Vanhempien käsitykset elintarvikehygieniasta
Joskus kotona käydessä menee täydellisesti hermot vanhan äidin olemattomien hygieniatietojen kanssa, kun se reppana ei tajua mitään esim. ikivanhojen säilykkeiden botulismiriskistä tai kuvittelee, että salaattia voi alkaa tekemään käsillä, joilla on juuri käsitelty raakaa broileria.
Muistan lapsuudesta, miten äiti poimi aina jonkin lattialle pudonneen voileivän, puhalsi siihen pari kertaa, ja työnsi ääntä kohti. Ruoan puhtaus on hänelle enemmän taikamenoja kuin tiedettä. Taudinaiheuttajat katoavat kuin pöly puhaltamalla.
Kuvioon kuuluu toki myös äärimmäinen kauhu ruoan pois heittämistä kohtaan. Kaapeista löytyy vaikka millaista markka-ajalla hankittua elintarviketta, jota vain säilytetään ja säilytetään kuin jonkin Jumalan rangaistuksen pelossa.
Muilla samanlaisia kokemuksia omien vanhempien kanssa?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Koskaan en ole onnistunut kusemaan käsilleni vessassa käydessäni. Onkohan sinulla jotain rakenteellista tai neurologista ongelmaa jos pissa tipat käsillä on ihan normi kauraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, vanhoiksihan nuo ovat siitä huolimatta eläneet.
Samalla olette itse aikoinaan äitinne ruuilla aikuisiksi kasvaneet. Nälkä on hävinnyt syödessä.
Ainakin mun äiti oli aiemmin nuorempi, ei todellakaan sekoillut tuolleen ruokien kanssa, mitä nykyään. Jos mun äidin ruoankäsittelytaidoista olisi suvun terveys kiinni, oltaisiin kaikki jo kuoltu.
Ostin ison joulukalan ja paistoin sen uunissa samalla, kuin muut jouluruoat, Sitten vahdin, että se viileni ja sain sen laitettua jääkaappiin peitettynä. Seuraavana päivänä se oli hellalla. En voinut tietää, onko ollut yöstä lähtien vai aamulla nostettu siihen, vai mitä. Lämmin oli. Laitoin roskiin. Vanhus kyseli uutenavuotena, että milloin syömme sen joulukalan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Koskaan en ole onnistunut kusemaan käsilleni vessassa käydessäni. Onkohan sinulla jotain rakenteellista tai neurologista ongelmaa jos pissa tipat käsillä on ihan normi kauraa?
Naisihmisillä on tapana pyyhkiä myös pissaamisen jälkeen alakertansa. Sitten yleensä vedetään vessanpytty, jolloin kosketaan vetonuppiin tai -painikkeeseen. Helposti tulee ties mitä pöpöjä käsiin. Siksi ne kädet pestään aina vessareissun jälkeen. Ei pitäisi olla aikuiselle ihmiselle liian vaikea asia ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Koskaan en ole onnistunut kusemaan käsilleni vessassa käydessäni. Onkohan sinulla jotain rakenteellista tai neurologista ongelmaa jos pissa tipat käsillä on ihan normi kauraa?
Naisihmisillä on tapana pyyhkiä myös pissaamisen jälkeen alakertansa. Sitten yleensä vedetään vessanpytty, jolloin kosketaan vetonuppiin tai -painikkeeseen. Helposti tulee ties mitä pöpöjä käsiin. Siksi ne kädet pestään aina vessareissun jälkeen. Ei pitäisi olla aikuiselle ihmiselle liian vaikea asia ymmärtää.
Miten tämä sepustus liittyy siihen että käsissä on tippoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on myös tapana laittaa ruokaa kilokaupalla kerralla. Laatikoita monta sorttia. Ja kun ruvetaan syömään niin joka hiton loota pitää uunissa lämmittää koko astiallinen, joka ruokailun jälkeen jätetään taas hellalle jäähtymään moneksi tunniksi. Sama se rokkakattilallinen lämmitetään joka päivä kokonaan uudestaan ja uudestaan. Niillä on kyllä mikro jolla voisi lämmittää sen lautasellisen mieheen mutta ei ne sitä voi käyttää. Ja kohta taas soi puhelin että tuokaa imodiumia.
Meillä sama, sekä omilla vanhemmilla että appivanhemmilla.
KAIKKI ruoka (jota on tehty mahdottomat sammiot) lämmitetään joka ruokailuun uudelleen ja uudelleen. KAIKKI mitä ei hellalle saada lämmitetään mikrossa aina koko tarjoiluastiallinen.
Ihme jos ei bakteerit idä kun niille annetaan tasaisin väliajoin tuollainen mukava boosti sopivaa lämpöä, ja sitten taas s
Jos ne lämmitetään tarpeeksi kuumaksi niin siinähän ne bakteerit kuolee joka kerta.
Isäni bravuuri on, että kaupan kalapuikot lämmitetään mikrossa. Niitä ei siis kypsennetä, vaan pannaan vain jäisinä mikroon. Olen sen sata kertaa sanonut, että se on raakaa kalaa, ja hänen mikronsa vain lämmittää sen, ei kypsennä. Yääh.
