Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Vierailija kirjoitti:

Mun aikaan lukiossa oli matikkalinja ja kielilinja. Noiden välillä piti valita. 

Jos halusi lyhyen matikan, oli pakko lukea ruotsia ja lisäksi pitkää kieltä ja kahta lyhyttä kieltä. 

Kielilinjalla ei tarvinnut lukea lainkaan fysiikkaa eikä kemiaa. 

Itsellä oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia. Lisäksi oli pakko olla ruotsi ja pitkä kieli (mulla saksa) ja vielä lyhyt kieli. 

Ainakin lyhyt matikka lukiossa on nykyään älyttömän helppoa. Katsoin lapseni matikankirjat. Lähinnä yläkoulun kertausta. Uutena helppoja derivaattalaskuja. Silti lapseni sai matikasta arvosanaksi vain 5 ja kirjoituksista b. 

Meillä oli lukiossa matematiikka-, reaaliaine- tai kielilinja. Itse opiskelin reaalilinjalla ja luin psykologiaa, historiaa, pitkän kemian jne ja jatkoin tietenkin peruskoulussa aloittamaniani kieliä. Myös sitä 8. luokalla aloittamaani kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Finglishiä ja slangia he käyttävät enimmäkseen.

Eniten hokevat sanaa v1##u.

 

Kokeeseen oli esseessä yksi lukiolainen kirjoittanut, kun merkkimäärä jäi vajaaksi: en vu jaksa enempää keksiä.

Kirjoitin palutteeseen, että ethän yo-kokeessa vastaa näin? T. Lukion ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Eikös hankehumppa lukioista vähene, kun OPH hankerahoitus käytännössä lopetetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Ai tätäkö ei enää ole? En tiennytkään. Olen samaa ikäluokkaa.

Ei ole ollut lähes 30 vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Eikös hankehumppa lukioista vähene, kun OPH hankerahoitus käytännössä lopetetaan?

No, on Riikasta sitten näköjään jotakin hyötyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun aikaan lukiossa oli matikkalinja ja kielilinja. Noiden välillä piti valita. 

Jos halusi lyhyen matikan, oli pakko lukea ruotsia ja lisäksi pitkää kieltä ja kahta lyhyttä kieltä. 

Kielilinjalla ei tarvinnut lukea lainkaan fysiikkaa eikä kemiaa. 

Itsellä oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia. Lisäksi oli pakko olla ruotsi ja pitkä kieli (mulla saksa) ja vielä lyhyt kieli. 

Ainakin lyhyt matikka lukiossa on nykyään älyttömän helppoa. Katsoin lapseni matikankirjat. Lähinnä yläkoulun kertausta. Uutena helppoja derivaattalaskuja. Silti lapseni sai matikasta arvosanaksi vain 5 ja kirjoituksista b. 

Meillä oli lukiossa matematiikka-, reaaliaine- tai kielilinja. Itse opiskelin reaalilinjalla ja luin psykologiaa, historiaa, pitkän kemian jne ja jatkoin tietenkin peruskoulussa aloittamaniani kieliä. Myös sitä 8. luok

Milloin näin on ollut? 1960-luvullako?

Mutta osaavathan 2020-luvun nuoret googlettaa hyvin tietoa.

Ainakin minä osasin derivoida polynomin lukiosta päästessäni. Nykyiset lukiosta valmistuvat eivät osaa, eivät ole osanneet enää kymmeneen vuoteen.

ps. polynomin derivointi on perusjuttuja matematiikassa, ja vieläpä aika helppoa

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaavathan 2020-luvun nuoret googlettaa hyvin tietoa.

Tää on nyt ihan huttua. Eivät todellakaan osaa. Googlettamiseen tarvitaan hyvät kielelliset taidot ja käsitys siitä, kuinka hakukone toimii. Nuoret eivät yleensä löydä netistä mitään. Kohta viisikymppisen opettaja tädin pitää jelpata lukiolaisiakin googlen käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Uskonto: 5 - ja ylpeä siitä. Erosin sittemmin kirkosta. Minulla on suora yhteys.

Ihan teknisestä mielenkiinnosta, mihin raatosi nakataan, kun se aika koittaa?

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaavathan 2020-luvun nuoret googlettaa hyvin tietoa.

Voi voi, mutta kun monitahoisia ongelmia ratkoessa pitäisi jo olla ajatusprosessin käytössä paljon tietoa, jotta löytyy alustavat suunnat, miten ratkaisussa edetä ja sitä kautta sitten vasta alkaa tulle esiin ne asiat, joita kannattaa googletella.

