Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Kertokaa mitä nykynuoret Suomessa ei enää osaa.
25.01.2025 |
Tuli mieleeni tuosta toisesta ketjusta norjalaislukiolaisiin liittyen.
Mitä havaintoja suomalaisopettajilla on? Mitä asioita enää osata? Mainitse myös oppilaan ikä niin on helpompi suhteuteuttaa tulisiko asia jo siinä iässä osata.
Kommentit (272)
On olemassa sellainen sanonta kuin:
"Voin olla vain niin hyvä kuin opettajani."
Kannattaa tulkita usealla eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon asioita, joita nykynuoret eivät enää hallitse kunnolla. Se ei sinänsä ole mikään hupinumero, jota päivitellään ja kauhistellaan, vaan asia, josta voidaan olla huolissaan ihan tosissaan koko yhteiskunnan kannalta katsottuna. Ehkä huolestuttavinta on:
- Muisti ei toimi, kuten sen pitäisi. Oppiminen on vaikeaa, kun muistiin ei jää asioita. Unohdellaan kuin dementikot.
- Lukutaito ei ole sujuvaa.
- Ei viitsitä kirjoittaa muutamaa virkettä.pudempää tekstiä.
- Sanavarasto on huono. Ei ymmärretä luettua tekstiä tai kuultua puhetta.
- SUURET vaikeudet matematiikan oppimisessa ovat lisääntyneet rajusti
Mihin nämä ihmiset menevät tulevaisuudessa töihin? Miten Suomi pysyy toimintakykyisenä?
Koulu ei pysty opettaamaan KAIKKEA, jos kotona ei tapahdu MITÄÄN oppimisen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Viidesluokkalainen kertoi kesän jälkeen, että pappa oli ostanut mökin ja oli siellä lomalla pappansa kanssa. Kysyin oliko se järven rannalla tai järvi lähellä. Oppilas ei osannut vastata. Myöhemmin kävi ilmi, että mökki oli saaressa. Venematka ei siis riittänyt hahmottamaan, että järvi löytyy kyllä.
Ainut mökkisaari jossa mä oon ollut oli meressä. En mäkään osaa sanoa olisiko siinä jossain lähellä järvikin 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säännöt.
Osalle porukkaa niiden noudattamien ei käy, koska minä, minä, minä.Sääntö: Koulun ruokalassa syödään, ilman päähinettä. Joka päivä saa vääntää lippisjonnejen kanssa, että hattu pois. WÖÖ! Tää hattu ilmaisee mun identiteettiä
Itse näkisin enemmänkin ongelmana sen, että koulua käytetään sekä älyllisten taitojen että merkittävien tiedollisten sisältöjen opettamisen lisäksi myös tällaiseen tapakulttuurin iskostamiseen, kansallisromantiikan lietsomiseen ja kielipolitikointiin.
Vaikka periaatteessa olenkin hyvin oppimismyönteinen, enkä mikään anti-intellektuelli, on minun hieman vaikea sanoa lasten ja nuorten toimivan välttämättä väärin heidän pullikoidessaan esimerkiksi tällaisia hattukieltoja tai pakkoruotsia vastaan.
Luulisi, että nuortenkin on hieman vaikea erottaa, milloin heille yritetään opettaa jotakin syvällisen merkityksellistä, ja milloin tuputtaa jotain kansallistunnetta pönkittävää liibalaabaa.
Olla kiinnostuneita asioista.
Tavoitteena on, että tuleva ammatti on sellainen, josta saa paljon rahaa. Tubettaminen kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulu:
Kertolasku tai jakolasku. Prosentin käsite on 80% oppilaista täysin vieras. Suurin osa ei osaa kertotauluja.
