Lue keskustelun säännöt.
Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?
Kommentit (220)
121/220
|
30.11.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Poiminta lukion syystiedotteesta lukuvuodelta 1993-1994:
"Pitkä matematiikka:
* MA1: Reaaliluvut. Johdatus tilastomatematiikkaan.
* MA2: Yhtälö- ja epäyhtälöoppia.
* MA3: Vektorit. Geometriaa.
* MA4: Analyyttistä geometriaa.
* MA5: Funktio-oppia. Trigonometriaa.
* MA6: Raja-arvot. Jatkuvuus. Derivaatta.
* MA7: Differentiaalilaskentaa.
* MA8: Todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Lukujonot ja sarjat.
* MA9: Integraalilaskentaa.
* MA10: Vektorilaskennan täydennys. Avaruusgeometriaa. Kompleksiluvut.
* MA11: Oppimäärän kokoava ja syventävä kurssi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että opettajat sietävät elämäänsä opettajina. Lienevätkö masokisteja?
Kiva duuni, asiallinen liksa, puolet töistä voi tehdä kotona haluamaansa aikaan ja parhaat lomat. Mikä olisi vialla?
Väkivallan uhka ja ärsyttävät oppilaat sekä vanhemmat.
Lukiossa noista voi lukea pois väkivallan uhkan, ainakin vielä.
5000 e kk, töitä about puolet vuodesta eli 190 työpäivää (plus koulutuspäivät).
Missä koulussa opettaja noin hyvää palkkaa saa? Kerro heti, haluan hakeutua sinne töihin!
Lukiossa. Enää about 10-V eläkkeelle, joten erilaisia li
No kova on liksa lukiossa, jos viisi tonnia saa opettaja palkkaa. Vaikea uskoa, mutta kaipa niin on, kun kerran sanot.
Kautta aikojen on ollut tätä "ennen oli kaikki paremmin"-ajattelua, jossa nykynuoret ajatellaan huonommiksi kuin aiemmat sukupolvet.
Kaikki aineet kirjoitettiin kerralla eikä neljän suorituksen putkessa nykyisellä yo-tutkinnolla voi pyyhkiä just sitä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että opettajat sietävät elämäänsä opettajina. Lienevätkö masokisteja?
Kiva duuni, asiallinen liksa, puolet töistä voi tehdä kotona haluamaansa aikaan ja parhaat lomat. Mikä olisi vialla?
Väkivallan uhka ja ärsyttävät oppilaat sekä vanhemmat.
Lukiossa noista voi lukea pois väkivallan uhkan, ainakin vielä.
5000 e kk, töitä about puolet vuodesta eli 190 työpäivää (plus koulutuspäivät).
Missä koulussa opettaja noin hyvää palkkaa saa? Kerro heti, haluan hakeutua sinne töihin!
Lukioss
Mutta onhan lukion opena paljon rankempaa kuin perusasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläköhän paperimuotoisia MAOL:in taulukkokirjoja käytetään lukiossa?
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen on ollut tätä "ennen oli kaikki paremmin"-ajattelua, jossa nykynuoret ajatellaan huonommiksi kuin aiemmat sukupolvet.
Ei nyt puhuta nuorison huonommuudesta vaan koulun syöksykierteestä. Nuoriso saa vähemmän ja ohuempaa oppia kuin aiemmat sukupolvet. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet ovat saaneet parhaat koulutusmahdollisuudet. Nykynuoriso saa siitä vain hailean varjon, ja tulokset ovat sen mukaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieläköhän paperimuotoisia MAOL:in taulukkokirjoja käytetään lukiossa?
Sähköisenä taitaa nykyään olla. Fyysisen kirjan voi varmaan ostaa itselleen halutessaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että opettajat sietävät elämäänsä opettajina. Lienevätkö masokisteja?
Tulee mieleen kaksi asiaa:
1. Opettaja on usein pakkoraossa. Koulutus on sellainen, ettei muita töitä ole liiemmin tarjolla. Mietipä vaikka historianopettajaa. Koulutus tyypillisesti historian maisteri. Mitä muuta työtä voisi löytää kuin opettajan hommia peruskoulusta tai lukiosta? Yliopistolle maisterinpaperit eivät riitä, ja vaikka riittäisivätkin, niin eipä sielläkään humanisteille paljon töitä ole.