Ja lisäksi... Äh. Jos sinulla on itselläsi riittävä tietokanta päässäsi, tiedät kyllä, miksi sitä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaavathan 2020-luvun nuoret googlettaa hyvin tietoa.

Voi voi, mutta kun monitahoisia ongelmia ratkoessa pitäisi jo olla ajatusprosessin käytössä paljon tietoa, jotta löytyy alustavat suunnat, miten ratkaisussa edetä ja sitä kautta sitten vasta alkaa tulle esiin ne asiat, joita kannattaa googletella.

Ja lisäksi... Äh. Jos sinulla on itselläsi riittävä tietokanta päässäsi, tiedät kyllä, miksi sitä tarvitaan.

  Nykyään keskitytään hyviin tiedonhakutaitoihin. Sitten jos tarvii joskus tietää jotain nippelitietoa kuten esimerkiksi että mikä on demokratia tai talvisota niin ne voi googlata. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta osaavathan 2020-luvun nuoret googlettaa hyvin tietoa.

Yo-kokeessa ei auta. Kun Googlea ei voi käyttää.

Nykyaines on velttoa.

Ennen oli paremmin.

Ennen ei tarvittu terapiaa  miehet oli miehiä ja naiset oli naisia. "Meetoot" olivat laitoksessa hyvin lääkittyinä.

Ennen ryypättiin ja nussittiin jos meinasi alkaa ahdistamaan niin ryypättiin ja nussittiin lisää.

Sinnikkyys on monilta nuorilta kadonnut. Töitä ei jakseta tehdä tavoitteiden eteen. Jos tulee takaiskuja, niin heti annetaan periksi ja ei vaan jakseta.

Laajasta fysiikasta poistui vaihtovirtapiirit ysärillä, eli juuri ennen omaa ikäluokkaa. Nykyään se on taas mukana, ainakin jossain määrin. Autoin lastani kasiluokan kemian kotitehtävissä. Muistan osan sisällöstä tulleen itselläni vasta lukiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin minä osasin derivoida polynomin lukiosta päästessäni. Nykyiset lukiosta valmistuvat eivät osaa, eivät ole osanneet enää kymmeneen vuoteen.

ps. polynomin derivointi on perusjuttuja matematiikassa, ja vieläpä aika helppoa

Höpöhöpö. Jokainen osaa derivoida polynomifunktion MAA6 jälkeen. Koko kurssin helpoin asia.

Kynät, paperit ja kirjat takaisin kouluihin. Opettajat voisivat vaatia oppilaita tekemään muistiinpanoja käsin. Käsin kirjoittaminen on kehon ja mielen yhteistyötä ja se helpottaa asioiden hahmottamista, lisää keskittymistä, parantaa muistia ja aktivoi aivojen eri osa-alueita. Myös matemaattisissa aineissa tulisi kirjoittaa kaavat ja laskut käsin, koska se edistää ongelmanratkaisukykyä. Näistä on paljon tutkimuksia, mutta näköjään kouluissa vaan halutaan antaa oppilaiden tehdä kaikki tehtävät koneella näpytellen, vaikka tiedetään että kiihtyneen digitalisaation myötä oppimistulokset ovat heikentyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Kynät, paperit ja kirjat takaisin kouluihin. Opettajat voisivat vaatia oppilaita tekemään muistiinpanoja käsin. Käsin kirjoittaminen on kehon ja mielen yhteistyötä ja se helpottaa asioiden hahmottamista, lisää keskittymistä, parantaa muistia ja aktivoi aivojen eri osa-alueita. Myös matemaattisissa aineissa tulisi kirjoittaa kaavat ja laskut käsin, koska se edistää ongelmanratkaisukykyä. Näistä on paljon tutkimuksia, mutta näköjään kouluissa vaan halutaan antaa oppilaiden tehdä kaikki tehtävät koneella näpytellen, vaikka tiedetään että kiihtyneen digitalisaation myötä oppimistulokset ovat heikentyneet. 

Vaatia tekemään?

Tiedätkö, mikä on todellisuutta nykyään? Lukiolaiselta ei voi vaatia juuri mitään. 

scientificamerican.com sivustolta löytyy hyvä artikkeli käsinkirjoittamisen hyödyistä: "Why Writing by Hand Is Better for Memory and Learning"