Vanhempien käsitykset elintarvikehygieniasta
Joskus kotona käydessä menee täydellisesti hermot vanhan äidin olemattomien hygieniatietojen kanssa, kun se reppana ei tajua mitään esim. ikivanhojen säilykkeiden botulismiriskistä tai kuvittelee, että salaattia voi alkaa tekemään käsillä, joilla on juuri käsitelty raakaa broileria.
Muistan lapsuudesta, miten äiti poimi aina jonkin lattialle pudonneen voileivän, puhalsi siihen pari kertaa, ja työnsi ääntä kohti. Ruoan puhtaus on hänelle enemmän taikamenoja kuin tiedettä. Taudinaiheuttajat katoavat kuin pöly puhaltamalla.
Kuvioon kuuluu toki myös äärimmäinen kauhu ruoan pois heittämistä kohtaan. Kaapeista löytyy vaikka millaista markka-ajalla hankittua elintarviketta, jota vain säilytetään ja säilytetään kuin jonkin Jumalan rangaistuksen pelossa.
Muilla samanlaisia kokemuksia omien vanhempien kanssa?
Kommentit (220)
Minua nyppii suunnattomasti mieheni ylihysteerinen suhtautuminen elintarvikehygieniaan, jonka seurauksena hän heittää täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin.
Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että kananmunat säilyvät jääkaapissa viisi päivää, jonka jälkeen ne pitää heittää pois. Ei usko kun sanon, että ne säilyvät vähintään kuukauden. Ja että kananmunat voi muutenkin rikkoa ennen käyttöä lasiin, jolloin niiden pilaantumisen kyllä huomaa.
Hän on myös aina heittämässä pois vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaatteja ja omenoita, jotka on ostettu "monta päivää sitten", mutta jotka ovat täysin kiinteitä ja sileäpintaisia. Täysin raikkaalta tuoksuva ja näyttävä vakuumiin pakattu hedelmäsalaatti, jonka eräpäivä oli eilen, joutaa roskiin. Kuivattuja linssejä, joiden parasta ennen päivä oli viime kuussa, ei voi käyttää jne.
Minusta tämä on täysin överiä. Tietenkään lihatuotteiden ja monien maitotuotteiden kanssa mitään riskejä ei tule ottaa, mutta muissa tuotteissa voi kyllä käyttää maalaisjärkeä.
Mites nää tulokkaat, syötiin käsin savimajanlattialta, samassa tilassa teurasttettua lammasta. Välillä käydään paskalla majan takana ja kädet ja perse pyyhitään paitaan. Suomessako pitäs hommata joku hygieniapassi kun alkaa kebabia vääntämään.
Vierailija kirjoitti:
Minua nyppii suunnattomasti mieheni ylihysteerinen suhtautuminen elintarvikehygieniaan, jonka seurauksena hän heittää täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin.
Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että kananmunat säilyvät jääkaapissa viisi päivää, jonka jälkeen ne pitää heittää pois. Ei usko kun sanon, että ne säilyvät vähintään kuukauden. Ja että kananmunat voi muutenkin rikkoa ennen käyttöä lasiin, jolloin niiden pilaantumisen kyllä huomaa.
Hän on myös aina heittämässä pois vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaatteja ja omenoita, jotka on ostettu "monta päivää sitten", mutta jotka ovat täysin kiinteitä ja sileäpintaisia. Täysin raikkaalta tuoksuva ja näyttävä vakuumiin pakattu hedelmäsalaatti, jonka eräpäivä oli eilen, joutaa roskiin. Kuivattuja linssejä, joiden parasta ennen päivä oli viime kuussa, ei voi käyttää jne.
Minusta tämä on täysin överiä. Tietenkään lihatuotteiden ja m
Miehesi on pässi. Ihan kuin ne kaupan hyllyssä olevat vihannekset jne. olisivat suoraan pellosta samana päivänä poimittuja :D
Vierailija kirjoitti:
Minua nyppii suunnattomasti mieheni ylihysteerinen suhtautuminen elintarvikehygieniaan, jonka seurauksena hän heittää täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin.
Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että kananmunat säilyvät jääkaapissa viisi päivää, jonka jälkeen ne pitää heittää pois. Ei usko kun sanon, että ne säilyvät vähintään kuukauden. Ja että kananmunat voi muutenkin rikkoa ennen käyttöä lasiin, jolloin niiden pilaantumisen kyllä huomaa.
