Mistä löytää mies 4-kymppisenä?
Onko kukaan muu kokenut ongelmaksi löytää fiksua ja vapaata miestä yli nelikymppisenä? Elän täysipainoista elämää pääkaupunkiseudulla mutta miestä en ole vierelleni löytänyt. Ei tuolla baareissa jaksa akateeminen notkua ja netissä ei tunnu osuvan kenenkään itselle sopivan "ikäkriteereihin". Rafaellon mummotunnelikin on tätä nykyä muuttunut sellaiseksi vaariväyläksi että ei siellä näe kuin 60 miehiä. Ja hekin tuntuvat kiinnostuvan lähinnä parikymppisistä neitosista. Antaisiko jo periksi koko miesmetsästyksen?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Todellinen ylläripylläri.
Itse laskin ikähaarukkaa. Löytyi mukava 30-vuotias. Tuosta nuorempaa en kyllä ottaisi.
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
En ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi joku noin 40-vuotias mies ottaa sut lastenhoitajaksi omalla lapsiviikollaan.
kuulostaa ankealta tuo perhe-elämästä yksinhuoltajaksi kuvio
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Koska viimeksi itse lähestyit kiinnostavaa miestä?
Vai onko tilanteesi siis ihan kirjaimellisesti se, että et löydä yhtään kiinnostavaa miestä ikinä mistään?
Olen käynyt pari kertaa treffeillä deittipalvelun kautta tutustumiin miehiin. Mutta treffit ovat jääneet ensimmäiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mene kuntosalille, kehitä itseäsi, hommaa kunnon ura, laita ulkonäkösi kuntoon, kehitä sosiaalisia taitojasi, laita vaatekaappi kuntoon.
Näitä vinkkejä annetaan miehille joten tasa-arvon nimessä nämä sopivat myös naisille.
No katsos kun mulla on nuo asiat kunnossa. Ongelmana on, että tällaisia naisia on ainakin pk-seudulla enemmän kuin vastaavia miehiä. Ja ei, en ole muuttamassa maalle tai ottamassa mitään pullukkaa tai viskisieppoa.
jos olet 40v ja lihava voi olla vaikeeta.
Onko kukaan muu kokenut ongelmaksi löytää fiksua ja vapaata miestä yli nelikymppisenä? Elän täysipainoista elämää pääkaupunkiseudulla mutta miestä en ole vierelleni löytänyt. Ei tuolla baareissa jaksa akateeminen notkua ja netissä ei tunnu osuvan kenenkään itselle sopivan "ikäkriteereihin". Rafaellon mummotunnelikin on tätä nykyä muuttunut sellaiseksi vaariväyläksi että ei siellä näe kuin 60 miehiä. Ja hekin tuntuvat kiinnostuvan lähinnä parikymppisistä neitosista. Antaisiko jo periksi koko miesmetsästyksen?
Lopetin baareissa notkumisen aikoinaan 30+ iässä. Ei ole enää aikaa sellaiseen.
t.Mies
Kaupan kassalle vastaukseksi, että itse toit esiin, kuinka et löydä akateemista miestä, ja kun sinulle antaa mahdollisuuden, niin pilaat sen heti poliittisella kiistalla. Onko politiikka tosiaan niin tärkeä, että edes koti ei saisi olla turvapaikka? Eikö riitä että kavereiden kanssa keskustelee aiheesta, vaan miksi mies pitäisi saada olemaan aina samaa mieltä kaikesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kuin olla samaa tasoa mun kanssa eli raitis, sporttinen, lapseton. Omistuskämpästä plussaa, mutta riittää kunhan raha-asiat on kunnossa. Itselläni on maisterin paperit ja olisi tietysti kiva, jos mieskin arvostaisi koulutusta.
Sporttisen luen puritaaniseksi. Tylsää ruokaa ja ei mitään nautintoja.
Lapseton = hullu.
Hyi.
Jaa, no mun mielestä esim seksi tuottaa suurta nautintoa. Ja sitähän jaksaa, kun kuntoakin riittää... Mutta ilmeisesti tämäkin on vain puritaanien vouhotusta ;p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Koska viimeksi itse lähestyit kiinnostavaa miestä?
Vai onko tilanteesi siis ihan kirjaimellisesti se, että et löydä yhtään kiinnostavaa miestä ikinä mistään?
Olen käynyt pari kertaa treffeillä deittipalvelun kautta tutustumiin miehiin. Mutta treffit ovat jääneet ensimmäiseen.
Ok. Todennäköisyys sille että käyt muutamilla ensi treffeillä, ja löydät elämäsi rakkauden, on äärimmäisen pieni.
Nykypäivänä deittailu on volyymibisnestä, itse löysin oman mieheni noin 50 ensitreffien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
jos olet 40v ja lihava voi olla vaikeeta.
Heräsitkö nokosilta ja alat jauhamaan samaa paskaa udelleen?
