Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Oikeasti? Kouluissa on jo toistuvasti supistettu oppisisältöjä, ja nyt ne supistettu pitäisi mielestäsi vielä puolittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Oikeasti? Kouluissa on jo toistuvasti supistettu oppisisältöjä, ja nyt ne supistettu pitäisi mie

Opetussuunnitelmiin on tungettu ihan liikaa asioita. Lukion kursseilla ei ole mitään mahdollisuutta hyvänkään opettajan käsitellä kuin murto-osa niistä kaikista asioista, joita opetussuunnitelmiin on kirjattu. Kaiken maailman yrittäjyyskasvatukset ja autokoulukurssit ja vanhojen tanssien kurssit pitäisi tietenkin heivata pihalle lukioista, kun ne eivät mitään yleissivistystä tarjoa. Vähemmän asioita syvällisemmin ja huolellisemmin. Koulussa ollaan opiskelemista eikä viihdettä varten.

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Jospa oppimäärä pidetään samana, mutta oppilaat/opiskelijat käyttävät kännykän katseluun tunnin eikä 6-9 tuntia vuorokaudessa. Valitettavasti kännykkä on vienyt ajan nukkumiselta, läksyiltä ja sosiaalisuudelta.

 

Intin P1-testissä, jonka kaikki varushenkilöt tekevät, keskiarvotulos oli paras 70-luvun lopulla syntyneillä syntyneillä (tekivät testin 90-luvun loppupuolella). Testissä on sana-, kuvio- ja numero-osuudet. Selitys ilmiölle on sitten ihan oma lukunsa, mutta opetuksen laadulla ja vaatimustasolla voisi kuvitella olevan joku vaikutus. Toki monella muullakin asialla varmasti on. 

"Highlights:

The IQs of conscripts in Finland increased 19881997

The IQs of conscripts in Finland declined 19972009

IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability."

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0160289613000706

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

Tarvitaan ryhtiliike. Tietokoneet ja puhelimet ja muut lelut vaihdettava kirjoihin ja kyniin ja vihkoihin. Opettajat on päästettävä taas opettamaan ja lopetettava kaiken maailman hankehumppa ja joutavissa palavereissa istuminen. Vaatimustaso on palautettava sellaiseksi, että kaikkia ei automaattisesti päästetä kaikista kokeista läpi ja luokalta toiselle. Opetussuunnitelmista pitää poistaa 50 % asiasisällöistä ja jäljelle jäävät asiat käsitellä rauhallisemmin ja huolellisemmin. Konsultit ja poliitikot ja liike-elämän edustajat pitää häätää koulusta sinne, missä pippuri kasvaa, ja antaa opettajien miettiä, mikä on hyvä ja järkevää.

 

Oikeasti? Kouluissa on jo toistuvasti supistettu

Vanhojen tanssit on yksi lukion kulmakivistä. Ei sitä pois. Mutta kaikki teemapäivät vois kyllä heivata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Suomea eivät ainakaan osaa, eivätkä englantia. Tuskin mitään muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

En tiedä, auttaisiko yhtään, jos vaikka AMK palauttaisi vanhan systeemin, että puolet pisteistä (0-15 p) yo-kirj.todistuksella, puolet lukion päättötodistuksen keskiarvosta (0-15p), jossa muistaakseni ka 9,0 antoi maksimit eli 15 p. Tulis joku motivaatio edes saada numeroita.

Ja lukion oppimateriaalimaksun palautus. Loisijat ei menis lukioon, koska pitäisi harkita, maksaako siitä.

Tämä olisi umpisurkea uudistus, koska lukion kurssiarvosanat eivät ole missään määrin vertailukelpoisia. Nykysysteemi on hyvä.

eri

Aikanaan kun oma poika haki KTM-opintoihin (ja pääsi) niin silloin ku varalta haki AMKiin, niin yo-todistus antoi 0-30p, lukion päättötodistus antoi 0-30p ja pääsykoe 0-40p. Kaikki kolme laskettiin yhteen ja piti kai olla jotain +70p että pääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Ai tätäkö ei enää ole? En tiennytkään. Olen samaa ikäluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten avuksi? Millä tilanne korjataan?

En tiedä, auttaisiko yhtään, jos vaikka AMK palauttaisi vanhan systeemin, että puolet pisteistä (0-15 p) yo-kirj.todistuksella, puolet lukion päättötodistuksen keskiarvosta (0-15p), jossa muistaakseni ka 9,0 antoi maksimit eli 15 p. Tulis joku motivaatio edes saada numeroita.

Ja lukion oppimateriaalimaksun palautus. Loisijat ei menis lukioon, koska pitäisi harkita, maksaako siitä.

Tämä olisi umpisurkea uudistus, koska lukion kurssiarvosanat eivät ole missään määrin vertailukelpoisia. Nykysysteemi on hyvä.

eri

Aikanaan kun oma poika haki KTM-opintoihin (ja pääsi) niin silloin ku varalta haki AMKiin, niin yo-todistus antoi 0-30p, lukion päättötodistus antoi 0-30p

Eli jos sattui valitsemaan pitkän matikan, fysiikan ja muita vaikeita aineita, saattoi lukion keskiarvon vuoksi jäädä rannalle verrattuna tilanteeseen, että olisi ottanut lyhyen matikan ja terveystietoa.