Hän on myös aina heittämässä pois vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaatteja ja omenoita, jotka on ostettu "monta päivää sitten", mutta jotka ovat täysin kiinteitä ja sileäpintaisia. Täysin raikkaalta tuoksuva ja näyttävä vakuumiin pakattu hedelmäsalaatti, jonka eräpäivä oli eilen, joutaa roskiin. Kuivattuja linssejä, joiden parasta ennen päivä oli viime kuussa, ei voi käyttää jne.
Minusta tämä on täysin överiä. Tietenkään lihatuotteiden ja m
Miksi munia pitäisi säilyttää jääkaapissa? Nehän ovat kaupassakin huoneenlämmössä. Ja taatusti paljon pidempään kuin 5 päivää. Kysypä mieheltäsi, mikä vika teidän jääkaapissanne on, kun kaupassa useita päiviä (jopa viikkoja) huoneenlämmössä seisseet munat yhtäkkiä pilaantuvat 5 päivässä, kun ne laitateen sinne.
Raaka broileri nyt on kuitenkin vähän eri asia kuin lattialle pudonnut voileipä. Tämän sanon ihan siksi, että kyseessä voi olla alkava muistisairaus eikä jatkumo entisissä tavoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vanhemmat mutta ystäväni,nelikymppinen nainen. Kaksi kissaa hyppii ryuokapöydällä ja kun teki pasteijoita meille niin kuoleman hajuisella rätillä vaan vähän pyyhki pöytää ja mätkäisi voitaikinan sinne. Jääkaapissa on läikkynyttä jähmettynyttä mehua jossa kiinni hiuksia ym likaa. Raapii atopiaansa,myös takamusta housujen sisältä samalla kun paistaa jauhelihaa tai keittää kahvia. Kun mulla oli synttärit,tuli kylään täytekakun kanssa mikä oli muuten kivaa mutta oli heinäkuun helle ja kulki kahdella eri bussilla,kakku oikein hikoili kermavaahtoa.
80v mummolanikin on paremmat hygienikäsitykset..
Eri kirjoittaa ....Voisin kertoa myös vuosien takaisesta kyläpaikasta jossa kermakakku odotti kesähelteellä ulkona auringonpaistessa pari tuntia kahvittelun alkamista. Oli k
Kokenut tietää ja muistaa. Kohteliaasti käyttäytyminen on hyvä tapa jota jotkut palstalle kirjoittajat ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota edellisen mainitsemaa jugurttipurkkien tiskaamista en oo koskaan tajunnu. Onko niitä sitte kivempi tiskailla kun oikeita juomalaseja. Vai onko ne juomalasit niin kallisarvoisia ja kuluvat niin kovasti tiskaamisesta?
Mikä ihmeen idea siinä oikein on?
Niitä voi katsos tarvita joskus! Samoin voi tarvita tyhjää pullarasiaa, kengännauhaa, folion palaa kuin myös sitä kruunukorkkiakin! Nuoriso elää kuin missäkin elopellossa ja rokkia vaan kuunnellaan. Menisivät edes parturiin!
Mummullani (terveisiä pilven reunalle) oli iso pussillinen pussinsulkijoita. Lisää keräsi koko ajan. Heitti pois vasta, kun metallilangat olivat poikki. Jäämistöistä löytyi muun muassa iso kasa vanhoja, käytettyjä joulupapereita. Oli tsaarin vallan aikana syntynyt, joten pula-ajalta oli säästeliäisyys jäänyt päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota edellisen mainitsemaa jugurttipurkkien tiskaamista en oo koskaan tajunnu. Onko niitä sitte kivempi tiskailla kun oikeita juomalaseja. Vai onko ne juomalasit niin kallisarvoisia ja kuluvat niin kovasti tiskaamisesta?
Mikä ihmeen idea siinä oikein on?
Niitä voi katsos tarvita joskus! Samoin voi tarvita tyhjää pullarasiaa, kengännauhaa, folion palaa kuin myös sitä kruunukorkkiakin! Nuoriso elää kuin missäkin elopellossa ja rokkia vaan kuunnellaan. Menisivät edes parturiin!
Mummullani (terveisiä pilven reunalle) oli iso pussillinen pussinsulkijoita. Lisää keräsi koko ajan. Heitti pois vasta, kun metallilangat olivat poikki. Jäämistöistä löytyi muun muassa iso kasa vanhoja, käytettyjä joulupapereita. Oli tsaarin vallan aikana syntynyt, joten pula-ajalta oli säästeliäisyys jäänyt päälle.
