Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni ADHD:ta ei ole olemassa.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkitystä tein kaikkea typerää. Mua kiusattiin koulussa ja aloin itsekin kiusata. Opiskelin väärälle alalle. Ostin kalliin auton köyhänä opiskelijana. Valmistumisen jälkeen perustin hetken mielijohteesta yrityksen ilman minkäänlaista liiketoimintasuunnitelmaa ja verkostoja (huonojen sosiaalisten taitojen vuoksi en voinut verkostoitua). Melkein tein konkurssin. Melkein tein samalla itsarin. Sitten siirryin palkkatöihin, ja en kestänyt siellä olemista. Joko lähdin muutaman kuukauden jälkeen itse tai sitten sain potkut. Söin ja join pahaan olooni ja koukutuin nettikasinoihin.
Kukaan ei huomannut mitään erikoista koska tuo on yleistä. Se on normaalia elämää.
Niinpä, varsinkin nuorilla. Itsekin olin ihan samanlainen impulsiivinen koheltaja. Vasta lähempänä 40 ikävuotta opin
ADHD:tä on puskettu jo vuosikausia mediassa. Mikä mahtaa olla motiivi tälle? Onko se selitys jollekin muulle syylle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain päävamman ja syön ihan samoja lääkkeitä kun ADHD-diagnoosin saaneet.
Muistan vielä millainen keskittymiskyky oli ennen tapaturmaa ja kaipaan sitä.
Lääkkeiden avulla ajatukseni rauhoittuvat ja saan tehtyä työni. Jotain yhteistä voi olla lasten Adhd-diagnooseilla ja tapaturmilla. Adhd-diagnoosi voi olla oikea mutta syynä voi olla lapsena saatu piilevä aivovamma.
Ilman lääkkeitä tuntuu kuin päässäsi pyörii samaan aikaan 10 tv-kanavaa ja yritän seurata niitä kaikkia yhtä aikaa.
Höpsis, ap. Et selvästikään lue aivotutkimusta.
Jo v. 2010 paikannettiin ne geenimuunnokset, jotka altistavat viidelle yleisimmälle mielenterveyshäiriölle: kliiniselle depressiolle, adhd:lle (tytöillä diagnoosi yleensä add, koska häiriökäytös puuttuu), autismille, bipolaarihäiriölle ja skitsofrenialle.
Kaikissa näissä todetaan poikkeava hermoimpulssien välittyminen neuronien välillä.
Geenimuunnokset ovat erittäin yleisiä ja niitä on lähes jokaisella. Se, mikä nuo sairaudet niille alttiissa laukaisee, on vielä selvittämättä ja vaikea sitä on toki ihmisillä selvittääkään, koska on epäeettistä ottaa kasa vauvoja ja kasvattaa heidät laboratorio-olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Sain päävamman ja syön ihan samoja lääkkeitä kun ADHD-diagnoosin saaneet.
Muistan vielä millainen keskittymiskyky oli ennen tapaturmaa ja kaipaan sitä.
Lääkkeiden avulla ajatukseni rauhoittuvat ja saan tehtyä työni. Jotain yhteistä voi olla lasten Adhd-diagnooseilla ja tapaturmilla. Adhd-diagnoosi voi olla oikea mutta syynä voi olla lapsena saatu piilevä aivovamma.Ilman lääkkeitä tuntuu kuin päässäsi pyörii samaan aikaan 10 tv-kanavaa ja yritän seurata niitä kaikkia yhtä aikaa.
Provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkitystä tein kaikkea typerää. Mua kiusattiin koulussa ja aloin itsekin kiusata. Opiskelin väärälle alalle. Ostin kalliin auton köyhänä opiskelijana. Valmistumisen jälkeen perustin hetken mielijohteesta yrityksen ilman minkäänlaista liiketoimintasuunnitelmaa ja verkostoja (huonojen sosiaalisten taitojen vuoksi en voinut verkostoitua). Melkein tein konkurssin. Melkein tein samalla itsarin. Sitten siirryin palkkatöihin, ja en kestänyt siellä olemista. Joko lähdin muutaman kuukauden jälkeen itse tai sitten sain potkut. Söin ja join pahaan olooni ja koukutuin nettikasinoihin.