Isä myös kerää paljon marjoja syksyisin, sitten ne päiväkaupalla odottaa perkaamista, lopulta puolihomeisina pakkaseen. Sieltä sulatetaan kerralla iso määrä ja vähitellen jääkaapista syödään koko ajan homeisemmaksi menevät marjat.
Äiti lämmitti mikrossa koko lapsuuteni minulle ruokia kaupan muovisessa einesruokakipossa. Siinä yhdessä ja samassa astiassa, uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... kun se oli lähes pehkua, niin muoviastia sitten vaihdettiin. Minkä määrän mikromuovia olenkaan siinä ohessa syönyt. Kärsin myös lapsettomuudesta ja lapset sain hoitojen avulla, sattumaa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Anoppini on tällainen. "Jostain syystä" ei syödä siellä ikinä. Juurikin samoja joita kuvailtu, likaisillä käsillä käpistellään ruokia, parasta ennen pvm on vain "suositus". Ihan hyvää on rasvaton maito vielä viikon parasta ennen päiväksesä, vaikka purkki on ollut avattuna. Ihan pokkana pistää jotain jo harmahtavia vuosikertasuklaita lapsenlapsille tarjolle ja suuttuu, kun kielletään lapsia ottamasta niitä. Muutenkin on hyvin likaista hänen kotonaan.
Parasta ennen -päivämäärä nimenomaan on suositus. Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan ei ole suositus.
Elintarvikehygenian tavoite on sairauksien välttäminen eli mahdollisimman alhainen terveydenhoidon kuormittaminen.
Mites paljon sinun vanhempasi kuormittavat terveydenhoitoa näillä mahapöpöillä ja taudeilla?
Eikös nykyään ole ongelmana liikahyginia ja pöpöihin eivät enää tehoa edes antibiootit, kun ovat vöimistaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini on tällainen. "Jostain syystä" ei syödä siellä ikinä. Juurikin samoja joita kuvailtu, likaisillä käsillä käpistellään ruokia, parasta ennen pvm on vain "suositus". Ihan hyvää on rasvaton maito vielä viikon parasta ennen päiväksesä, vaikka purkki on ollut avattuna. Ihan pokkana pistää jotain jo harmahtavia vuosikertasuklaita lapsenlapsille tarjolle ja suuttuu, kun kielletään lapsia ottamasta niitä. Muutenkin on hyvin likaista hänen kotonaan.
Parasta ennen -päivämäärä nimenomaan on suositus. Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan ei ole suositus..
Parasta ennen pvm on tosiaan suositus,mutta ei se tarkoita että niitä tuotteita voi käyttää "viikkoja" päivämäärän jälkeen. En ainakaan tuoretuotteita käyttäisi ilman aistivaraista tarkistusta. Ja pitäähän se tuote myös säilyttää ohjeiden mukaisesti säilyvyyden takaamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Sitä pissaa eli ureaa on iät ja ajat käytetty lannoitteena esim. kasvit, vilja jne. ja saatu hyviä tuloksia.
Tehotuotetussa ruuassa kaikki käytetään hyväksi, jotta saadaan hinta alas esim. ulkomaiset hedelmät, vihannekset jne. Olenpa nähnyt broilerikasvattoman, jossa verkon alle menivät kaikki broilerin ulosteet suoraan lannoitteeksi, josta ne siirrettiin kasveille. Suomessakin myytävä kompostiheräte on pissaa eli urea.
Pissa on puhdas tuote, lähes steriili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Sitä pissaa eli ureaa on iät ja ajat käytetty lannoitteena esim. kasvit, vilja jne. ja saatu hyviä tuloksia.
Tehotuotetussa ruuassa kaikki käytetään hyväksi, jotta saadaan hinta alas esim. ulkomaiset hedelmät, vihannekset jne. Olenpa nähnyt broilerikasvattoman, jossa verkon alle menivät kaikki broilerin ulosteet suoraan lannoitteeksi, josta ne siirrettiin kasveille. Suomessakin myytävä kompostiheräte on pissaa eli urea.
Pissa on puhdas tuote, lähes steriili.
https://viljelijanberner.fi/blog/post/urealla-optimoit-lannoituksen-kus…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei pestä käsiä vessassa käynnin jälkeen... mistä tiedän? Anoppi ei (kotonaan) laita vessan ovea kiinni, että voi pöntöllä liritellessään osallistua keskusteluun. Sieltä sit suoraan keittämään kahvia, kattamaan ja asettelemaan keksejä. Yök yök yök. Pehmenneitä Domino-keksejä pissatipoilla. Kelpaisko?
Koskaan en ole onnistunut kusemaan käsilleni vessassa käydessäni. Onkohan sinulla jotain rakenteellista tai neurologista ongelmaa jos pissa tipat käsillä on ihan normi kauraa?
