Lue keskustelun säännöt.
Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.
Miten matematiikkaa on helpotettu? Okei induktio ja todistaminen yleisesti on jätetty pois, mutta tilalla on mm. algoritmeja.
Prosenttilasku opetettiin ennen viidennellä luokalla, nykyään kahdeksannella.
Mitä ihmettä! Ei voi olla totta. Tosin pelkään, että on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Sillon oli oppilailla hyvä lukutaito ja paperiset kirjat. Eli hyviin tuloksiin riitti ihan vaan lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Kautta aikojen on ollut tätä "ennen oli kaikki paremmin"-ajattelua, jossa nykynuoret ajatellaan huonommiksi kuin aiemmat sukupolvet.
Ei he ole yhtään huonompia. Olosuhteet on vaan huonontuneet. Ei se heidän vikansa ole.
Uskon, että ennen oli paremmat oppimistulokset. Myös vaatimustaso oli korkeampi. Tuttava kertoi eräästä lukiossa opiskelevasta nuoresta, joka ei osaa laskea summasta pois kymmentä prosenttia. Miten tällaiset pääsee lukioon ja pärjää siellä!
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin tämän vuosikymmenen alussa jonkin aikaa lukion aineenopettajana ja olin lentää selälleni, kun eräs ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatyttö kertoi oppitunnin alussa kaverilleen, että hän on lukiossa ainoastaan siksi, että hän voi osallistua aikanaan vanhojentanssiaisiin. Ja niin siinä tosiaan kävi: kun vanhojentanssit oli juhlittu, tyttö lopetti koulunkäynnin suunnilleen siihen paikkaan. Vaikka hän olikin silloin toisella vuosikurssilla, hän oli sitä vain nimellisesti, koska kurssisuorituksia ei hänelle ollut ehtinyt kertyä kuin kourallinen ja nekin lähinnä musiikista, kuvataiteesta ja liikunnasta. (Olin tytön ryhmänvalvoja, siksi olin tietoinen näistä asioista.) Ei ollut puhettakaan tällaisesta 1990-luvulla. En kiistä sitä tosiasiaa, etteikö silloinkin olisi keskeytetty lukio-opintoja, mutta se tapahtui aivan muista syistä, ei sen vuoksi, että päästäisiin esiintymään kauniissa puvussa vanhojentansseissa.
OMG! Rakennekynsi katkesi! Mun täytyy lopettaa lukion käynti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
B-ruotsin ylioppilaskirjoituksissa tarvittiin 1990-luvulla yleensä vähintään 200 p./299 p., jotta siitä olisi saanut C:n. Vuoden 2009 keväällä siihen riitti 150 p./299 p., eli nippa nappa puolet. En tohdi edes tarkistaa tämänhetkistä tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni matematiikan osuus pakollisista opinnoista on liian suuri, myös lyhyessä matematiikassa. Kuusi pakollista kurssia! Esim historiassa on vain kolme. Kyllä lukiota aloittaessa jo tietää, tuleeko nuori suuntautumaan alalle, jossa matematiikkaa todella tarvitaan. Mielestäni matematiikassa riittäisi pakollisena vain peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskut, myös lukiossa. Vapautuisi aivan valtavasti resursseja opiskella muuta.
Olen samaa mieltä. Historia ja yhteiskuntaopoi on ehkä tärkein aine lukiossa. Jos lukio ei ole yleissivistävä, mikä sen pointti ylipäätään on? Demokratian toimivuudelle ylipäätään on elintärkeää, että kansalaiset ymmärtävät perusasiat siitä kuinka yhteiskuntajärjestelmämme toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sillon oli oppilailla hyvä lukutaito ja paperiset kirjat. Eli hyviin tuloksiin riitti ihan vaan lukeminen.
Tämä! Ja lukeminen oli harrastuksena useimmilla (omien koulukirjojen lisäksi). Oli ihan tavallista, että esimerkiksi bussissa istumisen tylsyyttä paettiin kirjan tai lehden pariin.
Olin yksi päivä positiivisesti yllättynyt ja jopa hämmästynyt nähdessäni nuoren koululaisen lukevan bussissa kirjaa. Toivottavasti tuo näky tulee tulevaisuudessa lisääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin tämän vuosikymmenen alussa jonkin aikaa lukion aineenopettajana ja olin lentää selälleni, kun eräs ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatyttö kertoi oppitunnin alussa kaverilleen, että hän on lukiossa ainoastaan siksi, että hän voi osallistua aikanaan vanhojentanssiaisiin. Ja niin siinä tosiaan kävi: kun vanhojentanssit oli juhlittu, tyttö lopetti koulunkäynnin suunnilleen siihen paikkaan. Vaikka hän olikin silloin toisella vuosikurssilla, hän oli sitä vain nimellisesti, koska kurssisuorituksia ei hänelle ollut ehtinyt kertyä kuin kourallinen ja nekin lähinnä musiikista, kuvataiteesta ja liikunnasta. (Olin tytön ryhmänvalvoja, siksi olin tietoinen näistä asioista.) Ei ollut puhettakaan tällaisesta 1990-luvulla. En kiistä sitä tosiasiaa, etteikö silloinkin olisi keskeytetty lukio-opintoja, mutta se tapahtui aivan muista syistä, ei sen vuoksi, että päästäisiin esiintymään kauniissa puvussa vanhojentansseissa.