Kukaan ei huomannut mitään erikoista koska tuo on yleistä. Se on normaalia elämää.
Niinpä, varsinkin nuorilla. Itsekin olin ihan samanlainen impulsiivin
Yllättäen kännykät tuhoavat keskittymiskyvyn ja osa lapsista on katsonut kännykkää jo vauvasta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki ADHD:t ole sillä lailla levottomia kuin levottomat lapset ja nuoret. Ongelmia voi olla vaikka motivoitumisessa, aloittamisessa, päänsisäinen kaaos, ei saa hallitua ruokahuoltoa jne.
Tämä on oikea ongelma johon pitäis löytää ratkaisu. Minun nuoruudessa ei ADHD:sta puhuttu mitään ja sitten kun alettiin puhumaan niin painotettiin tuota levottomuutta.
Ihan vasta viime vuosina olen saanut tietää ettei kaikilla ole levottomuutta. Ja se tieto ei ole tullut virallisilta tahoilta, niiltä joiden tehtävä on valistaa ja opettaa, vaan internetin ja tiedonvälityksen vapautumisen kautta.
Kaikki eivät ole vilkkaita tai levottomia ja ennen heistä puhuttiin ADD, mutta nyt ADHD ja useimmat heistä on näitä kympin tyttöjä ja poikia, jotka ovat menestyneet hyvin ja ovat hyvä käytöksisi
Nämä ADD oli ennen niitä hajamielisiä professoreja,siihen maailman aikaan kun yhteiskunta hyvksyi erilaisuutta ja oltiin suvaitsevaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain päävamman ja syön ihan samoja lääkkeitä kun ADHD-diagnoosin saaneet.
Muistan vielä millainen keskittymiskyky oli ennen tapaturmaa ja kaipaan sitä.
Lääkkeiden avulla ajatukseni rauhoittuvat ja saan tehtyä työni. Jotain yhteistä voi olla lasten Adhd-diagnooseilla ja tapaturmilla. Adhd-diagnoosi voi olla oikea mutta syynä voi olla lapsena saatu piilevä aivovamma.Ilman lääkkeitä tuntuu kuin päässäsi pyörii samaan aikaan 10 tv-kanavaa ja yritän seurata niitä kaikkia yhtä aikaa.
Provo.
Miksi ole provo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on syötävä jotta aivosumu katoaa. Muuten olen siinä samaa mieltä, että elämänhallintaa voi ihan harjoittelemalla harjoitella.
Entä jos lääkkeillä pärjää paremmin kun he, joilla ei ole mitään diagnoosia? On vain ihan tavallista hajamielisyyttä ja tavallisia keskittymisvaikeuksia haittaamassa arkea?
Oletko sinä kateellinen jollekin lääkkeestä?
Ihmettelen vain.
Hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet voidaan tulkita myös masennukseksi tai syy voi olla kilpirauhasen toiminnassakin. Tai sitten ihminen vaan on luonteeltaan hajamielinen?
Lapsuusiän aivovamman jälkeiset psykiatriset häiriöt
Aivovamman jälkeisten psykiatristen häiriöiden riskin on todettu lisääntyneen myös lapsilla. Aiemmin on ajateltu, että lapsuusiässä aivot toipuisivat vammasta paremmin kuin aikuisiässä. Tämä on liittynyt käsitykseen lapsen aivojen suuremmasta muovautuvuudesta. Tutkimustiedon mukaan pienet lapset toipuvat kuitenkin huonommin etenkin vaikeasta aivovammasta kuin vanhemmat lapset (Anderson ym. 2005).