Naisten markkinat kestää noin 30 ikävuoteen saakka ja moni mies jää ilman. Sitten tapahtuu käänne. 40 eteenpäin on miesten markkinat ja moni nainen jää ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Koska viimeksi itse lähestyit kiinnostavaa miestä?
Vai onko tilanteesi siis ihan kirjaimellisesti se, että et löydä yhtään kiinnostavaa miestä ikinä mistään?
Olen käynyt pari kertaa treffeillä deittipalvelun kautta tutustumiin miehiin. Mutta treffit ovat jääneet ensimmäiseen.
Mikä se deittipalvelu on? Soitatko johonkin numeroon, jossa sinulle arvotaan treffikumppani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Koska viimeksi itse lähestyit kiinnostavaa miestä?
Vai onko tilanteesi siis ihan kirjaimellisesti se, että et löydä yhtään kiinnostavaa miestä ikinä mistään?
Olen käynyt pari kertaa treffeillä deittipalvelun kautta tutustumiin miehiin. Mutta treffit ovat jääneet ensimmäiseen.
Mikä se deittipalvelu on? Soitatko johonkin numeroon, jossa sinulle arvotaan treffikumppani?
Suomi24
Vierailija kirjoitti:
Kaupan kassalle vastaukseksi, että itse toit esiin, kuinka et löydä akateemista miestä, ja kun sinulle antaa mahdollisuuden, niin pilaat sen heti poliittisella kiistalla. Onko politiikka tosiaan niin tärkeä, että edes koti ei saisi olla turvapaikka? Eikö riitä että kavereiden kanssa keskustelee aiheesta, vaan miksi mies pitäisi saada olemaan aina samaa mieltä kaikesta?
Varmaan juuri siksi, että uskon akateemisen ihmisen olevan halukas keskustelemaan isoista ja merkittävistäkin aiheista. En kylläkään ole kiistellyt politiikasta ollenkaan tässä, kunhan tuonut esille oman maailmankuvani ja arvomaailmani. Eikä asiasta edes tarvi kiistellä jos ollaan samaa mieltä ja siksi toin esille sen että en näkisi itseäni yhteensopivana kokoomuslaisen tai perussuomalaisen kanssa. Eli yritän tässä vältellä konfliktia kiistelemisen sijaan. Hassua että et huomaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kuin olla samaa tasoa mun kanssa eli raitis, sporttinen, lapseton. Omistuskämpästä plussaa, mutta riittää kunhan raha-asiat on kunnossa. Itselläni on maisterin paperit ja olisi tietysti kiva, jos mieskin arvostaisi koulutusta.
Sporttisen luen puritaaniseksi. Tylsää ruokaa ja ei mitään nautintoja.
Lapseton = hullu.
Hyi.
Jaa, no mun mielestä esim seksi tuottaa suurta nautintoa. Ja sitähän jaksaa, kun kuntoakin riittää... Mutta ilmeisesti tämäkin on vain puritaanien vouhotusta ;p
Ulkomaillakin puputtaa salaattia, kun vois tutustua paikallisiin herkkuihin.
Vasemmalle.
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ole löytänyt itselleni miestä. Olen 45 -vuotias lapseton filosofian maisteri. Olen kasvissyöjä ja arvostan minimalistista elämää. Matkustaminen ulkomaille on ehdoton ei. Pidän taidenäyttelyistä ja teatterissa käymisestä. Alkoa en käytä. En löydä samanhenkistä miestä mistään.
Tämä on hyvä esimerkki kun ollaan yksisarvista etsimässä.
Miehen 50 ikävuoden jälkeen normaalijärkisillä ja ongelmattomilla koulutetuilla miehillä on varsin hyvä kysyntä. Tuo kriteerilista taas karkottaa lähes kaikki normaalit akateemiset miehet pois. Ne miehet, jotka harrastavat kulttuuria, usein tienaavat aika paljon, ovat enemmän materialisteja kuin minimimalisteja, reissaavat ulkomailla aika paljon ja käyttävät myös alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Ok, kaupan kassalle, että mun mielenkiinto loppui tuohon politiikka-osioon. Siksi olen myös viimeiset 5 vuotta tapaillut vain ulkomaalaisia naisia, koska he eivät koskaan puhu politiikasta.
M40, Helsinki
Kukaan ulkomaalainen ei koskaan puhu politiikasta? Ok.
Ulkomaalainen = Pattayan baaritytsy, ilmeisesti.
Eli jos nainen joskus vaikka sairastuu syöpään, niin sitten se on moi, koska *bad vibes*? En kylläkään ihan ymmärrä miten politiikasta puhuminen automaattisesti johtaa huonoon oloon, mutta ehkä se on jotain sinussa ja sun maailmankuvassa. Ja tottakai rajat on hyvä olla. Mun raja on tosiaan siinä, että ei ole tabu-aiheita.