Lue keskustelun säännöt.
Mikä on paras tapa hoitaa tilanne kun varattuna rakastuu toiseen?
03.01.2025 |
Pettäminen on väärin, mutta miten tuo pitäisi hoitaa niin, että se puoliso siitä selviäisi kohtuu järjissään? Ei kai kukaan kuitenkaan halua, että jäädään vain siihen, ollaan yhdessä, vaikka toisen tunteet suuntautuu johonkin toiseen? Vai haluaako? Haluaisitteko olla vain tietämättä, että toinen ei enää rakasta, mutta pysyy siinä lasten ja asuntolainan takia?
Kommentit (271)
Mielestäni ei kannata kertoa, se aiheuttaa vain turhaa kipua ja katkeruuttakin. Toisaalta et voi myöskään olla tekemättä mitään. Jos haluat jatkaa nykyisessä suhteessa, niin panosta siihen ja pysy kaukana ihastuksesta. Jos et halua jatkaa nykyistä suhdetta, niin eroa ja kerro syyksi esimerkiksi tunteiden laantuminen/se että puoliso on alkanut tuntua kaverilta/haluat etsiä itseäsi tms. Erotessa voi olla rehellinen, vaikka ei sanoisikaan kaikkia yksityiskohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko että sellainen suhde on hyvä missä haikaillaan muiden perään. Eli joku vika siinä nykyisessä suhteessa on että rakastuu muihin.
No ei siinä aina välttämättä ole varsinaista vikaa. Se suhde vaan arkipäiväistyy väistämättä, mutta ei sitä viaksikaan voi kutsua jos molemmat kuitenkin rakastaa ja arvostaa toisiaan, kommunikointi ja seksi toimii, arki rullaa jne.
Monet ihastuvat muihin juurikin suhteen arkipäiväistyttyä. Se voi olla jotain kokeilun tai vaihtelunhalua, kiva tunne kokea itsensä halutuksi jne. Ihan luonnollisia tunteita ne on vaikka suhteessa ei vikaa olisikaan.
Jotkut voi oireilla ihastumisella myös pahaa oloa nykyisessä suhteessa mutta aina ei ole siitä kyse.
Oma identiteettikriisi, joka ei johdu millään tavalla kumppanista tai suhteesta, usein juurisyynä.
Ihminen vain projisoi sen kumppaniin tai parisuhteen keksittyyn huonouteen.
Tämä on defenssi koska harva pystyy kohtaamaan itseään alkaessaan viritellä salasuhdetta.
Ei pysty katsomaan itseään peiliin sen osalta mitä on tekemässä ja siksi siirtää syyn tekoihinsa itsestään poispäin.
Ihan ekana kannattaa varmaan miettiä, onko se ohimenevää ihastusta vai oikeesti rakastumista. Pitkässä parisuhteessa ei oo mitenkään tavatonta ihastua toiseen, ja monesti ne tunteet menee aika äkkiä ohi, jos niitä ei ala ruokkimaan. Jokainen tietysti päättää ite, miten omiin tunteisiinsa reagoi, eikä kukaan varmaan voi sua estää, jos haluat nykysestä suhteesta lähtee. Mutta jos sun nykysessä liitossa ei oo mitään isompaa vikaa, ja ennen tätä oot ollu onnellinen, niin sinuna miettisin aika tarkkaan, kannattaako sitä parisuhdetta heittää roskiin.
Oon ite ollu oman pitkän parisuhteeni aikana kerran ihastunu toiseen, mutta se meni ohi, ja sittemmin oon kiitelly itteeni, etten tehny mitään peruuttamatonta ja tuhonnu parisuhdettani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko että sellainen suhde on hyvä missä haikaillaan muiden perään. Eli joku vika siinä nykyisessä suhteessa on että rakastuu muihin.
Vika on haikailijassa. Yksin.
Miten niin? Hyvin moni on tyytymissuhteessa tai väljähtäneessä suhteessa, ja vikaa voi olla molemmissa. Kaikki eivät sovi toisilleen vaikka ovat yhdessä.