Eikä nämä ole heidän henkilökohtaisia menetyksiään/tragedioita. Tällaisia on todella paljon nykyisissä nuorissa aikuisissa. He äänestävät vaaleissa. Osa on jo nuorina itse mukana poliittisissa kuvioissa esim. vihreissä, joiden jäsenistö on nuorta. Kun ei hahmoteta kokonaisuuksia tai ymmärretä lukujen suuruuksia, niin lopulta siitä kärsii kollektiivisesti iso joukko. Kun esim. BKT:stä jokin prosenttiosuus laitetaan "vihersiirtymään" tai kehitysapuun. Ja jaettava rahamäärä kaikille kaikkeen on x. Ed. mainittuihin jaettavaksi haluttavat prosentit näyttäytyy pieniltä, mutta todellisuudessahan ne ei sitä ole. Ja nostaa pitäisi. Koko ajan. Eikä kokonaisuudesta hahmoteta, että se onkin x euroa pois muualta. Kun annettava on eri yksiköinä kun taas se
En ehkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat, mutta prosenttilukuja käytetään paljon taloustieteessä juuri siksi, että ne auttavat hahmottamaan eri asioiden suhteita toisiinsa.
Jos sanon, että Intian vuoden puolustusbudjetti on 621,940 crorerupiaa, niin luvun suuruusluokkaa ja merkitystä voinee ehkä olla hankala hahmottaa. Onko se paljon vai vähän? Miten se vertautuu vaikka Suomen tai Yhdysvaltojen puolustuskuluihin? Varmaan aika harva kykenee hahmottamaan, mitä tällainen summa sinänsä tarkoittaa.
Luvun muuttaminen 72 miljardiksi yhdysvaltain dollariksi auttaa hieman, ja silloin voimme laskea, että se on noin 9 % Yhdysvaltojen 824 miljardin dollarin puolustusbudjetista. Valaisevaa on myös sanoa, että se vastaa 1,89 % Intian BKT:sta, joka paljastaa, kuinka paljon Intia suhteellisesti sijoittaa asevoimiinsa noin 3,5 % sijoittavaan Jenkkilään verrattuna (Intiaa koskevat luvut sivulta https://en.m.wikipedia.org/wiki/Military_budget_of_India).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säännöt.
Osalle porukkaa niiden noudattamien ei käy, koska minä, minä, minä.Sääntö: Koulun ruokalassa syödään, ilman päähinettä. Joka päivä saa vääntää lippisjonnejen kanssa, että hattu pois. WÖÖ! Tää hattu ilmaisee mun identiteettiä
Yleensä ihmiset kapinoivat typeriä sääntöjä vastaan. Muistatko mikä kohu tuli, kun opettajan bändipaitaa kritisoitiin mediassa? Opettajat vetivät itkupotkuraivarit, että kyllä bändipaita päällä saa opettaa ja järkkäsivät vielä pukeudu bändipaitaan -päivän. Puhut jonneista, joten ilmeisesti opetat aikuisia (nuorimmat jonnet alkavat olla 30v). Ehkä turhista asioista ei tarvitsisi nillittää?
Niin. Sinunkaltaisesi vanhemmat ottaa yhteyttä kouluun ja sanoo, ettei meidän PirkkoPetterin tartte noudattaa koulun sääntöjä.
Olen opettanut lapsilleni, että elämässä pärjää se, jolla on sopeutumiskykyä. Maailma on täynnä typeriä ihmisiä, jotka laativat typeriä sääntöjä eikä sille voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei pysty opettaamaan KAIKKEA, jos kotona ei tapahdu MITÄÄN oppimisen eteen.
Jos kotona on se asenne, että " ei tarvitse oppia, koska ... " kuten aiemmin mainittu kertolasku koneella, on opettaja mahdottoman tehtävän edessä.
Vierailija kirjoitti:
Eivät osaa laskea päässä esim. koepaperinsa pisteitä, joissa max pistemäärä on 40. Pluslaskua siis. Eivät osaa ulkoa kuukausia, eivätkä esim. tiedä, että 4. on huhtikuu jne. Eivät tiedä omaa kotiosoitettaan eivätkä puhelinnumeroaan, saati henkilötunnustaan. Moni ei osaa katsoa kellonaikaa viisarikellotaulusta, joka on luokan seinällä. Ymmärtävät kyllä digitaalisen kelloa. Eivät mitenkään ymmärrä, että maailmassa on paljon (historia)tietoa sellaisista asioista, joita ei voi katsoa videolta. Haluaisivat esim. nähdä videokuvaa Napoleonista jne. Ja nämä siis ihan kotimaisia tapauksia, maamuista en jaksa edes kommentoida.
t. Yläkoulun ope
Mistä ei oo videoo sitä ei oo olemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidesluokkalainen kertoi kesän jälkeen, että pappa oli ostanut mökin ja oli siellä lomalla pappansa kanssa. Kysyin oliko se järven rannalla tai järvi lähellä. Oppilas ei osannut vastata. Myöhemmin kävi ilmi, että mökki oli saaressa. Venematka ei siis riittänyt hahmottamaan, että järvi löytyy kyllä.
