruskoulussa. Ei silti pystynyt sanomaan, että se johtuu lepsusta koulustamme.

Vierailija kirjoitti:

KÄYTTÄYTYÄ ! 

Toki SYYLLISET  tuohon ovat vanhemmat.

Yläkoulussa nuoret väkättävät kaikessa vastaan, opettajille  ja kaikille aikuisille.

Ei minkäänlaisia käytöstapoja.

Vanhemmat  eivät uskalla pitää nuorilleen  kodin    s ä ä n ö i s t ä   kiinni ! Ei yhtään.

Kun on esim. kotiintulo ajat, nuori  Ei noudata niita,  eikä  äidit  uskalla  millään keinolla rangaista  ( en tod tarkoita sit mitään väkivaltaa) nuorta ! 

Tai kotityöt,  eihän vanhemmat  teetä yhtään mitään kotitöitä nuorillaan.  Päinvastoin,  passaavat  heitä aamusta iltaan.

Nuorista vähintään  puolet on   häijyjä, kurittomia ja häiriintyneitä .

Ja kouluko nykyään pystyy pitämään kuria lapsille, on johdonmukaisesti rangaistukset ja jälki-istunnot, vai miten se menikään? Kyllä koululla on myös peiliin katsomisen paikka, jos ei koulussa saada kuria lapsille ja huonosti käytöksestä ei seuraa jälki-istuntoa tai luokalle jättämistä. Toki on vaikeita lapsia, mutta niitä on aina ollut. Ei koti voi yksin toimia kasvattajana, vaan koulun on myös oltava sitä.

Valittaa ainakin osaavat.

Onko joiltain lapsilta kadonnut halu oppia aikuisten maailmasta? Yleensä kai tämä on yksi lapsia leimaava piirre ollut. 

Minulla ei lapsia ole, mutta olisi täysin käsittämätöntä minulle antaa lapseni olla osaamatta arjen perusasioita ihan kuin heillä olisi joku vamma. Minusta se lähentelee heitteille jättöä.

Jos lapselle luetaan, niin sanavarasto ei voi olla kehittymättä. Jos viisarikellosta ja seinäkalenterista katsotaan mieluisten tapahtumien ajat pienestä pitäen niin lapsi oppii ihan väkisin kellon ja kalenterin.

En voi ymmärtää vanhempia, jotka antaa lapsensa kasvaa jonkin sortin vajakeiksi ja syrjäytymiskandidaateiksi yhteiskuntaan, johon heidän pitäisi kyetä osallistumaan.

Ei voi vaatia mitään ettei tule traumoja ja mt-ongelmia.