Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksiani hän ei tiedä, ei myöskään sähköpostin salasanaa - vaikka voi olla, että on nähnyt minun kirjoittavan sen. Myös puhelimeni avauskuvion on todennäköisesti nähnyt. Eipä tuolla ole väliä, mutta pahastuisin/yllättyisin kyllä, jos löytäisin hänet selaamasta esim puhelintani ilman syytä.

Eikö teillä ole siis yhteistä tiliä? Aika hankalaksi menee raha-asiat avioliitossa, jos kaikki ostokseet tehdään puoliksi.

Eri, mutta miten niin hankalaa? Raha-asiat on sovittu hoidettavaksi tietyllä tavalla, toinen hoitaa toiset maksut, toinen toiset jne. vuorotellen tai miten milloinkin. Nema problema. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Tuossahan ei ole kyse sinun ja puolisosi yksityiselämän asioista, vaan esim. sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioista. Etkö näe eroa?

Miksi sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioita pitäisi jakaa eteen päin jollekin toiselle? Eikö siinä syyllisty juurikin juoruiluun. Itse pyrin siihen, että jaan vain omia asioitani.

Se on normaalia kommunikaatiota, että puhuu puolison kanssa niistä asioista, joista on kuullut. En tietenkään kerro kaverin gynellä kävimisiä tai mt-ongelmia tms, mutta ihan normaalia on kertoa, käykö yrityksellä kauppa tai onko hänellä uusi miesystävä, tai mikä oli meillä sen päivän puheenparsi. Kaverini saa minun puolestani kertoa ihan samoja asioita kotonaan tai omille kavereillensa minusta. Jos kerron salaisuuksia, niin kerron ystävälleni etukäteen, etten halua, että tästä sitten puhutaan.

Niukkaa on puhuminen, jos tämä koetaan juoruiluksi. Minulle ainakin tapahtuu elämässäni niin vähän, ettei sen puolesta tarvitsisi yli 10 minuuttia päivässä puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksiani hän ei tiedä, ei myöskään sähköpostin salasanaa - vaikka voi olla, että on nähnyt minun kirjoittavan sen. Myös puhelimeni avauskuvion on todennäköisesti nähnyt. Eipä tuolla ole väliä, mutta pahastuisin/yllättyisin kyllä, jos löytäisin hänet selaamasta esim puhelintani ilman syytä.

Eikö teillä ole siis yhteistä tiliä? Aika hankalaksi menee raha-asiat avioliitossa, jos kaikki ostokseet tehdään puoliksi.

On sekä yhteinen tili, että omat tilit (minulla lisäksi eri pankissa). Ja omat tunnuksethan meillä on siihen yhteiseenkin tiliin, en minä hänenä pystyisi pankkiin kirjautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Esim. ystävän lähettämä yksityiselämänsä kriisiä koskeva luottamuksellinen viesti ei todennäköisesti ole tarkoitettu myös puolisollesi. Tiedätkö, miten salaisuudet ja juorut leviävät? "Tästä ei saisi puhua kenellekään, mutta..."

Mikä tällainen kriisi sitten olisi? Perhekriisit, läheisen kuolema ja sairaudet ovat sellaisia, jotka totta kai voisin itse jakaa sekä ystävälleni että hänen puolisolleen. Heistä kumpikaan ei ole tähän mennessä ollut mikään juoruilija. En oikein ymmärrä, miksi ketään valitsisi puolisokseen jonkun juoruilijan, mutta kai jotkut niinkin tekevät.

Kaveri oli mielenterveyden takia hoidossa eikä hän siitä halunnut huudella ympäri kyliä. Hän lähetti mulle sieltä välillä viestejä, että miten menee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksiani hän ei tiedä, ei myöskään sähköpostin salasanaa - vaikka voi olla, että on nähnyt minun kirjoittavan sen. Myös puhelimeni avauskuvion on todennäköisesti nähnyt. Eipä tuolla ole väliä, mutta pahastuisin/yllättyisin kyllä, jos löytäisin hänet selaamasta esim puhelintani ilman syytä.

Eikö teillä ole siis yhteistä tiliä? Aika hankalaksi menee raha-asiat avioliitossa, jos kaikki ostokseet tehdään puoliksi.

Miten menee hankalaksi?

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Esim. ystävän lähettämä yksityiselämänsä kriisiä koskeva luottamuksellinen viesti ei todennäköisesti ole tarkoitettu myös puolisollesi. Tiedätkö, miten salaisuudet ja juorut leviävät? "Tästä ei saisi puhua kenellekään, mutta..."

Mikä tällainen kriisi sitten olisi? Perhekriisit, läheisen kuolema ja sairaudet ovat sellaisia, jotka totta kai voisin itse jakaa sekä ystävälleni että hänen puolisolleen. Heistä kumpikaan ei ole tähän mennessä ollut mikään juoruilija. En oikein ymmärrä, miksi ketään valitsisi puolisokseen jonkun juoruilijan, mutta kai jotkut niinkin tekevät.

Juuri näin. Ystäväni pitäisi loukkauksena, jos en kertoisi noin merkittäviä asiota puolisolleni. Ja minustakin täysin selvää että hän kertoisi vastaavat asiat puolisolleen.

