Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Ei kai nuoria voi syyttää siitä, että oppimistulokset ovat huonoja. Eikö se ole ennemmin opetuksesta johtuvaa? Lyhyessä ajassa on otettu käyttöön uusia opetusmenetelmiä, joiden toimivuudesta ei ole ollut riittävää tutkimustietoa tai kokemustakaan. 

Nykyiset lukiolaiset jo alakoulusta saakka käyttäneet tietokoneita ja padeja, jopa omia puhelimia tunneilla, kun kouluissa ei ole ollut varaa oppikirjoihin, mistä opiskella asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynät, paperit ja kirjat takaisin kouluihin. Opettajat voisivat vaatia oppilaita tekemään muistiinpanoja käsin. Käsin kirjoittaminen on kehon ja mielen yhteistyötä ja se helpottaa asioiden hahmottamista, lisää keskittymistä, parantaa muistia ja aktivoi aivojen eri osa-alueita. Myös matemaattisissa aineissa tulisi kirjoittaa kaavat ja laskut käsin, koska se edistää ongelmanratkaisukykyä. Näistä on paljon tutkimuksia, mutta näköjään kouluissa vaan halutaan antaa oppilaiden tehdä kaikki tehtävät koneella näpytellen, vaikka tiedetään että kiihtyneen digitalisaation myötä oppimistulokset ovat heikentyneet. 

Vaatia tekemään?

Tiedätkö, mikä on todellisuutta nykyään? Lukiolaiselta ei voi vaatia juuri mitään. 

Jep.

Velvoitin (siis yritin velvoittaa)  lukiolaista tulemaan tukiopetukseen klo 1415 alkaen, kun tuli nelonen opintojaksosta.

Ilmoitti ettei tule koulun jälkeen. Kotoa laitettiin äkäinen viesti, että tuki on järjestettävä muuten, ja tällaisen on heti loputtava. 

Loppui. En antanut tukiopetusta kesken päivän, koska silloin lukiolainen olisi ollut joltain muulta tunnilta pois.

Se nelonen on yhä siellä ja seuraavakin nelonen on tullut ja taitaa Amis kutsua, sillä kyse on käytännössä pakollisesta kirjoitettavasta aineesta.

Varmaan näihinkin oppimisen ja opetuksen ongelmiin herätään vasta sitten, kun oppilaat ei enää valmistu. Käsittääkseni se on kuitenkin tärkeää, että lukiosta valmistutaan, tai lukio joutuu erityistarkkailuun. 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan näihinkin oppimisen ja opetuksen ongelmiin herätään vasta sitten, kun oppilaat ei enää valmistu. Käsittääkseni se on kuitenkin tärkeää, että lukiosta valmistutaan, tai lukio joutuu erityistarkkailuun. 

Mihin tarkkailuun? Kuka tarkkailee ja mikä on indikaattori, jota tarkkaillaan? Ylipäänsä valmistuminen, valmistumisen arvosanat, valmistuminen neljässä vuodessa, suoiritetut opintopisteet?

Opetushallitus tarkkailee toisen asteen koulutuksen läpäisemistä, kuten ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojenkin. Jo vuonna 2020 toisen asteen koulutuksen läpäisy hidastui.

Vierailija kirjoitti:

Opetushallitus tarkkailee toisen asteen koulutuksen läpäisemistä, kuten ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojenkin. Jo vuonna 2020 toisen asteen koulutuksen läpäisy hidastui.

Niin mutta mitä siitä tarkkailusta seuraa?! Kirje koululle?

Toisen asteen koulutuksen läpäisy hidastui lukioissa koska 1) uusi, vaativampi Ops ja 2) todistusvalinta tuli ja on kannattavaa luuhata lukiossa ja kirjoittaa kolmella kerralla ja uusia aineet useaan kertaan.