Naisihmisillä on tapana pyyhkiä myös pissaamisen jälkeen alakertansa. Sitten yleensä vedetään vessanpytty, jolloin kosketaan vetonuppiin tai -painikkeeseen. Helposti tulee ties mitä pöpöjä käsiin. Siksi ne kädet pestään aina vessareissun jälkeen. Ei pitäisi olla aikuiselle ihmiselle liian vaikea asia ymmärtää.
Kuka on onnistunut pissasta saamaan pöpöjä käsiinsä, kun se on lähes steriili ja siksi sitä käytetään esim. lannoitteena.
https://viljelijanberner.fi/blog/post/urealla-optimoit-lannoituksen-kus…
Voisiko olla, vanhoilla ihmisillä olevan elintarvikkeiden säilymisestä enemmän kokemusta, sillä suurin osa heidän elinajastaan elintarvikkeet ovat olleet ylellisyystuotteita, koska ruoka oli ennen kallista ja Suomi lähes kehitysmaa vielä 60-luvulle saakka.
Nyt ongelmana, syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, joka kuormittaa luontoa ja lisää ympäristömuutoksia ja katasrofia, kuten viime päivän metsäpalot. Ja viimeisen 40v aikana maailma on lähes tuhottu ja tulokset katasrofaaliset
Jostakin syystä monet kuvittelevat ruuan pilaantuvan muutamassa tunnissa, vaikka jossakin etelässä myydään toreilla ruokaa, vaikka lämpötila yli 30 ast.
Monet elintarvikkeet säilyvät lähes ikuisesti, kuten riisi, jos se säilytetään kuivassa ja ihan tutkitusti 30v.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/ala-heita-pois-nama-ruoat-ke…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini on tällainen. "Jostain syystä" ei syödä siellä ikinä. Juurikin samoja joita kuvailtu, likaisillä käsillä käpistellään ruokia, parasta ennen pvm on vain "suositus". Ihan hyvää on rasvaton maito vielä viikon parasta ennen päiväksesä, vaikka purkki on ollut avattuna. Ihan pokkana pistää jotain jo harmahtavia vuosikertasuklaita lapsenlapsille tarjolle ja suuttuu, kun kielletään lapsia ottamasta niitä. Muutenkin on hyvin likaista hänen kotonaan.
Parasta ennen -päivämäärä nimenomaan on suositus. Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan ei ole suositus..
Parasta ennen pvm on tosiaan suositus,mutta ei se tarkoita että niitä tuotteita voi käyttää "viikkoja" päivämäärän jälkeen. En ainakaan tuoretuotteita käyttäisi ilman aistivaraista tarkistusta. Ja pitäähä
Niitä tuotteita voi käyttää jopa kuukausia ja vuosia.
Ja jopa laki sen sallii esim. ravintolassa.
Laatu tarkistetaan aisti havainnoin, ei pakkauksen parasta ennen päiväystä.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/ala-heita-pois-nama-ruoat-ke…
Vanhat ihmiset eivät oikein ymmärrä, mitä nykyään ruuassa on tapahtunut, kun ne pilaantuvat niin herkästi.
Ennen torilla myytiin maitoa, voita, lihaa, kalaa, leipomuksia jne. ilman mitään kylmälaitteita ja tuotteet saattoivat olla kesähelteelläkin myynissä aamuvarhaisesta iltapäivälle, eikä ne miksikään mennyt.
Ennen jääkaappeja (60-70-lukua) ruuan säilytettiin maakellareissa ja kaivossa ämpärissä tai eteisen ruokahuoneessa, eikä kenellekään tullut edes mieleen, että "tuore" ruoka pilaantuu.
Mun eksällä oli tälläiset vanhojen ihmisten opit. Kerran lämmitti yöllä lohikeittoa ja jätti kattilan pöydälle,aamulla suuttui kun kaaduin keiton pois. Uunissa teki pakastealtaan riisipiirakoita ja syömättä jääneet oli yön pellillä,aamulla mikroon. Olikin krooninen piereskelijä.
Joo, tarkistan vanhempieni luona käydessä aina ensin jääkaapin. Katson päiväykset ja heitän sieltä pois kaikki vanhentuneet ja tyhjään ruoan tähteitä rasioista, kipoista ja kupeista ja heitän roskiin epämääräisiä kääröjä, joissa saattaa olla leipää, kuivahtunut omena tai paistettua jotain.
80-vuotiaalla äidilläni diagnosoitiin pari vuotta sitten alzheimer. Aiemmin jääkaappi oli siisti ja puhdas ja kaikki oli järjestyksessä.
Koettakaa muistaa, että useat vanhat ihmiset on jo aika dementoituneita. Eivät he tahallaan tarjoile pilaantunutta ruokaa. Jääkaappiin ja pöydälle ja pakastimeen helposti unohtuu nuoremmiltakin pilaantumaan kaikenlaista.
Saahan sitä jokainen tehdä kevätjuhlaiikk keitä jatandella kattiloiden ympärillä ja nähdä vaivaa ihan niin paljon kuin huvittaa. Minä en jaksa turhaa vaivaa nähdä koska liedellä jäätyvästä keitosta ei ole minun taloudessassani saanut kukaan koskaan minkäänlaista vatsaoireita.