Mielestäni ADHD:ta ei ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"... mutta se kuvaa kuitenkin tilaa, jossa aivojen toiminta ei ole tavallisessa tasapainossa. ADHD ei ole myöskään parannettavissa, mutta sitä voidaan hallita ja lievittää"

Eli toisinsanoen vähintään lievä kehityksellinen sairaus (=kehitysvamma), josta on päätetty käyttää sanaa häiriö.

Toki kampaajan tuolissa naistenlehdestä luettuna häiriö kuulostaa kehitysvammaa hauskemmalle.

 

Nyt et ymmärrä sen eroa, että sulla on kehityshäiriö ja ADHD:ssa se ei ole kehityshäiriö.

Mikä se sitten on ADHD: ssä, ellei aivojen kehityshäiriö? Eli lievä vamma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"... mutta se kuvaa kuitenkin tilaa, jossa aivojen toiminta ei ole tavallisessa tasapainossa. ADHD ei ole myöskään parannettavissa, mutta sitä voidaan hallita ja lievittää"

Eli toisinsanoen vähintään lievä kehityksellinen sairaus (=kehitysvamma), josta on päätetty käyttää sanaa häiriö.

Toki kampaajan tuolissa naistenlehdestä luettuna häiriö kuulostaa kehitysvammaa hauskemmalle.

 

Nyt et ymmärrä sen eroa, että sulla on kehityshäiriö ja ADHD:ssa se ei ole kehityshäiriö.

Mikä se sitten on ADHD: ssä, ellei aivojen kehityshäiriö? Eli lievä vamma.

Ikävä kyllä sinun lievästi vammaisille aivoillesi on yritetty jo selittää, etkä vieläkään ymmärrä niin jätetään asia selittämättä sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"... mutta se kuvaa kuitenkin tilaa, jossa aivojen toiminta ei ole tavallisessa tasapainossa. ADHD ei ole myöskään parannettavissa, mutta sitä voidaan hallita ja lievittää"

Eli toisinsanoen vähintään lievä kehityksellinen sairaus (=kehitysvamma), josta on päätetty käyttää sanaa häiriö.

Toki kampaajan tuolissa naistenlehdestä luettuna häiriö kuulostaa kehitysvammaa hauskemmalle.

 

Nyt et ymmärrä sen eroa, että sulla on kehityshäiriö ja ADHD:ssa se ei ole kehityshäiriö.

Mikä se sitten on ADHD: ssä, ellei aivojen kehityshäiriö? Eli lievä vamma.

 

Ikävä kyllä sinun lievästi vammaisille aivoillesi on yritetty jo selittää, etkä vieläkään ymmärrä niin jätetään asia selittämättä sen e

Valitettavasti mitään selitystä ei ole tullut. Aivojen toiminta ADHD:llä poikkeaa normaalista aivotoiminnasta siinä määrin, että tarvitsee hoitoa. Tila on kaiketi synnynnäinen. Kyllähän se vammalle vaikuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on mielenkiintoista mihin se raja vedetään.

Minulla on aina ollut ADD oireisiin viittaavaa. Olen kumminkin selviytynyt koulusta minimaalisella panostuksella tyydyttävin arvosanoin ja tehnyt tietotyötä oireista huolimatta.

Hyvä keskittymiskyky antaa valtavaa etua työelämässä ja se on vaatimus myös moniin henkilökohtaisiin tavotteisiin. Siten vähän karsastankin että reseptillä doupataan. Tuntuu huijaamiselta.

Mikä sinussa viittaa add oireisiin mielestäsi? Ei ainakaan mikään tuossa kommentissasi. Add on sellaista, että voit vaikka tunnin istua luennolla, ja kaikki ulkopuoliset ajattelisivat että keskityt intensiivisesti. Ajatukset on kuitenkin aivan toisaalla, ja sen tunnin jälkeen sulla ei ole aavistustakaan mitä on puhuttu. Tai katsot näennäisen intensiivisesti uppoutuen tv:tä, mutta jos joku kysyy mitä ohjelmassa tapatui juuri, et osaa vastata, kosk

"Itsestä huolehtimen ja koulussa/työssä käymisen lisäksi ei enää riitä voimia muuhun. Tän tyyppistä on diagnoosi-tasoinen add."

Eikö se ole ihan normaalia, että itsestä huolehtimisen ja koulussa/työssä käymisen lisäksi voimia ei riitä muuhun?

Ainakin minusta on. Tunnen monia, jotka eivät jaksa juuri muuta, ja aiemmin sitä on pidetty ihan riittävänä.

Epänormaalia minusta alkaa olla silloin, jos ei jaksa sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriö on jotain joka menee ohi. Käsittääkseni ADHD on pysyvä vamma.

 

Ehkä kannattaisi vaikka lukea mitä tarkoittaa neurologinen häiriö, ennen kuin alkaa kirjoittamaan omia mielipiteitään faktana. Annat muuten itsetsäsi todella tyhmän kuvan, ellet sitten sitä nimenomaan halua?