Ja sinähän tiedät kaikkien osalta että eivät sovi toisilleen?
Mistä tuo tarve puuttua muiden suhteisiin sinussa oikein kumpuaa?
Onhan sinullakin tarve puuttua muiden suhteisiin kun kerran tässä keskustelussa olet... Minä vaan omasta puolestani sanon että huonoon suhteeseen ei kannata jäädä, onneksi itse uskalsin erota. Mutta olkaa te muut vaan niissä väljähtäneissä suhteissanne ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä tiedät muiden suhteet väjähteineksi? Jotainhan sinä tuolla passiivis-agressiiviisudellasi pakenet. Mutta mitä?
Jos ap sanoo rakastuneensa toiseen, niin eiköhän se oma suhde ole aika väljähtänyt silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole parisuhteessa, mutta mies, johon olen rakastunut, on. Hänen puolisonsa on vakavasti sairas, ja avioliitto perustuu hoitosuhteeseen. Mies on rakastunut minuun, ja meillä on hyvä ja avoin yhteys. Emmekö saisi olla rakastuneita?
Olen ymmärtänyt, että miehet "rakastuvat" helposti toiseen silloin, kun oma vaimo sairastuu vakavasti. Vastaavassa tapauksessa naiset jäävät hoitamaan miestä, jos tämä sairastuu.
Parhaasta en tiedä, mutta yksi huonoimmista (ellei huonoin) on ignoorata omat tunteet ja ajatella muiden tai lähinnä sen puolison tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parhaasta en tiedä, mutta yksi huonoimmista (ellei huonoin) on ignoorata omat tunteet ja ajatella muiden tai lähinnä sen puolison tunteita.
Niiden tunteiden juurisyy täytyy ymmärtää. Mutta tunteiden perässä ei pidä tehdä harkitsemattomia ratkaisuja. Ihmiset kun eivät ole mitään Ikeasta haettavia pöytiä joita voi kohdella esineiden tavoin.
Kokemus toisesta näkökulmasta: Oma kokemukseni on, että en tahtoisi ryhtyä eroavan laastariksi. Nuorena ja tyhmänä tällaiseen suhteeseen aikanaan menin ja sain siipeni pahasti. Varsinaista pettämistä ei tapahtunut, mutta mies vaihtoi lennosta suhteeseen kanssani. Olihan mies alussa tosi ihastunut, mutta nykyään uskon, että kyse on ollut enemmän "oire" muista ongelmista. Lopputulos oli, että mies toi entisen suhteen möröt uuteen suhteeseen ja suhde oli yksi vuoristorata. Hetken toki oli ihanaa ihastuksen huumassa.
Ihan ensin kysyisin onko suhteessasi ollut selkeitä ongelmia jo ennen kuin törmäsit uuteen ihmiseen? Ja tässä kohtaa kannattaa olla aika raadollisen rehellinen eikä yrittää selittää asiaa itselle parhain päin. Kun on kovin ihastuksen huumassa niin sitä voi helposti alkaa "syyttää" omaa kumppaniaan kaikesta. On tietysti mahdollista, että kumppani on epäsopiva. Mutta kyse voi yhtälailla olla siitä, että uuden ihastuksen takia alkavat kaikki negatiiviset ajatukset kohdistua nykyiseen puolisoon, joka on uuden ihastuksen tiellä.
Ihastuminen kertoo usein jostain. Mutta ei läheskään aina siitä, että nykyinen suhde on täysin väärä. Voi olla, että sinulla itselläsi on jotain asioita, joihin et ole elämässäsi tyytyväinen. Asioihin, joihin kumppaniksi ei voi vaikuttaa. Kyse voi olla omista henkilökohtaisista ongelmistasi. Tai voi olla, että suhteestanne puuttuu jotain, mitä haluaisit ja joka olisi täysin mahdollista saada nykyisessä suhteessa.
Jos suhde on täysin väärä itselle niin toki voi lähteä. Mutta asioita kannattaa oikeasti punnita tarkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä tiedät muiden suhteet väjähteineksi? Jotainhan sinä tuolla passiivis-agressiiviisudellasi pakenet. Mutta mitä?
