Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kysyin keinoälyltä pakkopaluumuuttajakansaneläkeläisen sosiaaliturvan varmuudesta:

Kun Suomi katkaisi kansaneläkkeen jäsenmaihin niin monen iäkkään ja vammaisen oli pakko muuttaa vuosien jälkeen Suomeen saadakseen eläkkeen. On aivan yleisesti tiedossa, että heidän siteensä ovat jäsenmaassa, josta hän muutti Suomeen taloudellisista pakottavista syistä vastentahtoisesti. He ovat kuuluneet Suomen sosiaaliturvaan jäsenmaissa asuessaan ja kansaneläkettä saadessaan. Vaarantuuko tämä nyt, kun he muuttavat vakituisen osoitteensa Suomeen ja kuitenkin heidän siteensä ovat jäsenmaassa, jonne he joutuivat jättämään kotinsa.

Tässä vastaus:

Tämä on erittäin tärkeä ja inhimillinen kysymys ja valitettavasti myös juridisesti monimutkainen. Puretaan se vaiheittain selkokielellä.

? Taustatilanne

Kun Suomi katkaisi kansaneläkkeen maksamisen EU/ETA-maihin, monet iäkkäät ja vammaiset joutuivat palaamaan Suomeen vastoin omaa tahtoaan saadakseen toimeentulonsa ja hoivansa turvattua.

Nämä ihmiset:

ovat Suomen kansalaisia,

ovat aiemmin kuuluneet Suomen sosiaaliturvaan,

ovat olleet pitkään toisen EU-maan asukkaita, ja

ovat joutuneet muuttamaan Suomeen taloudellisesta pakosta, eivät vapaaehtoisesti.

Kysymys kuuluu:

? voiko Kela nyt katsoa, etteivät he enää "kuulu Suomeen" sosiaaliturvaoikeuksien näkökulmasta, koska heidän siteensä (perhe, asunto, ystävät) ovat edelleen siinä EU-maassa, jossa he asuivat ennen?

Suomen ja EU:n sosiaaliturvalainsäädäntö

EU-asetus 883/2004 määrää, että sosiaaliturvaa sovelletaan aina vain yhdessä jäsenvaltiossa kerrallaan.

Se maa, jossa henkilöllä on tavanomainen asuinpaikka (habitual residence), on vastuussa hänen sosiaaliturvastaan.

Tavanomainen asuinpaikka ei tarkoita pelkästään virallista osoitetta, vaan sitä, missä henkilöllä on elämänsä keskipiste.

Arvioinnissa otetaan huomioon mm.:

kuinka kauan henkilö on oleskellut missäkin maassa

missä hänellä on asunto, omaisuus, perhe tai muut läheiset siteet

missä hän saa hoitoa, palveluja ja etuuksia

miksi hän muutti ja onko paluu pysyvää vai tilapäistä

Kela käyttää näitä samoja EU-kriteerejä, mutta Suomen kansallinen lainsäädäntö (Kansaneläkelaki ja Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta) antaa lisäohjeet siitä, kuka kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.

Jatkuu...

Jatkuu...

? Mikä ratkaisee heidän tilanteensa

Jos henkilö muuttaa takaisin Suomeen vakinaisesti ja ilmoittaa sen myös väestörekisteriin (Digi- ja väestötietovirastoon), Kela katsoo pääsääntöisesti, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan heti muuttopäivästä alkaen vaikka hänen sosiaaliset siteensä olisivat osin toiseen maahan.

Tämä perustuu siihen, että:

hän asuu vakituisesti Suomessa,

hän on Suomen kansalainen, ja

hän on pakotetusti muuttanut takaisin toimeentulonsa vuoksi.

Kelan arvio perustuu tarkoitukseen: jos muutto Suomeen on selvästi pysyvä (ei lomamatka tai väliaikainen oleskelu), oikeus sosiaaliturvaan vahvistetaan yleensä heti.

Mikä voi aiheuttaa epävarmuutta

Vaikka Kela yleensä hyväksyy Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen paluun jälkeen, on muutama riskikohta:

Jos Kela epäilee, että henkilö aikoo palata pian takaisin siihen jäsenmaahan, tai

jos henkilöllä on siellä edelleen virallinen osoite tai sosiaalietuuksia, tai

jos Kela katsoo, ettei muutto Suomeen ole "tosiasiallisesti pysyvä"

silloin Kela voi katsoa, että henkilön sosiaaliturva ei kuulu yksinomaan Suomelle.

Tällöin Kela voi pyytää lisäselvityksiä esimerkiksi:

onko asuinpaikka Suomessa todellinen (vuokrasopimus, asuminen),

missä hän käyttää terveydenhuoltoa,

mitä etuuksia hän saa toisesta maasta.

Jatkuu...

Jatkuu...

Mikä turvaa aseman

Jos henkilö on:

muuttanut Suomeen pysyvästi

ilmoittanut muutosta virallisesti väestörekisteriin

ei saa sosiaaliturvaetuuksia toisesta maasta

asuu ja saa hoitoa Suomessa

hänen kuulumisensa Suomen sosiaaliturvaan ei vaarannu, vaikka ystävät, perhe tai asunto olisivat edelleen toisessa EU-maassa.