Mikä sinun mielestäsi on neurologinen häiriö? Ja miten tämä häiriö mielestäsi eroaa kehitysvammasta?

Niillä on aivan erilaiset diagnostiset kriteerit. Älyllinen kehitysvamma tarkoittaa sitä, että kognitiivinen taso on merkittävästi alle ikäodotusten, eikä iän karttuessa parane, vaan ero ikätovereihin kasvaa. Neurologiset häiriöt taas eivät liity älykkyyteen millään tavalla, vaan niitä voi olla sekä tyhmillä että erittäin älykkäillä ihmisillä. En muuten ole tuo kenelle lysymyksesi osoitit, mutta vastasin nyt kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on mielenkiintoista mihin se raja vedetään.

Minulla on aina ollut ADD oireisiin viittaavaa. Olen kumminkin selviytynyt koulusta minimaalisella panostuksella tyydyttävin arvosanoin ja tehnyt tietotyötä oireista huolimatta.

Hyvä keskittymiskyky antaa valtavaa etua työelämässä ja se on vaatimus myös moniin henkilökohtaisiin tavotteisiin. Siten vähän karsastankin että reseptillä doupataan. Tuntuu huijaamiselta.

Mikä sinussa viittaa add oireisiin mielestäsi? Ei ainakaan mikään tuossa kommentissasi. Add on sellaista, että voit vaikka tunnin istua luennolla, ja kaikki ulkopuoliset ajattelisivat että keskityt intensiivisesti. Ajatukset on kuitenkin aivan toisaalla, ja sen tunnin jälkeen sulla ei ole aavistustakaan mitä on puhuttu. Tai katsot näennäisen intensiivisesti uppoutuen tv:tä, mutta jos joku kysyy m

PELKÄSTÄÄN tuo lainaamasi kohta ei vielä merkitse mitään. Mikään yksittäinen piirre ei merkitse mitään, koska ihan jokaisella ihmisellä on piirteitä eri neuropsykiatrisista häiriöistä. Häiriö on diagnoositasoinen vasta kun tietty määrä diagnostisia kriteereitä täyttyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on mielenkiintoista mihin se raja vedetään.

Minulla on aina ollut ADD oireisiin viittaavaa. Olen kumminkin selviytynyt koulusta minimaalisella panostuksella tyydyttävin arvosanoin ja tehnyt tietotyötä oireista huolimatta.

Hyvä keskittymiskyky antaa valtavaa etua työelämässä ja se on vaatimus myös moniin henkilökohtaisiin tavotteisiin. Siten vähän karsastankin että reseptillä doupataan. Tuntuu huijaamiselta.

Mikä sinussa viittaa add oireisiin mielestäsi? Ei ainakaan mikään tuossa kommentissasi. Add on sellaista, että voit vaikka tunnin istua luennolla, ja kaikki ulkopuoliset ajattelisivat että keskityt intensiivisesti. Ajatukset on kuitenkin aivan toisaalla, ja sen tunnin jälkeen sulla ei ole aavistustakaan mitä on puhuttu. Tai katsot näennäisen inte

 

Kuten ehkä olet huomannut täällä ei voi lainata kovin pitkiä vastauksia.

No määritttelykysymyksiä nämä toki yleensä ovatkin. Vouhotus adhd:sta on varmasti jälleen yksi lääkeyritysten luoma tapa tehdä lisää rahaa. 

Ei olekkaan.

Tautimääritys keksittiin samaan aikaan kuin lääkkeet siihen.

Noh, mieheni sai diagnoosin ja lääkityksen nelikymppisenä. Samalla hän kuntoutui 15 vuotta kestäneestä on/off masennuskierteestä. Hoitamaton adhd saattaa nimittäin oireilla hoitoresistenttinä masennuksena.

Nyt on kuuppa ollut oikealla lääkityksellä kunnossa kohta viisi vuotta. Sitä ennen osastotason masennusjaksoja, joten minulle on aivan sama mitä ap ajattelee.                      

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriö on jotain joka menee ohi. Käsittääkseni ADHD on pysyvä vamma.

 

Ehkä kannattaisi vaikka lukea mitä tarkoittaa neurologinen häiriö, ennen kuin alkaa kirjoittamaan omia mielipiteitään faktana. Annat muuten itsetsäsi todella tyhmän kuvan, ellet sitten sitä nimenomaan halua?

Mikä sinun mielestäsi on neurologinen häiriö? Ja miten tämä häiriö mielestäsi eroaa kehitysvammasta?