2. Opettajat ovat nössöjä: eivät nouse vastustamaan kaikkia niitä järkyttäviä kehityskulkuja, jotka ovat systemaattisesti ajaneet opettajan työtä ja koko koulujärjestelmää kohti tuhoa. Jos opettajat yhtenä rintamana sanoisivat, että ei vetele, niin sillä olisi vaikutusta.
1. Oman alani FM, sen lisäksi opettajaksi opiskellut. Töitä kyllä löytyy..
2. En kuulu liittoon, koska en koe sen ajavan vaan heikentävän etuja.. haukun kaikki typerät uudistukset kovaan ääneen ja vaadin, että koulu on opiskelua varten, ei säilytyslaitis. Mitään vaikutusta sillä ei ole, kun liitto elää pumpulissa ja ammattijärjestöt kuin huopatossuja, joiden tärkein tehtävä on saada järjestön edustajat risteilyille ja tyhjiä tuoleja täyttämään tyhjiin saleihin.
Siinä mielessä olet kyllä oikeassa, kuukausipalkankorotuksen saa itselleen eroamalla mokomasta huopatossutehtaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!
Jaa. Mielestäsi ei ole tarpeen hallita sellaisia aineita, joita ei kirjoita? Kovin jää ohueksi oppi sitten. Ei kuulosta järkevältä näkemykseltä ollenkaan.
Esim uskonto on aivan turha oppiaine. Niitä satuja ei tarvitse kukaan. En hankkinut lukiossa edes kirjoja noille kursseille
Totta. Kaikki, mitä uskonnoista tulee tietää, voidaan käsitellä historian, kirjallisuuden, filoso
Tervehdin aikoinaan ilolla sitä lukiouudistusta, jossa uskonnon viidestä kurssista höylättiin pois pari kurssia. Yksi kurssi olisi riittänyt sitä oppiainetta vallan mainiosti.
Lukion matematiikan opettajani sanoi minulle useaan otteeseen, että minun olisi kannattanut valita pitkä oppimäärä, mutta minä olin paljon kiinnostuneempi vieraista kielistä, joita minulla olikin neljä: englanti, ruotsi, saksa ja ranska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion matematiikan opettajani sanoi minulle useaan otteeseen, että minun olisi kannattanut valita pitkä oppimäärä, mutta minä olin paljon kiinnostuneempi vieraista kielistä, joita minulla olikin neljä: englanti, ruotsi, saksa ja ranska.
Kielten opiskelu on huonolla mallilla. Englannin lisäksi muita kieliä opiskellaan vähemmän ja vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!
Hieno systeemi, jos haluamme, että lukiolaiset eivät tiedä juuri mistään mitään.
Lukion idea on perinteisesti ollut tuottaa laajaa yleissivistystä. Nykyään lukion laajasta yleissivistävyydestä ei ole tietoakaan.
Pisa-tulosten ja älykkyyden välillä on 80 % korrelaatio. Tulokset laskee koko ajan laskemistaan joten kyllä meidän täytyy ymmärtää ja hyväksyä se, että ei nykynuorisolta voi enää ollenkaan vaatia samoja asioita mitä 90-luvulla vaadittiin. Senaikaisia alakoulun viidennen ja kuudennen luokan asioita opetetaan nykyään yläkouluissa ja ysärin yläasteen asioita opetetaan nykyisin lukiossa.
Siis meistä 70-luvulla syntyneistä on hilpeää ihan sekin, että lukioissa on erityisopetusta. Mutta nykyään on ja kuten tuossa jo yksi ope kommentoi niin äidinkielessä kolmasosa hänen koulustaan lukihäiriön vuoksi mukautettuja. Ennen lukihäiriöisille vaan opetettiin ahkeruutta ja kädentaitoja ja todettiin että voi olla silti hyvä siivooja, talonmies tai kodinhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Boomerit vauhdissa täällä. Ootte jo aika vanhoja. Jopa 50+.