Kaiken kaikkiaan ja yksinkertaisesti: älylaitteet pois pulpeteilta ja kynät ja vihkot käyttöön. Tämä yksinkertainen ryhtiliike ratkaisisi monta erilaista ongelmaa, jotka kaikki tavalla tai toisella kytkeytyvät siihen järkyttävään virheeseen, jota digiloikaksi kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nuoria voi syyttää siitä, että oppimistulokset ovat huonoja. Eikö se ole ennemmin opetuksesta johtuvaa? Lyhyessä ajassa on otettu käyttöön uusia opetusmenetelmiä, joiden toimivuudesta ei ole ollut riittävää tutkimustietoa tai kokemustakaan. 

Voi syyttää. Huonot oppimistulokset johtuvat ihan puhtaasti siitä, että annettuja tehtäviä ei tehdä tai ne tehdään vasemmalla kädellä.

Aika ratkaisee tämänkin ongelman. Lukioiden määrä vähenee, kun niihin opintoihin kykeneviä ei enää ole. Muutama lukio riittää Suomen älykkäille nuorille. 

Vierailija kirjoitti:

Aika ratkaisee tämänkin ongelman. Lukioiden määrä vähenee, kun niihin opintoihin kykeneviä ei enää ole. Muutama lukio riittää Suomen älykkäille nuorille. 

Kokoomushan kuskaa jo huippuosaajia Suomen täyteen kehitysmaista. Kun suomalainen ei osaa lukea, niin huippuosaaja osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika ratkaisee tämänkin ongelman. Lukioiden määrä vähenee, kun niihin opintoihin kykeneviä ei enää ole. Muutama lukio riittää Suomen älykkäille nuorille. 

Kokoomushan kuskaa jo huippuosaajia Suomen täyteen kehitysmaista. Kun suomalainen ei osaa lukea, niin huippuosaaja osaa.

 

Kyllä niitä huippuosaajia on jo pitkään koulutettu Suomessa. Pitkään on jo ollut käytäntö, ettei ammattikoulussa opiskelevan tarvitse paitsi osata lukea myöskään osata suomen kieltä. Ajatuksena on, että siinä opiskellessa ja tehdessä oppii samalla kieltä. Tosin sitä opetustakaan ei ammattikouluissa monesti anneta kuin kolmena päivänä viikossa ja loppu ajasta on itseopiskelua. Lukiossakin reaaliaineiden kirjat voi lukemisen sijaan kuunnella. Koska siinä menisi niin paljon aikaa, nuoriso kuuntelee ne tuplanopeudella mikkihiiriäänellä puhuttuna. 😁

Vierailija kirjoitti:

Varmaan näihinkin oppimisen ja opetuksen ongelmiin herätään vasta sitten, kun oppilaat ei enää valmistu. Käsittääkseni se on kuitenkin tärkeää, että lukiosta valmistutaan, tai lukio joutuu erityistarkkailuun. 

Toisen asteen tutkinto on opiskelijan oikeus. Jos on liian vaikeaa, annetaan tukiopetusta. Jos on liian sittenkin liian vaikeaa, mukautetaan. Täällähän on neuvottu miten voi googlata vastaukset itsenäisesti suoritettavan nettikurssin tehtäviin. Eikä siis mitään nettikursseja vastaan, niitäkin voi tenttiä etänä valvottuna jne. Mutta tässähän on ihan ideanakin, että kuka vaan pääsee niistä lävitse kun vaan viitsii Googlea käyttää. Toiseen laitaan ollaan menty siitä ajasta kun lukiossakin jäätiin luokalle siksi että ei läpäisty yhtä ainetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Finglishiä ja slangia he käyttävät enimmäkseen.

Eniten hokevat sanaa v1##u.

 

Kokeeseen oli esseessä yksi lukiolainen kirjoittanut, kun merkkimäärä jäi vajaaksi: en vu jaksa enempää keksiä.