Niillä on aivan erilaiset diagnostiset kriteerit. Älyllinen kehitysvamma tarkoittaa sitä, että kognitiivinen taso on merkittävästi alle ikäodotusten, eikä iän karttuessa parane, vaan ero ikätovereihin kasvaa. Neurologiset häiriöt taas eivät liity älykkyyteen millään tavalla, vaan niitä voi olla sekä tyhmillä että erittäin älykkäillä

Älyllinen kehitysvamma toisaalta on myös suoriutumiseen ja toimintakykyyn pohjautuva diagnoosi aivan, kuten ADHD-diagnoosikin. Se ei ole siinä mielessä yhtään sen "lääketieteellisempi" häiriö kuin käyttäytymiseen, impulssikontrolliin ja neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoositkaan, jotka kaikki omaavat runsaasti yhteisiä riskitekijöitä ja myös osin yhteistä oirekuvaa. Lääketieteellä viittaan lääketieteeseen naturalistisena tieteenä, jossa tutkitaan ja hoidetaan biologisia sairauksia. Älyllinen kehitysvamma eroaa esimerkiksi ADHD:sta siinä, että sen taustalla tunnetaan lukuisia eri lääketieteellisiä sairauksia ja vammoja, joilla on jollain tasolla tunnettu etiologia. Nämä lääketieteellisesti  määritellyt tilat voivat olla hurjasti poikkeavia toisistaan ja ilmetä lukuisilla muillakin eri osa-alueilla, kuin vain älyllisen suoriutumisen ja toimintakyvyn alueella. Tosin monesti myös älyllisen kehitysvamman etiologia jää epäselväksi. Klassisen ADHD-oireet taas yleensä lievittyvät voimakkaasti aikuisuutta kohti ja monet ADHD-diagnoosin saaneet eivät enää täytä diagnostisia kriteerejä aikuisena. Oirekulku viittaa enemmän kehitysvaiheeseen liittyvään, ohimenevään häiriöön, joka lievittyy tai poistuu aivojen normaalin kypsymisen ja taitojen kehittymisen kautta. Myös motorinen levottomuus vähenee yleensä lapsen kasvaessa. Kuten kehitysvammoja, myös ADHD-oireita kuten lukuisia muitakin kognitiivisiin toimintoihin ja mielenterveyteen liittyviä oireita voivat aiheuttaa lukuisat eri tekijät ja välttämättä kahdella ADHD/ADDD-diagnoosin saaneella ei edes oiretasolla ole paljon mitään yhteistä keskenään. Toisin kuin kehitysvammoissa, näiden oireiden taustalla ei kuitenkaan tunneta mitään spesifiä lääketieteellistä vammaa tai sairautta. ADHD ei ole sen neurologisempi ilmiö kuin vaikkapa ekstroversioon liittyvä positiivinen emotionaalisuus. Sillä ei ole selvää neurobiologista pohjaa, vaan se on puhtaasti käyttäytymisen pohjalta annettu diagnoosi. Lääketieteelliseksi sen tekee vain ja ainoastaan se, että toisin kuin positiivinen emotionaalisuus, liiallinen vilkkaus ja vaikeus keskittyä tunnilla häiritsevät muita ja tekevät koulujärjestelmän vaatimuksiin sopeutumisesta haastavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Noh, mieheni sai diagnoosin ja lääkityksen nelikymppisenä. Samalla hän kuntoutui 15 vuotta kestäneestä on/off masennuskierteestä. Hoitamaton adhd saattaa nimittäin oireilla hoitoresistenttinä masennuksena.

Nyt on kuuppa ollut oikealla lääkityksellä kunnossa kohta viisi vuotta. Sitä ennen osastotason masennusjaksoja, joten minulle on aivan sama mitä ap ajattelee.                      

Ihan mahtavaa ja etenkin se, että olet jaksanut olla hänen rinnallaan! 

Mikä lääke hänelle sopii?

T. Hoitoresistentti masennus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, mieheni sai diagnoosin ja lääkityksen nelikymppisenä. Samalla hän kuntoutui 15 vuotta kestäneestä on/off masennuskierteestä. Hoitamaton adhd saattaa nimittäin oireilla hoitoresistenttinä masennuksena.

Nyt on kuuppa ollut oikealla lääkityksellä kunnossa kohta viisi vuotta. Sitä ennen osastotason masennusjaksoja, joten minulle on aivan sama mitä ap ajattelee.                      

Ihan mahtavaa ja etenkin se, että olet jaksanut olla hänen rinnallaan! 

Mikä lääke hänelle sopii?

T. Hoitoresistentti masennus

 

Medikinet. Ja joku pieni määrä jotain masennuslääkettä oli myös aluksi vähän niin kuin henkisenä tukena.

Koska mitkään masennuslääkkeet eivät tuntuneet auttavan, hänellä oli epäilty jopa bipoa, ilman maniaa ja syötetty litiumia. Joka ei luonnollisesti myöskään auttanut. Hölmöä oli, että kukaan häntä hoitava psykiatri ei ollut edes epäillyt adhd:tä. Asia alkoi aukeamaan, vasta kun minä satuin katsomaan dokumentin adhd:n ja masennuksen yhteydestä. Mies löysi uuden psykiatrin, jolle asia oli tuttu ja niin solmu alkoi aukeamaan hänen kohdallaan.

ADHD on keksitty joskus 2000 luvulla. Silloin nuorena 1980 luvulla me ADHDlaiset oltiin vaan kouluhäiriköitä