Vaikean aivovamman saaneet pienet lapset ovat riskiryhmä, jota tulisi seurata pitkään kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen ongelmien varalta. Maxin ym. (2005) aineistossa havaittiin elimellinen persoonallisuuden muutos 22 %:lla aivovamman saaneista 5-14-vuotiaista. Sillä oli selvä yhteys vamman vaikeusasteeseen, ja tavallisimpia olivat epävakaat, aggressiiviset ja estottomat piirteet. Vaikean aivovamman jälkeen on todettu myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD), uhmakkuushäiriötä, eroahdistushäiriötä, masennustilaa ja pelko-oireisia häiriöitä (Max ym. 1998). Myös lievän aivovamman jälkeen on havaittu psykiatristen häiriöiden - erityisesti hyperaktiivisuuden - lisääntymistä lapsilla (Massagli ym. 2004). Lisäksi on tutkittu lapsuusiän aivovammaa aikuisiän skitsofrenian riskitekijänä. Lapsuusiän aivovamman on todettu lisäävän skitsofreniaan sairastumisen riskiä siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä (AbdelMalik ym. 2003).
https://www.duodecimlehti.fi/duo96487
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeitä on syötävä jotta aivosumu katoaa. Muuten olen siinä samaa mieltä, että elämänhallintaa voi ihan harjoittelemalla harjoitella.
Entä jos lääkkeillä pärjää paremmin kun he, joilla ei ole mitään diagnoosia? On vain ihan tavallista hajamielisyyttä ja tavallisia keskittymisvaikeuksia haittaamassa arkea?
Oletko sinä kateellinen jollekin lääkkeestä?
Ihmettelen vain.
Hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet voidaan tulkita myös masennukseksi tai syy voi olla kilpirauhasen toiminnassakin. Tai sitten ihminen vaan on luonteeltaan hajamielinen?
Olen kasvanut "muinaisina aikoina", jolloin ADHD-diagnoosia ei ollut olemassa.
Muistan kun luin hiljattain lehtijuttua ihmisestä, jolla oli diagnosoitu ADHD ja hän kertoi hajamielisyydestään ja siitä, miten asiat jäävät aina kesken ilman lääkitystä. Hänellä oli niin monta asiaa meneillään, niin monta lemmikkieläintä ja niin paljon eri vastuita, että ajattelin: en minäkään tuossa tilanteessa enää selviytyisi enkä muistaisi tärkeitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet näin?
Ihmiset ovat erilaisia. Hieman erilaista vilkkautta tai aivotoimintaa ei voi heti luokitella sairaudeksi ja laittaa pillereitä käteen. Ensin pitäisi korjata elämäntavat ja tehdä keskittymiskyvyn omahoitoa. Pointtini on se, että jokainen on erilainen, eivätkä ns. normaalista poikkeavat ole sairaita.
ap
Niin onkin erilaisia. Ongelma adhd on siinä vaiheessa, kun pitäisi tehdä samoja asioita mihin muut pystyy helposti. Esim istumaan luokassa ja seuraamaan opetusta. Vilkas adhd häiriköi ja hiljainen uppoaa ajatuksiinsa. Onko sitten reilua, että yritetään väkisellä vääntää nämä samanlaisiksi kuin muut. Sitähän sinä ehdotat? Korjata jotain ja tehdä harjoitteita? Selkeästi sulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta asiasta, vaan esität vain tietämättömänä mielipiteitäsi.
Adhd-diagnoosi ei välttämättä muuta mitään muuta kuin sen, ettei sen saanut koe jatkuvasti huonoutta kun ei osaa olla kuin muut ja otetaan opetuksessa nämä poikkeamat huomioon. Muutetaan siis lempeämmin ympäristöä, eikä kepillä sormille lyöden poikkeavaa, kuten ennen vanhaan. Kaikki ei lääkkeistä hyödy tai voi niitä edes syödä, joten täytyy käyttää muita keinoja ja onneksi niitä on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki ADHD:t ole sillä lailla levottomia kuin levottomat lapset ja nuoret. Ongelmia voi olla vaikka motivoitumisessa, aloittamisessa, päänsisäinen kaaos, ei saa hallitua ruokahuoltoa jne.
Tämä on oikea ongelma johon pitäis löytää ratkaisu. Minun nuoruudessa ei ADHD:sta puhuttu mitään ja sitten kun alettiin puhumaan niin painotettiin tuota levottomuutta.