Kirjoitin palutteeseen, että ethän yo-kokeessa vastaa näin? T. Lukion ope

Outoa, kun eihän merkkimäärää tarvitse noudattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynät, paperit ja kirjat takaisin kouluihin. Opettajat voisivat vaatia oppilaita tekemään muistiinpanoja käsin. Käsin kirjoittaminen on kehon ja mielen yhteistyötä ja se helpottaa asioiden hahmottamista, lisää keskittymistä, parantaa muistia ja aktivoi aivojen eri osa-alueita. Myös matemaattisissa aineissa tulisi kirjoittaa kaavat ja laskut käsin, koska se edistää ongelmanratkaisukykyä. Näistä on paljon tutkimuksia, mutta näköjään kouluissa vaan halutaan antaa oppilaiden tehdä kaikki tehtävät koneella näpytellen, vaikka tiedetään että kiihtyneen digitalisaation myötä oppimistulokset ovat heikentyneet. 

Vaatia tekemään?

Tiedätkö, mikä on todellisuutta nykyään? Lukiolaiselta ei voi vaatia juuri mitään. 

Itse asiassa voidaan vaatia. Jos pakollisia tehtäviä ei tehdä, voidaan kurssi jättää arvioimatta.

- eri

Vierailija kirjoitti:

Ei kai nuoria voi syyttää siitä, että oppimistulokset ovat huonoja. Eikö se ole ennemmin opetuksesta johtuvaa? Lyhyessä ajassa on otettu käyttöön uusia opetusmenetelmiä, joiden toimivuudesta ei ole ollut riittävää tutkimustietoa tai kokemustakaan. 

Keskustelu aiheesta menee helposti siihen, että aiheesta huolestuneita syytetään nuorten syyttämisestä. Olen huolestunut mutta en syytä nuoria. Se, millaisia nuoret ovat, on kulloistenkin kasvatusihanteiden ja sen, millaisessa yhteiskunnassa eletään, tulosta. Julkisessa keskustelussa "uudet opetusmenetelmät" saavat tarpeettoman paljon huomiota. Suurin osa opetuksesta on kuitenkin luokiteltavissa "perinteiseksi". Muutos, joka on tapahtunut muualla yhteiskunnassa, on suurempi kuin luokkahuoneissa tapahtunut muutos. Keskeisimmäksi syyksi heikentyneisiin oppimistuloksiin nostaisin opettajana muutokset siinä, mitä vapaa-ajalla tehdään.

Digilaitteet, joilla pelataan ja joilta katsotaan lyhyitä videoita, kuluttavat suuren osan ajasta, joka aiemmin käytettiin lukemiseen, elokuvien katsomiseen, liikuntaan ja ajan viettämiseen ystävien kanssa. Jos nuori viettää päivittäin puhelimen tai tietokoneen äärellä vaikkapa viisi tuntia videoita tuijotellen, lienee sanomattakin selvää, että yleissivistys, fyysinen kunto ja vuorovaikutustaidot ovat heikommat kuin jos saman ajan käyttäisi edellä mainittuihin muihin aktiviteetteihin. 

Ehkäpä olisi aika luopua itsenäisestä opiskelusta ja myös palata luokkamuotoiseen opiskeluun ja lisätä tuntimäärää. Koulupäivät kun kestää klo 9-17, ei jää aikaa ylettömälle somen selailulle. Ryhmäytyminen ja vuorovaikutus paranee, kun ollaan oikeasti oman ryhmän ja omien opettajien kanssa.  

Jos vaikuttaa siltä, että lukiossa opettajat eivät osaa opettaa, kannattaa tehdä ilmoitus aviin. Koulussa voi olla isoja ongelmia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikuttaa siltä, että lukiossa opettajat eivät osaa opettaa, kannattaa tehdä ilmoitus aviin. Koulussa voi olla isoja ongelmia. 

Ei kannata ellei kyse ole siitä, että opetussuunnitelmaa ei noudateta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vaikuttaa siltä, että lukiossa opettajat eivät osaa opettaa, kannattaa tehdä ilmoitus aviin. Koulussa voi olla isoja ongelmia. 

Ainakin yleisesti katsoen lukion opettajat kyllä hommansa hallitsevat ja haluaisivatkin tehdä työnsä hyvin. Koulu on vaan "kehitetty" sellaiseksi, ettei opettaja saa eikä voi tehdä työtään niin kuin haluaisi ja osaisi.

Koulussa todella on isoja ongelmia, mutta opettajat eivät ole se ongelma.