Tästä tulee vielä oikea legendojen legenda. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion opettajana toimiva kaverini sanoi, että nykyään kun on tämä oppivelvollisuuspakko, lukiosta löytyy oppilaita, jotka eivät ole millään tavalla motivoituneita opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelin tämän vuosikymmenen alussa jonkin aikaa lukion aineenopettajana ja olin lentää selälleni, kun eräs ensimmäisen vuosikurssin opiskelijatyttö kertoi oppitunnin alussa kaverilleen, että hän on lukiossa ainoastaan siksi, että hän voi osallistua aikanaan vanhojentanssiaisiin. Ja niin siinä tosiaan kävi: kun vanhojentanssit oli juhlittu, tyttö lopetti koulunkäynnin suunnilleen siihen paikkaan. Vaikka hän olikin silloin toisella vuosikurssilla, hän oli sitä vain nimellisesti, koska kurssisuorituksia ei hänelle ollut ehtinyt kertyä kuin kourallinen ja nekin lähinnä musiikista, kuvataiteesta ja liikunnasta. (Olin tytön ryhmänvalvoja, siksi olin tietoinen näistä asioista.) Ei ollut puhettakaan tällaisesta 1990-luvulla. En kiistä sitä tosiasiaa, etteikö silloinkin olisi keskeytetty lukio-opintoja, mutta se tapahtui aivan muista syistä, ei sen vuoksi, että päästäisiin esiintymään kauniissa pu
Saa kato hyvii selfieit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettajana toimiva kaverini sanoi, että nykyään kun on tämä oppivelvollisuuspakko, lukiosta löytyy oppilaita, jotka eivät ole millään tavalla motivoituneita opiskeluun.
Lukiosta tuli ikävä kyllä peruskoulun jatke, kun toisen asteen koulutus muuttui velvoittavaksi.
Peruskoulun PISA-testit jouduttaneen jossakin vaiheessa lopettamaan, koska tulokset jatkavat tasaista laskuaan. Silloin ei mene tunnelma piloille eikä tule kenellekään paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettajana toimiva kaverini sanoi, että nykyään kun on tämä oppivelvollisuuspakko, lukiosta löytyy oppilaita, jotka eivät ole millään tavalla motivoituneita opiskeluun.
He ovat lukiossa sinne asti, kunnes täyttävät 18-V. Koska pakko. Kiinnostus nolla.
Lukion kakkosista osa alkaa tammikuussa täyttämään ja saa nähdä, ehtivätkö edes vanhat helmikuussa tanssia, ennenkuin lähtevät.
Kiito Li. Terv. Lukion ope ja ro.
Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?
En tiedä, auttaisiko yhtään, jos vaikka AMK palauttaisi vanhan systeemin, että puolet pisteistä (0-15 p) yo-kirj.todistuksella, puolet lukion päättötodistuksen keskiarvosta (0-15p), jossa muistaakseni ka 9,0 antoi maksimit eli 15 p. Tulis joku motivaatio edes saada numeroita.
Ja lukion oppimateriaalimaksun palautus. Loisijat ei menis lukioon, koska pitäisi harkita, maksaako siitä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?
Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?
En tiedä, auttaisiko yhtään, jos vaikka AMK palauttaisi vanhan systeemin, että puolet pisteistä (0-15 p) yo-kirj.todistuksella, puolet lukion päättötodistuksen keskiarvosta (0-15p), jossa muistaakseni ka 9,0 antoi maksimit eli 15 p. Tulis joku motivaatio edes saada numeroita.
Ja lukion oppimateriaalimaksun palautus. Loisijat ei menis lukioon, koska pitäisi harkita, maksaako siitä.
Tämä olisi umpisurkea uudistus, koska lukion kurssiarvosanat eivät ole missään määrin vertailukelpoisia. Nykysysteemi on hyvä.
eri
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?
Ei varmaan millään. Yksi iso mutta poliittisesti äärimmäisen epäkorrekti selitys on se, että nykyään lisääntymisen hoitaa aika pitkälle tietyt kansanosan. Siis muualta tulleet ja ne, jotka eivät käy töissä. Suomessa kun yhteiskunnan tuet on rakennettu niin, että työssäkäyville lapsensaaminen on iso taloudellinen rasite, mutta taas töissäkäymättömillä elintaso nousee reilusti jokaisesta lapsesta.
Eiköhän me vaan hyväksytä tilanne ja olla iloisia siitä, että nykynuorisolla on vahva itsetunto ja he kokevat osaavansa enemmän ja olevansa fiksumpia kuin edeltävät sukupolvet.
Pisa-testien pohjalta suomalaisten nuorten äo on tullut kahdessakymmenessä vuodessa alaspäin kymmenkunta yksikköä. Mutta puhutaan asiasta vain korrelaatiokertoimilla, niin nuoriso ei ymmärrä edes asiasta pahastua.
Et ole viimeistä. Mä olen syntynyt -79 ja jouduin lukiossa opiskelemaan ylimääräistä kieltä, koska valitsin lyhyen (yleisen) matematiikan. Jos olisin valinnut pitkän matematiikan olisin ollut vapaa ylimääräisestä kielestä.