Tyhjensin äitini asunnon kun hän ei enää pärjännyt kaksikerroksisessa asunnossa. Ikää on, mutta ei muistisairautta. Silti kaikkea hammstrataaan, heitin mm. kaksi isoa jätesäkillisitä pestyjä lasipurkkeja. Hän ei edes hilloa tai säilö. Meni yli tunti kun väänsin kansia irti purkeista ja vein rivitaloalueella eri roskiksiin, ettei yksi lasiroskis ja metalliroskis olisi ihan täyttynyt kerralla. Ja tämänhän oli tietysti vain pieni murto-osa kerätystä tavarasta; käytettyjä joulupapereita, valtavat määrät erlaisia muoviastioita (eineksistä, jahaelijan ja broilerin laatikoita jne.) kymmenet keittiösakset, viisitoista Yves Rocherin seerumia (koska niitä sai kun osti yli jonkun tietyn summan) ja tietysti muutakin käyttämätöntä kosmetiikkaa valtaisasti, jne. jne.
Hän on ollut jo vuosikymmeniä samanlainen. Totestinkin, etten ole vihaninen 85-vuotiaalle äidille, mutta 55-vuotiaalle äidille olen, kaikenlaista roskaa yli 30 vuoden takaa oli järkyttäviä määriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appivanhempien kanssa kyllä. Siellä lohikeitto tai kermainen kanakastike jäähtyvät liedellä, voi sulaa ruokapöydässä ja mitään ruokaa ei heitetä pois. Anoppi mm. antoi minulle valehtelematta peukalon pään kokoisen palan lohta jemmattavaksi jääkaappiin. Ylipäätään ruoat lojuvat huoneenlämmössä liian pitkään. Tomaatit homehtuvat pöydällä jne.
Tomaatit tulee säilyttää huoneenlämmössä. Rakenne kärsii liian kylmässä.
Säilytän tomaatit ja kurkut jääkaapissa koska MINÄ ITSE tykkään kylmänä ne syödä, lisäksi tomaatti säilyy siellä pidempään. Koeta tulla siirtämään sieltä pöydälle säilytykseen niin tungen ne kylmänä persijeeseesi.
Hehheh, meni herneet nenään.
Nauroin ääneen, oli niin yllättävä eskaloituminen. Siinä vasta henkilö, joka osaa vetää rajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota edellisen mainitsemaa jugurttipurkkien tiskaamista en oo koskaan tajunnu. Onko niitä sitte kivempi tiskailla kun oikeita juomalaseja. Vai onko ne juomalasit niin kallisarvoisia ja kuluvat niin kovasti tiskaamisesta?
Mikä ihmeen idea siinä oikein on?
Niitä voi katsos tarvita joskus! Samoin voi tarvita tyhjää pullarasiaa, kengännauhaa, folion palaa kuin myös sitä kruunukorkkiakin! Nuoriso elää kuin missäkin elopellossa ja rokkia vaan kuunnellaan. Menisivät edes parturiin!
Mummullani (terveisiä pilven reunalle) oli iso pussillinen pussinsulkijoita. Lisää keräsi koko ajan. Heitti pois vasta, kun metallilangat olivat poikki. Jäämistöistä löytyi muun muassa iso kasa vanhoja, käytettyjä joulupapereita. Oli tsaarin vallan aikana syntynyt, joten pula
Voi,niin tuttua nuo lasipurkit. Vanhempieni kodista vein p a l j o n niitä lasinkeräykseen , ja nuo korkkien pois kiertäminen on jäänyt mieleen. Varmaan vuosikymmeniä olivat niitä säästelleet. Jo varmaan paljon aiemmin ennen kuin oli mitään lasinkeräyksiä.
Mun äiti heittää kaiken pois. Myös kaikki tekemäni koulutyöt, kaikki. Kaikki lapsuuteni lelut, kaiken mikä ns irti lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti heittää kaiken pois. Myös kaikki tekemäni koulutyöt, kaikki. Kaikki lapsuuteni lelut, kaiken mikä ns irti lähtee.
Mun äiti taas on hillonnut kaiken. Itse heitin pois, kun totesin, etten tee niillä mitään. Yhden pehmolelun ja piirustuksen, johon olin tyytyväinen aikoinaan, säilytin. Mä tykkään siitä, ettei ole liikaa tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Mun eksällä oli tälläiset vanhojen ihmisten opit. Kerran lämmitti yöllä lohikeittoa ja jätti kattilan pöydälle,aamulla suuttui kun kaaduin keiton pois. Uunissa teki pakastealtaan riisipiirakoita ja syömättä jääneet oli yön pellillä,aamulla mikroon. Olikin krooninen piereskelijä.