Ainut mökkisaari jossa mä oon ollut oli meressä. En mäkään osaa sanoa olisiko siinä jossain lähellä järvikin 😆
Töks töks. Et olisi osannut sanoa ettet tunne sanaa saari, tai ettei se ollut järvessä lainkaan vaan merellä. Just. Liikaa sanoja 😂
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulu:
Kertolasku tai jakolasku. Prosentin käsite on 80% oppilaista täysin vieras. Suurin osa ei osaa kertotauluja.
Eikä nämä ole heidän henkilökohtaisia menetyksiään/tragedioita. Tällaisia on todella paljon nykyisissä nuorissa aikuisissa. He äänestävät vaaleissa. Osa on jo nuorina itse mukana poliittisissa kuvioissa esim. vihreissä, joiden jäsenistö on nuorta. Kun ei hahmoteta kokonaisuuksia tai ymmärretä lukujen suuruuksia, niin lopulta siitä kärsii kollektiivisesti iso joukko. Kun esim. BKT:stä jokin prosenttiosuus laitetaan "vihersiirtymään" tai kehitysapuun. Ja jaettava rahamäärä kaikille kaikkeen on x. Ed. mainittuihin jaettavaksi haluttavat prosentit näyttäytyy pieniltä, mutta todellisuudessahan ne ei sitä ole. Ja nostaa pitäisi. Koko ajan. Eikä kokonaisuudesta hahmoteta, että se onkin x euroa pois mu
Ja se prosenttien mahdollistama vertailukelpoisuus on ok. Se ei ole, että nuoret aikuiset ei hahmota niitä prosentteja oman maansa konteksteissa. Ja kun koko ajan kasvava ongelma on sekin, että yhä harvemmat lapset edes tajuaa/oppii edes prosenttilaskuja. Saatikka niiden auttamana elämänhallintaa ja ympäröivien asioiden ymmärtämistä.
Jonkun toisen mielipiteen toistaminen, olkoon se kuinka suosittu tubettaja-somettaja tahansa, ei ole ymmärtämistä. Ja ymmärtämisen vajaus vaikuttaa suoraan heti, tai viiveellä ympäröivään todellisuuteen. Ymmärtämättömyys tuhovälineen tavoin.
En minä halua, enkä toivo, että täällä alenevat polvet taantuu älyllisesti aiempien mittareiden mukaisesti lievästi vajaaälyisiksi. Apinakin (eläin) oppii pelaamaan konsoleilla. Vaikka ei tiedä, eikä osaa ihmisten symboleita, kuten aakkosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsemme muuttuvat vihanneksiksi.
Kiitos digikulttuuri ja some!
Jo 10vuotiaat länkyttää ja valehtelee minkä kerkiää. Rehellisyyttä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N 20-vuotias nainen myi kesällä ruokakaupan marjapisteessä. Tai siis yritti. Siinä oli vadelmia 1,6 kg laatikossa ja 250 g rasiassa.
Kysyin naiselta, mitkä niiden kilohinnat on? Hän katsoi mua kylmästi ja sanoi "Siinä rasiassa on kalliimpaa." "Tottakai on", vastasin laskiessani samalla kilohintaeroa päässä. Kysyin uudelleen: "Mitkä on KILOHINNAT?"
Tyhjästä tuijotuksesta ymmärsin, ettei naisella ollut hajuakaan siitä, mitä kilohinta tarkoittaa. Ja hän oli läpäissyt peruskoulun, pahimmassa tapauksessa myös lukion!
Niin että mitäs siellä matikantunneilla nykyään tehdään? On varmaan turha kysyä millä luokilla opetellaan kertotaulut.