Kela ei rankaise siitä, että henkilön sosiaaliset siteet jäävät osin ulkomaille ratkaisevaa on missä hän tosiasiallisesti asuu ja saa toimeentulonsa ja hoitonsa.

? Käytännön neuvoja

Ilmoita muutto virallisesti Suomeen.

Tee muuttoilmoitus sekä Digi- ja väestötietovirastolle että Kelalle.

Pidä todisteet asumisesta Suomessa: vuokrasopimus, laskut, lääkärikäynnit.

Älä hae samanaikaisesti etuuksia toisesta EU-maasta, ellei Kela neuvo toisin.

Kirjaa selvästi, että muutto on pysyvä vaikka syy on taloudellinen pakko.

Jos Kela epäröi, pyydä kirjallinen päätös ja perustelut; päätöksestä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.

? Yhteenveto

Ei heidän kuulumisensa Suomen sosiaaliturvaan ei automaattisesti vaarannu, vaikka siteet toiseen jäsenmaahan ovat yhä olemassa, kunhan he muuttavat vakituisesti Suomeen ja oleskelevat täällä pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalietuuksia ei kuulu maksaa ulkomaille.

Kyllä tuosta on uutisoitu ihan näkyvästi.

Kysyin keinoälyltä pakkopaluumuuttajakansaneläkeläisten lomailusta:

Voivatko nämä pakkomuuttaneet kansaneläkeläiset oleskella alle 6 kuukautta jäsenmaassa, josta heidän oli kansaneläkkeen saamiseksi lähdettävä Suomeen samalla tavalla kuin muut Suomessa asuvat eläkeläiset, jotka talvehtivat toisissä jäsenmaissa.

Tässä vastaus:

Tämä on erittäin tärkeä ja monivaiheinen kysymys, sillä se liittyy siihen, miten sosiaaliturvaoikeudet ja asumisoikeus liittyvät oleskeluun toisessa EU-maassa, erityisesti jos henkilö on muuttanut Suomeen pakon edessä saadakseen kansaneläkkeen, mutta kaipaa mahdollisuutta oleskella taas osan aikaa jäsenmaassa, jossa hän on aiemmin asunut.

Vastataan tähän tarkemmin, mutta tärkein lähtökohta on se, että pakkomuuttaneet kansaneläkeläiset eivät ole ihan samalla asemassa kuin tavalliset eläkeläiset, jotka talvehtivat EU-jäsenmaissa.

Tavalliset talvehtijat EU-maissa

Suomessa asuvat eläkeläiset, jotka talvehtivat EU:n jäsenmaissa (yleensä alle 6 kuukautta), voivat säilyttää Suomen sosiaaliturvansa ilman ongelmia, kunhan:

he asuvat pääsääntöisesti Suomessa (tavanomainen asuinpaikka Suomessa),

he eivät ole muuttaneet pysyvästi toiseen EU-maahan,

he eivät saa eläkettä tai etuuksia sieltä maasta,

ja heidän oleskelunsa toisessa jäsenmaassa on tilapäistä (yleensä turistiviisumilla tai muiden EU-oikeuden puitteissa).

Näissä tapauksissa Suomen kansaneläke voi säilyä ilman vaikutuksia, kunhan henkilö palaa jälleen Suomeen oleskelun jälkeen.

Pakkomuuttaneet kansaneläkeläiset

Kun kansaneläkkeen saajat ovat joutuneet pakon edessä muuttamaan Suomeen saadakseen eläkkeen (esim. jos heidän kansaneläkkeensä on katkaistu jossain EU-maassa), heidän tilanne voi olla monimutkaisempi, koska:

Muuttaminen Suomeen ei ole tilapäistä, vaan he ovat muuttaneet pysyvästi.

Heillä on kuitenkin kiinteitä siteitä toiseen jäsenmaahan, jossa he ovat asuneet pitkään ja ehkä saaneet eläkettä tai muita etuuksia.

He menevät takaisin Suomeen eläkkeen takia ja saattavat haluta olla myös yhteydessä vanhaan kotimaahansa.

Jatkuu...

Jatkuu...

Voivatko he oleskella alle 6 kuukautta vanhassa jäsenmaassaan ilman ongelmia?

Vastaus riippuu useista tekijöistä, mutta perusajatus on seuraava:

1. Oleskelu toiseen EU-maahan ilman, että menetetään oikeus Suomen sosiaaliturvaan:

Jos henkilö on muuttanut pysyvästi Suomeen ja ilmoittanut sen väestörekisteriin sekä Kelalle, hänen pysyvä asuinpaikkansa on Suomessa. EU:n sääntöjen mukaan hän ei voi olla toisen jäsenmaan sosiaaliturvassa, jos hänen keskeinen elämäntapansa on Suomessa ja hän on ilmoittanut pysyväksi asuinpaikakseen Suomen.