Vierailija kirjoitti:

Olemme yksikkö, paita ja peppu. Jaamme ihan kaiken. Naimisissa 25 vuotta.

Me ollaan oltu vasta 20v naimisissa ja meillä on hyvin läheinen suhde. Silti meillä on omat puhelimet, ipadit, pankkitilit, lompakot ja minulla käsilaukku, joihin toinen ei vaan koske. Se on oikeastaan sanaton sopimus. Jonkunlainen yksityisyyden oikeus pitää ihmisellä olla. Vaatii luottamusta tietysti, mutta siitä meillä ei ole puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla, sukulaisilla tai kavereillani ei ole salaisuuksia puolisoni kanssa. Tai puolisolla on mutta heillä ei :D

Kuulostaa aika omituiselta, jos sukulaisesi ja kaverisi kertovat kaiken puolisollesi eivätkä halua pitää mitään yksityisasianaan. Ei ihan terveeltä kuulosta.

Ei ne suoraan kerrokaan, mutta puhelimesta voi lukea jos en itse esimerkiksi ehdi lukemaan uutta viestiä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä vastataankin toisen puhelimeen, kun se soi, eikä luurin omistaja ole paikalla.

Minkä takia? Itse en ainakaan alkaisi puolison puhelinvastaajaksi, kun siihen puhelimeen voi ihan jättää viestin muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksiani hän ei tiedä, ei myöskään sähköpostin salasanaa - vaikka voi olla, että on nähnyt minun kirjoittavan sen. Myös puhelimeni avauskuvion on todennäköisesti nähnyt. Eipä tuolla ole väliä, mutta pahastuisin/yllättyisin kyllä, jos löytäisin hänet selaamasta esim puhelintani ilman syytä.

Eikö teillä ole siis yhteistä tiliä? Aika hankalaksi menee raha-asiat avioliitossa, jos kaikki ostokseet tehdään puoliksi.

Meillä on yhteinen tili joka näkyy ja on käsiteltävissä kummankin omassa verkkopankissa. Verkkopankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset ja toisen verkkopankkitunnusten käyttö on laitonta. Moni ei tätä tiedä vaan käyttää esim. vanhojen omaisten verkkopankkitunnuksia heidän maksu ja raha-asioiden hoidossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Tuossahan ei ole kyse sinun ja puolisosi yksityiselämän asioista, vaan esim. sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioista. Etkö näe eroa?

Miksi sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioita pitäisi jakaa eteen päin jollekin toiselle? Eikö siinä syyllisty juurikin juoruiluun. Itse pyrin siihen, että jaan vain omia asioitani.

Se on normaalia kommunikaatiota, että puhuu puolison kanssa niistä asioista, joista on kuullut. En tietenkään kerro kaverin gynellä kävimisiä tai mt-ongelmia tms, mutta ihan normaal

Okei eli salailet siis ystäväsi gynekäyntejä puolisoltasi? Eikös tuo nyt tarkoita nimenomaan sitä, että et kerro kaikkea, ja että ystäväsi kaikki asiat eivät sittenkään kuulu puolisollesi - mitä, jos ystävä olisi kertonut gyne-asiasta viestillä, olisiko edelleen ok, että puolisosi menisi lukemaan teidän viestiketjunne ja myös ne gyne-jutut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Haloo. Luottamukselliset työasiat hoidetaan työssä, työaikana, työvälineillä. Ei kotona, itse ostetuilla kännyköillä. Jos olisit niin "sisällä" kuin kuvittelet olevasi, tajuaisit tämän jo ennen kuin vinkaiset sen palstalle.

Haloo itsellesi. Minulla ja miehelläni ei ole itse ostuttuja kännyköitä, on vain työnantajan ostamat kännykät ja liittymät. Meidän puhelimilta on siis pääsy esim. työsähköpostiin ja teamsiin. Mieheni on johtavassa asemassa ja minä olen töissä taloushallinnossa joten me käsittelemme työksemme arkaluonteisia asioita. Tämän takia me emme voi käyttää toistemme puhelimia. 

Ajatella. Mä ja mieheni ollaan molemmat valtion viroissa, mies esimies- ja minä asiantuntijatehtävissä, ja meillä on molemmilla myös ihan itse ostetut puhelimet. Omat asiat hoidamme niillä, emme työpuhelimilla. Työpuhelimiin ei edes saa asentaa omia sovelluksia tms.

Kas kun on eri tapoja. Älä siis vääntele sanomisiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Esim. ystävän lähettämä yksityiselämänsä kriisiä koskeva luottamuksellinen viesti ei todennäköisesti ole tarkoitettu myös puolisollesi. Tiedätkö, miten salaisuudet ja juorut leviävät? "Tästä ei saisi puhua kenellekään, mutta..."