Ihan vasta viime vuosina olen saanut tietää ettei kaikilla ole levottomuutta. Ja se tieto ei ole tullut virallisilta tahoilta, niiltä joiden tehtävä on valistaa ja opettaa, vaan internetin ja tiedonvälityksen vapautumisen kautta.
Kaikki eivät ole vilkkaita tai levottomia ja ennen heistä puhuttiin ADD, mutta nyt ADHD ja useimmat heistä on näitä kympin tyttöjä ja poikia, jotka ovat menestyneet hyvin ja ovat hyvä käytöksisi
Itsellä ADD, mikä diagnosoitu vasta työuupumukseen liittyvien tutkimusten aikana. Mulla siitä jännä, että 35-vuotiaaksi asti onnistuin selviämään ulkoisesti aika täydellisesti, kenellekään ei olisi tullut mieleenkään että mulla voisi olla mitään ADD:n tapaista. Minähän olin nimenomaan kova keskittyjä, kympin tyttö, maisteriksi 3,5 vuodessa matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta, töissäkin lähti heti sujumaan hyvin. Mutta sillä oli sisäisesti kova hintansa. En tiennyt ollenkaan, ettei muilla ole niin rankkaa. Uskoin että on, mutta niidenkin on vain pakotettava itsensä toimimaan, kuten minunkin. Välillä käytin alkoholia lääkitsemään itseäni, mutta en ikinä niin paljon että siitä olisi tullut itsessään ongelma. Elämä oli vaan pelkkää puurtamista ja itseni pakottamista mielen vastaan taistelua vastaan. Ulospäin kaikki näytti täydelliseltä, sisäisesti menin kohti burnoutia, joka sitten 35-vuotiaana iskikin. Siitä toivuin pitkällä sairaslomalla ja terapialla, mutta tilanne on edelleen se, että suoritan kyllä elämääni aika täydellisesti, mutta hinnalla että mulla ei ole muuta elämää kuin työ koska en jaksa muuta. Mutta ylityö- yms. hulluuteen en enää lähde, sitä ei pää kestä se on jo kokeiltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki ADHD:t ole sillä lailla levottomia kuin levottomat lapset ja nuoret. Ongelmia voi olla vaikka motivoitumisessa, aloittamisessa, päänsisäinen kaaos, ei saa hallitua ruokahuoltoa jne.
Tämä on oikea ongelma johon pitäis löytää ratkaisu. Minun nuoruudessa ei ADHD:sta puhuttu mitään ja sitten kun alettiin puhumaan niin painotettiin tuota levottomuutta.
Ihan vasta viime vuosina olen saanut tietää ettei kaikilla ole levottomuutta. Ja se tieto ei ole tullut virallisilta tahoilta, niiltä joiden tehtävä on valistaa ja opettaa, vaan internetin ja tiedonvälityksen vapautumisen kautta.
Aika paha, jos motivaation puutekin diagnosoidaan adhd:ksi, tai syömisongelmat, mikä pitkälti aiheutuu kai median luomista painaista olla hoikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki ADHD:t ole sillä lailla levottomia kuin levottomat lapset ja nuoret. Ongelmia voi olla vaikka motivoitumisessa, aloittamisessa, päänsisäinen kaaos, ei saa hallitua ruokahuoltoa jne.
Tämä on oikea ongelma johon pitäis löytää ratkaisu. Minun nuoruudessa ei ADHD:sta puhuttu mitään ja sitten kun alettiin puhumaan niin painotettiin tuota levottomuutta.
Ihan vasta viime vuosina olen saanut tietää ettei kaikilla ole levottomuutta. Ja se tieto ei ole tullut virallisilta tahoilta, niiltä joiden tehtävä on valistaa ja opettaa, vaan internetin ja tiedonvälityksen vapautumisen kautta.