Milläkö luokalla opetetaan kertotaulut? En ole varma, siitä on jo kymmenen vuotta, kun opetin 2. luokkaa. Silloin aloitettiin kertotaulun opettelu. Osa oppilaista ei osannut kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja
Moi! Kiva kun vastasit! Muistelin itsekin, että kertotaulut opeteltiin tokalla, eli 8-vuotiaana.
Järkyttävää, että nykyään ei tajuta, että aivot eivät kehity jos niitä ei käytä.
Vaikeinta on sietää se, että jopa vanhempina on näin typeriä ihmisiä. Seuraavaksi opettajina on näitä kertotaulun osaamattomia ja koskaan yhtään romaania lukemattomia. Vai joko eka uunosukupolvi on 30.vuotiaita?
En käsitä miten lapset ja nuoret kestävät tylsämielisyyttä jossa elävät.
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyin viidesluokkalaiselta, että mitä hän teki lomalla. Hän vastasi, että oli lomalla. Kysyin, että missä. No ei tiennyt kaupunkia, eikä maata, mutta lentokoneella mentiin ja oltiin hotellissa. Jotenkin käsittämätöntä.
Pakko ottaa esiin, että itse olin lapsena ujo ja arka. Toivoin, ettei minulta kysyttäisi ikinä mitään, koska siinä koko luokan huomion kohteena ollessa hätäännyin ja saatoin sopertaa vastaukseksi juuri jotain tuollaista. Oikeasti olisin hyvin tiennyt maan ja kaupungin, jossa olin, mutta jännitys sai koko ajatukseni katoamaan.
Olisi ollut kyllä kauheaa, että niitä hetkiä opettaja olisi sitten vielä jakanut keskustelupalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulussa ja eskarissa nykyään opetetaan, jos nuoret eivät osaa kelloa ja kuukausia? Eikö osaamista varmisteta mitenkään?
Oppilaat unohtavat nykyään oppimansa heti. He elävät virtuaalimaailmassa ja reaalimaailman jutut eivät ole heille tärkeitä.
Pitkäkestoiseen muistiin ei tarvitse säilöä mitään oppimaansa. Sillä aina voi googlata, käyttää kännyn laskinta tai kysyä kaverilta WA-viestillä.
Moni kysyy kaiken vaikean tekoälyltä.
Tekoäly voi alkaa hallusinoida. Tekoälyn käyttäjän kannattaa aina muistaa tekoälykriittisyys. Luin, että Applen kurssi on matalalla kun eivät pystyneet toimittamaan Kiinaan ja muille suurille markkina-alueille Applen tekoälypuhelinta. Itse en sellaista huolisi kuin äärimmäisen pakon edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan jo turvallisuusasia tietää ja muistaa ja osata sanoa oma osoite, äidin/isän puhelinnumero, sukunimi jne. Vanhempien olisi syytä opettaa lapselle edes nämä. Itse opetin jo neljävuotiaalle. Tankattiin niin monta kertaa että oppi.
On todella outoa jos sukunimi tai osoite ei koskaan tule esille normaalissa arjessa.
Ei kakara ole sit varmaan ikinä havainnut mitä lukee kirjekuorissa.
Ja koulussa ekalla jo opeteltiin kirjoittamaan oma nimi ja osoite. Eli taas: opettajat, lakatkaa ällistelemästä ja alkakaa opettaa. Siitä teille maksetaan palkkaa!
Nykyään tulee todella vähän kirjepostia kotiin. Ne vähätkin ovat enimmäkseen mainoksia.
Luulisi edelleen olevan koulun tehtävä opettaa kirjoittamaan ensimmä
No mulle on todistettavasti annettu kynä käteen ja paperia eteen 3-vuotiaana. 4-vuotiaana kirjoitin horjuvia kirjaimia ja numeroita. 5-vuotiaana opin lukemaan, 6-vuotiaana leikkikoulussa lisää lastenkirjoja, harjoittelua ja tietysti lukemista, mitä tädit kyllä hieman ihmettelivät.
Kuka sanoi, että niitä kartoja esitellään luokkakavereille?