Vierailija kirjoitti:
Boomerit vauhdissa täällä. Ootte jo aika vanhoja. Jopa 50+.
Tästä kirjoitelmasta saa nykyään ylioppilaskirjoituksissa laudaturin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt 15 vuotta lukiossa äidinkielenopettajana, ja ainakin lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on tapahtunut tänä aikana selvä notkahdus. Lukion aloittavista ehkä yksi viidestä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti. Enemmistön tuottama teksti on äidinkielen sijaan kuin suomea vieraana kielenä opiskelleen. Koska oppiminen perustuu pitkälti lukemiseen ja kirjoittamiseen, heijastuvat puutteet näissä taidoissa moniin, ellei kaikkiin, oppiaineisiin.
Tuo varmaan onkin suuria ja selkeitä muutoksia. Tänä päivänä suomen kielen sanavarasto voi olla paljonkin heikompi lukemattomuuden (kirjallisuus) vuoksi ja englannin kielen taito huomattavasti parempi pelien, viihdepalveluiden ja internetin kautta. Itse olen vielä sitä sukupolvea, joka luki monta kirjaa viikossa, vaikka yläkouluikäisenä kotona oli myös mikrotietokone.
Englannin kielen osaaminen ei todellakaan ole parantunut vaikka nykyään sitä englantia kuulee ihan kaikkialta. Koettu osaaminen voi olla kyllä kovinkin parantunut, ei todellinen.
Tutulle opelle oli yläkoulun oppilas ollut hyvin nyreissään, kun kokeen käännöstehtävässä käännä englanniksi hyvää iltapäivää ei ollut hyväksytty vastausta yo man, wazzup!
Nuoriso muka "osaa englantia". Muistavat elokuvista kuulemiaan rivoja ilmauksia ja kirosanoja. Kieliopista eivät ymmärrä mitään eivätkä kykene kirjoittaman tai ymmärtämään esimerkiksi tieteellistä proosaa.
Se siitä englannin kielen taidosta.
Vierailija kirjoitti:
Poiminta lukion syystiedotteesta lukuvuodelta 1993-1994:
"Pitkä matematiikka:
* MA1: Reaaliluvut. Johdatus tilastomatematiikkaan.
* MA2: Yhtälö- ja epäyhtälöoppia.
* MA3: Vektorit. Geometriaa.
* MA4: Analyyttistä geometriaa.
* MA5: Funktio-oppia. Trigonometriaa.
* MA6: Raja-arvot. Jatkuvuus. Derivaatta.
* MA7: Differentiaalilaskentaa.
* MA8: Todennäköisyyslaskentaa ja tilastotiedettä. Lukujonot ja sarjat.
* MA9: Integraalilaskentaa.
* MA10: Vektorilaskennan täydennys. Avaruusgeometriaa. Kompleksiluvut.
* MA11: Oppimäärän kokoava ja syventävä kurssi."
Kappas, pitkässä matematiikassa on ollut tilastotiedettäkin.
Työskentelin tämän vuosikymmenen alussa jonkin aikaa lukion aineenopettajana ja olin lentää selälleni, kun eräs ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatyttö kertoi oppitunnin alussa kaverilleen, että hän on lukiossa ainoastaan siksi, että hän voi osallistua aikanaan vanhojentanssiaisiin. Ja niin siinä tosiaan kävi: kun vanhojentanssit oli juhlittu, tyttö lopetti koulunkäynnin suunnilleen siihen paikkaan. Vaikka hän olikin silloin toisella vuosikurssilla, hän oli sitä vain nimellisesti, koska kurssisuorituksia ei hänelle ollut ehtinyt kertyä kuin kourallinen ja nekin lähinnä musiikista, kuvataiteesta ja liikunnasta. (Olin tytön ryhmänvalvoja, siksi olin tietoinen näistä asioista.) Ei ollut puhettakaan tällaisesta 1990-luvulla. En kiistä sitä tosiasiaa, etteikö silloinkin olisi keskeytetty lukio-opintoja, mutta se tapahtui aivan muista syistä, ei sen vuoksi, että päästäisiin esiintymään kauniissa puvussa vanhojentansseissa.