Kaikki eivät ole vilkkaita tai levottomia ja ennen heistä puhuttiin ADD, mutta nyt ADHD ja useimmat heistä on näitä kympin tyttöjä ja poikia, jot
Tiedän tunteen. Perfektionismi on yleisin ADHD yhteydessä ilmenevä ajatusvääristymä. Samoin se että kaikki ADHD ovat laiskoja ja saamattomia.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis, ap. Et selvästikään lue aivotutkimusta.
Jo v. 2010 paikannettiin ne geenimuunnokset, jotka altistavat viidelle yleisimmälle mielenterveyshäiriölle: kliiniselle depressiolle, adhd:lle (tytöillä diagnoosi yleensä add, koska häiriökäytös puuttuu), autismille, bipolaarihäiriölle ja skitsofrenialle.
Kaikissa näissä todetaan poikkeava hermoimpulssien välittyminen neuronien välillä.
Geenimuunnokset ovat erittäin yleisiä ja niitä on lähes jokaisella. Se, mikä nuo sairaudet niille alttiissa laukaisee, on vielä selvittämättä ja vaikea sitä on toki ihmisillä selvittääkään, koska on epäeettistä ottaa kasa vauvoja ja kasvattaa heidät laboratorio-olosuhteissa.
Varmaan on geenimuunnoksia, siitä samaa mieltä. Mutta korjaako ns. adhd-lääkitys geenimuunnoksia, mistä adhd siis johtuu?
Mulla on ainakin ADD. En ole pystynyt koskaan keskittymään kun täydessä hiljaisuudessa jo siihen aikaan kun ei ollut tietoakaan kännyköistä ja netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis, ap. Et selvästikään lue aivotutkimusta.
Jo v. 2010 paikannettiin ne geenimuunnokset, jotka altistavat viidelle yleisimmälle mielenterveyshäiriölle: kliiniselle depressiolle, adhd:lle (tytöillä diagnoosi yleensä add, koska häiriökäytös puuttuu), autismille, bipolaarihäiriölle ja skitsofrenialle.
Kaikissa näissä todetaan poikkeava hermoimpulssien välittyminen neuronien välillä.
Geenimuunnokset ovat erittäin yleisiä ja niitä on lähes jokaisella. Se, mikä nuo sairaudet niille alttiissa laukaisee, on vielä selvittämättä ja vaikea sitä on toki ihmisillä selvittääkään, koska on epäeettistä ottaa kasa vauvoja ja kasvattaa heidät laboratorio-olosuhteissa.
Varmaan on geenimuunnoksia, siitä samaa mieltä. Mutta korjaako ns. adhd-lääkitys geenimuunnoksia, mistä adhd siis johtuu?
Esim. Aivojen dopamiini tuotanto on heikko tai häiriintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkitystä tein kaikkea typerää. Mua kiusattiin koulussa ja aloin itsekin kiusata. Opiskelin väärälle alalle. Ostin kalliin auton köyhänä opiskelijana. Valmistumisen jälkeen perustin hetken mielijohteesta yrityksen ilman minkäänlaista liiketoimintasuunnitelmaa ja verkostoja (huonojen sosiaalisten taitojen vuoksi en voinut verkostoitua). Melkein tein konkurssin. Melkein tein samalla itsarin. Sitten siirryin palkkatöihin, ja en kestänyt siellä olemista. Joko lähdin muutaman kuukauden jälkeen itse tai sitten sain potkut. Söin ja join pahaan olooni ja koukutuin nettikasinoihin.
Kukaan ei huomannut mitään erikoista koska tuo on yleistä. Se on normaalia elämää.
Jos ihminen ei halustasn huolimatta pysty elämään arvojensa mukaista elämää, on kyse muustakin kuin normaalista elämästä.
Pelkkä ohimenevä muoti-ilmiö koko adhd, tulette huomaamaan.
Kaikki eivät ole vilkkaita tai levottomia ja ennen heistä puhuttiin ADD, mutta nyt ADHD ja useimmat heistä on näitä kympin tyttöjä ja poikia, jotka ovat menestyneet hyvin ja ovat hyvä käytöksisiä, mutta haasteet tulevat arjessa esim. siirtyminen paikasta toiseen.