En ymmärrä tätä piirakkaongelmaa. Olen minäkin paistanut yöllä esimerkiksi pasteijoita, karjalanpiirakoita tai pakastepizzaa, mennyt nukkumaan ja se ruoka on jäänyt hellan päälle. Koskaan niissä ei ole seuraavana päivänä mitään vikaa. Aamulla jääkaappiin ja sitten lämmittää mikrossa kun nälkä jälleen iskee. En kärsi vatsavaivoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksällä oli tälläiset vanhojen ihmisten opit. Kerran lämmitti yöllä lohikeittoa ja jätti kattilan pöydälle,aamulla suuttui kun kaaduin keiton pois. Uunissa teki pakastealtaan riisipiirakoita ja syömättä jääneet oli yön pellillä,aamulla mikroon. Olikin krooninen piereskelijä.
En ymmärrä tätä piirakkaongelmaa. Olen minäkin paistanut yöllä esimerkiksi pasteijoita, karjalanpiirakoita tai pakastepizzaa, mennyt nukkumaan ja se ruoka on jäänyt hellan päälle. Koskaan niissä ei ole seuraavana päivänä mitään vikaa. Aamulla jääkaappiin ja sitten lämmittää mikrossa kun nälkä jälleen iskee. En kärsi vatsavaivoista.
Piirakka on retkiruokaa, leipä ja lisukkeet kuumennettu samassa paketissa. Sen on tarkoituskin säilyä.
Anoppini (30-luvulla synt.) maistoi raakaa jauhelihapihvitaikinaa, että onko siinä tarpeeksi suolaa ja mausteita.
Kehotti minuakin maistamaan. Joo en.
Tunnistan ongelman. Oma lähes yhdeksänkymppinen äitini oli tottunut siihen, että kaikkea syödään, jos ei ole hometta tai ei maistu pahalta. Ja pakastimessa ruoka tai raaka liha säilyi hänen mukaansa lähes ikuisesti. Ihme kyllä hänellä oli todella harvoin ripulia tai vatsatauteja, varmasti kehitti teräsmahan. Mutta eihän vanhoista aineksista tehty ruoka edes maistu hyvältä ja syöminen väheni. Kun hänellä rupesi kunto huononemaan, ruokapalvelun ja kotihoitajan käyttöönoton jälkeen tilanne parani oleellisesti. Äiti sai ruoat lempiravintolastaan ja aina oli niin isot annokset, että ruokaa jäi toisellekin kerralle. Voi että hän nautti syömisestä sen jälkeen!
Lueskelin tätäkin ketjua viimein. Ihmetyttää tuo lattialta syöminen sillä perusteella, että lattiat on puhtaat ja ei se leipä/keksi miksikään mene, jos se lattialle tipahtaa.
Vaikka pesisit lattioita kymmenen minuutin välein, siihen voi silti olla leijaillut joku karva tai ihmisen hilsettä tai pölyä. Lattialle laskeutuu kaikki epäpuhtaudet ilmastakin lopulta. Lattialta voi varmasti syödä asioita ilman mitään vatsannipistyksiä. Itse en kuitenkaan halua mitään karvoja kurkkuuni, ja muutenkin ruoka on mielessäni pilalla, jos se lattialle tippuu. Roskiin menee.
Vierailija kirjoitti:
Omalla vanhemmallani oli tuota jo kun olin lapsi. Jos juustossa oli hometta, niin leikattiin vaan pois ja eikun siivuja leivän päälle. Samoin ruokaa tehdessä, jos jossain aineksessa oli hometta, niin homekohta vaan pois ja loppu pataan. Ja juu, en todellakaan syönyt näitä.
Kärsin pitkään kammosta, etten suostunut käyttämään mitään elintarviketta, jos oli sen viimeinen käyttö tai parasta ennen -päivä. Vuosien jälkeen onneksi helpottanut, mutta pilaantuneen ruoan kammo on silti.
Eikö sitä tuolloin vähän opetettukin niin.
Anoppi saattoi pakastaa ja sulattaa ruokia useampaan kertaan. Pullat pakasteesta pöydälle kahvia varten ja jos eivät menneet kaupaksi, niin uudelleen pakasteeseen jne. Sama leikkeleille ja yleensä ne pakastettiin ensimmäisen kerran viimeisenä käyttöpäivänä. Ei oikein innostanut, kun olimme talkoilemassa, niin anoppi ehdotti, että mitä te sitä pizzaa tilaatte, keitetään kahvit ja syödään voileipää.
Onneksi ravintoloiden keittiöön ei ole näköyhteyttä. Sattuuhan sitä, kun paljon tehdään. 🙄 Ei mee kaikki aina maaliin.