Mikä tällainen kriisi sitten olisi? Perhekriisit, läheisen kuolema ja sairaudet ovat sellaisia, jotka totta kai voisin itse jakaa sekä ystävälleni että hänen puolisolleen. Heistä kumpikaan ei ole tähän mennessä ollut mikään juoruilija. En oikein ymmärrä, miksi ketään valitsisi puolisokseen jonkun juo

 

Kaveri oli mielenterveyden takia hoidossa eikä hän siitä halunnut huudella ympäri kyliä. Hän lähetti mulle sieltä välillä viestejä, että miten menee. 

Ei tietenkään kerrota muille asioita, ei edes puolisolle, jos toinen ei halua. Ettekö kykene ajattelemaan kultaista keskitietä näiden asioiden suhteen? Se, että tietää koodit, ei tarkoita puhelimen penkomista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Tuossahan ei ole kyse sinun ja puolisosi yksityiselämän asioista, vaan esim. sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioista. Etkö näe eroa?

Miksi sisaruksen tai läheisen ystävän yksityiselämän asioita pitäisi jakaa eteen päin jollekin toiselle? Eikö siinä syyllisty juurikin juoruiluun. Itse pyrin siihen, että jaan vain omia asioitani.

Se on normaalia kommunikaatiota, että puhuu puolison kanssa niistä asioista, joista on kuullut. En tietenkään kerro kaverin gynellä

Okei eli salailet siis ystäväsi gynekäyntejä puolisoltasi? Eikös tuo nyt tarkoita nimenomaan sitä, että et kerro kaikkea, ja että ystäväsi kaikki asiat eivät sittenkään kuulu puolisollesi - mitä, jos ystävä olisi kertonut gyne-asiasta viestillä, olisiko edelleen ok, että puolisosi menisi lukemaan teidän viestiketjunne ja myös ne gyne-jutut?

 

 

 

kirjoitin jo aiemmin: meillä on lupa mennä toistemme puhelimille, mutta meillä ei ole lupaa penkoa toisen puhelinta.  Katsos, kun on luottamusta, niin tällaisia sopimuksia voi tehdä.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä."

Esim. ystävän lähettämä yksityiselämänsä kriisiä koskeva luottamuksellinen viesti ei todennäköisesti ole tarkoitettu myös puolisollesi. Tiedätkö, miten salaisuudet ja juorut leviävät? "Tästä ei saisi puhua kenellekään, mutta..."

Mikä tällainen kriisi sitten olisi? Perhekriisit, läheisen kuolema ja sairaudet ovat sellaisia, jotka totta kai voisin itse jakaa sekä ystävälleni että hänen puolisolleen. Heistä kumpikaan ei ole tähän mennessä ollut mikään juoruilija. En oikein ymmärrä, miksi ketään valitsisi puolisokseen jonkun juoruilijan, mutta kai jotkut niinkin tekevät.

Niin sinäkin olet juoruilija, kun kerrot muiden asioita eteenpäin puolisolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolisoni haluaisi, hän saa vapaasti lukea kaiken mitä puhelimeltani löytyy. Enpä usko, että kiinnostaisi.

Miksi saisi lukea? Äläkä vastaa, että "koska ei ole mitään salaisuuksia", kyse ei ole siitä, vaan miksi suostuisit tuollaiseen kyttäämiseen?

Tjaah, jos se hänen mieltään rauhottaisi, niin miksipä en suostuisi? Sen voisi toki tulkita esim. aiheettomaksi mustasukkaisuudeksi, jota ei kannata ainakaan huvin vuoksi ruokkia.

No kun sehän juuri on ongelma, jos toisen mieli tarvitsee sellaista rauhoittelua, että pitää tutkia toisen puhelin. Eli kehittää epäluuloja ja mustasukkaisuutta tyhjästä.

Avoimuus ja rehellisyys parantaa ja rauhoittaa mustasukkais

Perusteeton mustasukkaisuus on itsessään jo epätervettä.

Ajatelkaas, mun kännykän liittymä on mieheni nimissä 😂 Hän voisi siis milloin tahansa esimerkiksi tilata listan mihin numeroihin olen soittanut ja viestitellyt. Eikä se haittaa ollenkaan. Salaisuuksia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Tässä meillä on sitten näkemysero. Itsestä se taas kuulostaa todella epäterveeltä tavalta toimia, jos puolisolta pitäisi salata jotain. Toki työasiat on erikseen, kun niissä on usein vaitiolovelvollisuus, mutta yksityiselämän asioissa en salailua ymmärrä.

Minkä kaiken lasket salailuksi? Onko sinusta oikeasti salailua, jos ei kerro kaikkia ystävän tai sukulaisen asioita puolisolle?

No ei. Miksi pitäisi olla pääsy toisen puhelimeen? Mielestäni tuo kielii luottamuspulasta.

Minulla on puhelimessa salassapidettäviä työasioita, eikä sinne ole kenelläkään mitään asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vastataankin toisen puhelimeen, kun se soi, eikä luurin omistaja ole paikalla.

Minkä takia? Itse en ainakaan alkaisi puolison puhelinvastaajaksi, kun siihen puhelimeen voi ihan jättää viestin muutenkin.

Helpompi  näin meillä. Eikä se luuri nyt jatkuvasti jää pois matkasta, niin että tuskin kumpikaan meistä tuntee olevansa toisen puhelinvastaaja tai sihteeri.