Jos ap sanoo rakastuneensa toiseen, niin eiköhän se oma suhde ole aika väljähtänyt silloin.
Mistä tiedät? Jospa onkin niin että ap on sarjarakastuja ja -pettäjä joka tekee samaa suhteesta toiseen. Riippumatta siitä mitä kumppani tekee tai on tekemättä.
No sitä suuremmalla syyllä hänen suhteensa on huono ja kannattaisi erota. Mikä teitä vaivaa jotka aivan fanaattisesti pysytte yhdessä vaikka kuinka paskassa liitossa??
Missä on sanottu noin? Miksi kehittelet päässäsi sellaista mitä ei ole sanottu ketjussa? Onko sulla joku ongelma sen osalta että suurin osa ei eroile heppoisin syin?
Minusta rakastuminen toiseen ei ole heppoinen syy, mutta kuinka vaan...
Tämä oli omalla kohdallani. Iski kunnon kriisi ja kyseenalaistin ihan koko elämäni. Se oli vaikeaa aikaa ja kaikkea sattui, mutta luojan kiitos en kuitenkaan eronnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella tuollainen tilanne johtaa narsististen jopa sadististen piirteiden ilmentymiseen
. Sitten kun tuo uusi suhde ei onnistukaan ollaankin aivan hiljaa eikä kestetä sanakaan täysin aiheellista kritiikkiä omasta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Ainahan sanotaan että ihastuksia tulee ja menee. Siihen uskoin itsekin noin vuoden.
Nyt on mennyt 11 vuotta. Miten tämän voi ohittaa?? Usko huviksesi, ei ole ollut helppoa, mieluusti olisin koko ajan ollut rakastunut mieheeni, olisi helpointa itsellenikin.
Kenellekään en ole tästä kertonut. En siis ole tehnyt asialle mitään.
Miten tunteet ohitetaan? Järkihän tässä itsellekin on sanonut että älä tee mitään. Mutta ei ihminen voi valita sitä keneen rakastuu. Jos muuta väittää, ei tiedä mitä rakkaus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Ainahan sanotaan että ihastuksia tulee ja menee. Siihen uskoin itsekin noin vuoden.
Nyt on mennyt 11 vuotta. Miten tämän voi ohittaa?? Usko huviksesi, ei ole ollut helppoa, mieluusti olisin koko ajan ollut rakastunut mieheeni, olisi helpointa itsellenikin.
Kenellekään en ole tästä kertonut. En siis ole tehnyt asialle mitään.
Miten tunteet ohitetaan? Järkihän tässä itsellekin on sanonut että älä tee mitään. Mutta ei ihminen voi valita sitä keneen rakastuu. Jos muuta väittää, ei tiedä mitä rakkaus on.
Kannattaa mennä terapioimaan tuollainen pois itsestä. Sitähän moni suosittelee. 😉 Että päästäisit irti.
Ei voi olla rakastunut toiseen, ellei ole jo ollut ainakin kommunikoinnin tasolla uskoton. Muuten kyse on ihastumisesta, ja silloin kyse on enemmän omasta mielikuvituksesta kuin todellisuudesta.
Jokainen ihastuu pitkässä parisuhteessa, se on normaalia, eikä kerro mistään muusta kuin siitä, että ihmisen aivoissa on tiettyjä toimintoja. Niistä ei kuulu kertoa ihastuksen kohteelle eikä puolisolle. Eikä se kerro, että rakkaus puolisoon olisi vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla rakastunut toiseen, ellei ole jo ollut ainakin kommunikoinnin tasolla uskoton. Muuten kyse on ihastumisesta, ja silloin kyse on enemmän omasta mielikuvituksesta kuin todellisuudesta.
Jokainen ihastuu pitkässä parisuhteessa, se on normaalia, eikä kerro mistään muusta kuin siitä, että ihmisen aivoissa on tiettyjä toimintoja. Niistä ei kuulu kertoa ihastuksen kohteelle eikä puolisolle. Eikä se kerro, että rakkaus puolisoon olisi vähentynyt.