Vierailija kirjoitti:

Heitän lonkalta, että oli. Ainakin karsinta oli mielestäni kovempi. Meidän keskikokoisessa kaupungissa alin ka jolla huonoimpaan lukioon pääsi oli 7,8. Jonkinlainen roti siis pysyi aineksen kanssa. 

Silloin taisi olla myös suuremmat ikäluokat eli lukioon hakijoita huomattavasti enemmn. 

Nykyään toisen asteen pääsyä on helpotettu, koska oppilaspaikkoja enemmän, samoin pienemmät ikäluokat. Nykyään pääseee maaalaiskunnan lukioon jopa 6.5 keskiarvolla, koska hakijoita ei ole ja lukiossa vapaata paikkoja ja  lukiota silti yritetään pitää toiminnassa. 

Vierailija kirjoitti:

Intin P1-testissä, jonka kaikki varushenkilöt tekevät, keskiarvotulos oli paras 70-luvun lopulla syntyneillä syntyneillä (tekivät testin 90-luvun loppupuolella). Testissä on sana-, kuvio- ja numero-osuudet. Selitys ilmiölle on sitten ihan oma lukunsa, mutta opetuksen laadulla ja vaatimustasolla voisi kuvitella olevan joku vaikutus. Toki monella muullakin asialla varmasti on. 

"Highlights:

The IQs of conscripts in Finland increased 19881997

The IQs of conscripts in Finland declined 19972009

IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability."

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0160289613000706

 

Nykyaikana kaikkein fiksuin aines jättää intin käymättä, joten ero selittyy ihan suoraan sillä. Lisäksi inttiin menijöistäkin moni tekee testin huonosti, koska haluaa 6kk palveluksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Ja nuoret taitavat lukea nykyään enemmän kuin ennen, mutta se tapahtuu eri alustalta, eli eivät lue kirjoja, vaan lukevat ruudulta. 

Sama ilmiö on meillä aikuisilla. Samanlaista lukemista se on näidenkin komentien lukemien. Vai, eikö ole? Vai pitäisikö tämä tulostaa paperile?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Ja nuoret taitavat lukea nykyään enemmän kuin ennen, mutta se tapahtuu eri alustalta, eli eivät lue kirjoja, vaan lukevat ruudulta. 

Sama ilmiö on meillä aikuisilla. Samanlaista lukemista se on näidenkin komentien lukemien. Vai, eikö ole? Vai pitäisikö tämä tulostaa paperile?

 

Oletko käynyt katsomassa mitä nuoret tutkivat puhelimillaan. Ei, se ei ole suorasanaista tekstiä. Suurin osa ajasta menee mahdollisimman koukuttaviksi tehtyjen lyhytvideoiden katsomiseen.

Uutisia ei nuorisosta seuraa juuri kukaan. Heidän lähettämänsä viestit eivät ole kokonaisia lauseita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Ja nuoret taitavat lukea nykyään enemmän kuin ennen, mutta se tapahtuu eri alustalta, eli eivät lue kirjoja, vaan lukevat ruudulta. 

Sama ilmiö on meillä aikuisilla. Samanlaista lukemista se on näidenkin komentien lukemien. Vai, eikö ole? Vai pitäisikö tämä tulostaa paperile?

Vauvapalstan lukeminen ei sivistä eikä opeta käyttämään kieltä hyvin ja oikein. 

Nuoret eivät lue. Tätähän on selvitetty. Kun harrastuksista puhutaan, niin ani harva nuori kertoo lukevansa. Ja se näkyy kielellisten taitojen romahtamisena. Kielen taju puuttuu. Kieliopin ymmärrys ja niin sanottu kielikorva on hävinnyt. Sanavarasto ja merkitysten taju on supistunut.

Mun aikaan lukiossa oli matikkalinja ja kielilinja. Noiden välillä piti valita. 

Jos halusi lyhyen matikan, oli pakko lukea ruotsia ja lisäksi pitkää kieltä ja kahta lyhyttä kieltä. 

Kielilinjalla ei tarvinnut lukea lainkaan fysiikkaa eikä kemiaa. 

Itsellä oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia. Lisäksi oli pakko olla ruotsi ja pitkä kieli (mulla saksa) ja vielä lyhyt kieli. 

Ainakin lyhyt matikka lukiossa on nykyään älyttömän helppoa. Katsoin lapseni matikankirjat. Lähinnä yläkoulun kertausta. Uutena helppoja derivaattalaskuja. Silti lapseni sai matikasta arvosanaksi vain 5 ja kirjoituksista b. 

Vierailija kirjoitti:

Uutisia ei nuorisosta seuraa juuri kukaan. Heidän lähettämänsä viestit eivät ole kokonaisia lauseita.

Löytyykö tähän tutkittua tietoa? Vai mistä oletuksesi. 

Meillä kaksi teini-ikäistä ja havaintoni mikaan ovat hyvinkin tietoisia mitä ympärillä tapahtuu ja niin on kaveripiirikin ja ollaan ihan tavisperhe. 

Ja jos väitteesi pitää paikkansa, sillöin meillä aikuisilla on peiliin katsomisen paikka, miten kannustamme ja näytämme esimerkkiä nuorille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Finglishiä ja slangia he käyttävät enimmäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.

Eikö nuoret osaa vieraita kieliä paremmin kuin suomea?

Finglishiä ja slangia he käyttävät enimmäkseen.

Eniten hokevat sanaa v1##u.