Näin se on. Pettäjiä ovat jo tuossa vaiheessa. Välinpitämättömiä ja ohikäveleviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli olet ihastunut ja perhe ei paina vaa'assa yhtään? Viisaat ohittaa ihastukset ja keskittyy vahvistamaan omaa parisuhdettaan.
Ainahan sanotaan että ihastuksia tulee ja menee. Siihen uskoin itsekin noin vuoden.
Nyt on mennyt 11 vuotta. Miten tämän voi ohittaa?? Usko huviksesi, ei ole ollut helppoa, mieluusti olisin koko ajan ollut rakastunut mieheeni, olisi helpointa itsellenikin.
Kenellekään en ole tästä kertonut. En siis ole tehnyt asialle mitään.
Miten tunteet ohitetaan? Järkihän tässä itsellekin on sanonut että älä tee mitään. Mutta ei ihminen voi valita sitä keneen rakastuu. Jos muuta väittää, ei tiedä mitä rakkaus on.
Kannattaa mennä terapioimaan tuollainen pois itsestä. Sitähän moni suosittelee. 😉 Että päästäisit irti.
Selvennätkö mitä tarkoitat? Moni suosittelee? Miksi? Onko parempi huijata itseä ja muita vai olisiko parempi kertoa jollekin että rakastaa? Eli kulissit onkin ok? Mut eikö kuitenkin pitänyt olla rehellinen? Voitko nyt päättää mikä olikaan oikein. No, tuskin mikään tuollaisen mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Parhaasta en tiedä, mutta yksi huonoimmista (ellei huonoin) on ignoorata omat tunteet ja ajatella muiden tai lähinnä sen puolison tunteita.
Sanot että lähinnä puolison tunteet, mutta tässä tapauksessa kyseessä on myös lasten tunteet. Ap tosiaankin mainitsi että heillä on lapsia. En neuvoisi, että perhettä kannattaa kuitenkaan kovin hätäisesti lähteä hajottamaan jonkun mahdollisesti ohimenevän ihastuksen takia, ehkä kannattaisi kuitenkin ensin yrittää tehdä töitä sen nykyisen parisuhteen eteen. Tälläkin palstalla on puitu viimeaikoina myös uusperhekuvion ongelmia, joten kannattanee tarkoin harkita, mihin lähtee..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla rakastunut toiseen, ellei ole jo ollut ainakin kommunikoinnin tasolla uskoton. Muuten kyse on ihastumisesta, ja silloin kyse on enemmän omasta mielikuvituksesta kuin todellisuudesta.
Jokainen ihastuu pitkässä parisuhteessa, se on normaalia, eikä kerro mistään muusta kuin siitä, että ihmisen aivoissa on tiettyjä toimintoja. Niistä ei kuulu kertoa ihastuksen kohteelle eikä puolisolle. Eikä se kerro, että rakkaus puolisoon olisi vähentynyt.
Näin se on. Pettäjiä ovat jo tuossa vaiheessa. Välinpitämättömiä ja ohikäveleviä.
Siis pettää jo kun joku tunne ilmaantuu? Joidenkin mielestä teit miten vaan, teet aina väärin. Ei saa heti erota kun joku tunne tulee kun sehän on luovuttamista mutta ei saa odottaa sitäkään että se tunne menee ohi kun silloinhan on jo pettänyt.
No ei siinä aina välttämättä ole varsinaista vikaa. Se suhde vaan arkipäiväistyy väistämättä, mutta ei sitä viaksikaan voi kutsua jos molemmat kuitenkin rakastaa ja arvostaa toisiaan, kommunikointi ja seksi toimii, arki rullaa jne.
Monet ihastuvat muihin juurikin suhteen arkipäiväistyttyä. Se voi olla jotain kokeilun tai vaihtelunhalua, kiva tunne kokea itsensä halutuksi jne. Ihan luonnollisia tunteita ne on vaikka suhteessa ei vikaa olisikaan.
Jotkut voi oireilla ihastumisella myös pahaa oloa nykyisessä suhteessa mutta aina ei ole siitä kyse.