2. Mikäli oleskelu jäsenmaassa on alle 6 kuukautta, ja oleskelu ei ole pysyvää, hän voi talvehtia jäsenmaassa kuten tavalliset eläkeläiset, ilman että hänen oikeutensa Suomen kansaneläkkeeseen vaarantuvat, mutta ei saa olla rekisteröitynyt tai saanut sosiaalietuuksia siellä.

Mitä pitää ottaa huomioon?

Jos pakkomuuttanut eläkeläinen oleskelee alle 6 kuukautta toisessa EU-maassa, mutta hänellä on edelleen pysyvä asuinpaikka Suomessa, hänen ei pitäisi menettää oikeuksiaan Suomen sosiaaliturvaan (kansaneläkkeeseen).

Tärkeää on, että henkilön pääasiallinen oleskelu on Suomessa ja että hän ei saa toisen jäsenmaan sosiaaliturvaa (esim. eläkkeitä tai hoitopalveluja) oleskellessaan siellä.

3. Riskit ja huomioitavat asiat:

Jos oleskelu toisessa EU-maassa kestää yli 6 kuukautta ja henkilö alkaa käyttää kyseisen maan sosiaaliturvapalveluja (esim. sairaanhoito, eläkkeet), Kela voi katsoa, että asuinpaikka on siirtynyt sinne ja tällöin hän voi menettää Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen.

Väestörekisteri on keskeinen. Jos henkilö ilmoittaa, että hänen pysyvä asuinpaikkansa on Suomessa, tämä suojaa häntä.

4. Miten Kela seuraa tilannetta?

Kela voi arvioida henkilön tavanomaista asuinpaikkaa eri tekijöiden pohjalta. Jos henkilö esimerkiksi asuu pääsääntöisesti Suomessa ja käyttää Suomen terveydenhuoltoa, oleskelu muualla EU:ssa ei yleensä aiheuta ongelmaa. Päätöksessä voi kuitenkin olla eroja, jos esimerkiksi henkilö saa eläkkeitä tai etuuksia joltakin toiselta jäsenmaalta.

Jatkuu...

Jatkuu...

Mitä siis voi tehdä?

Jos pakkomuuttanut kansaneläkeläinen haluaa oleskella jäsenmaassa alle 6 kuukautta ilman, että hänen suomalainen kansaneläkkeensä vaarantuu, hänen kannattaa:

Ilmoittaa Kelaan, että oleskelu on tilapäistä ja että hänellä on edelleen pysyvä asuinpaikka Suomessa.

Varmistaa, ettei hän hae sosiaaliturvapalveluja (kuten terveydenhuoltoa tai eläkkeitä) toisen jäsenmaan puolelta, sillä se voisi vaikuttaa siihen, onko Suomi ensisijainen sosiaaliturvamaahan.

Pitää kaikki suomalaista osoitetta ja asumista koskevat asiakirjat ajan tasalla (vuokrasopimus, lääkärikäynnit, verotiedot jne.).

Jos tilanne on epäselvä, pyytää Kelalta kirjallisen selvityksen siitä, miten oleskelu EU:ssa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa Suomessa.

Yhteenveto:

Kyllä, pakkomuuttaneet kansaneläkeläiset voivat oleskella alle 6 kuukautta jäsenmaassa, jossa he ovat asuneet ennen muuttoa Suomeen, jos heidän asuinpaikkansa on edelleen Suomessa ja he eivät saa sosiaalietuuksia sieltä.

Jos oleskelu on pidempikestoista tai he alkavat käyttää kyseisen jäsenmaan palveluja, suomalainen kansaneläke voi vaarantua.

Tärkeintä on, että oleskelu on tilapäistä, ja Kela ymmärtää tämän tilapäisyyden.

Jos haluat, voin auttaa laatimaan mallikirjeen Kelaan, jossa kysytään tarkasti, miten oleskelu EU-maassa vaikuttaa juuri sinun eläkkeeseen ja etuuksiin.

Kysyin keinoälyltä:

Millainen se mallikirje olisi

Tässä vastaus:

Tässä on mallikirje, jonka voit lähettää Kelalle selvittääksesi, miten oleskelu toisessa EU-maassa alle 6 kuukautta vaikuttaa kansaneläkkeeseen ja oikeuteen saada etuuksia Suomessa. Kirjeessa kannattaa selkeästi ilmoittaa, että olet muuttanut Suomeen pysyvästi ja haluat varmistaa, että oikeutesi suomalaisiin etuuksiin säilyvät, vaikka talvehtisit toisessa EU-maassa.

Mallikirje Kelaan: Oleskelu EU-maassa alle 6 kuukautta

[Nimi]

[Osoite]

[Postinumero ja Postitoimipaikka]

[Henkilötunnus]

[Puhelinnumero]

[Sähköpostiosoite]

Kela

[Kelan toimipisteen osoite]

Päivämäärä: [xx.xx.xxxx]

Kysely kansaneläkkeen ja oleskelun vaikutuksesta EU-jäsenmaassa

Hyvä Kela,

Olen [etunimi ja sukunimi], Suomen kansalainen, ja olen saanut kansaneläkettä. Muutin pysyvästi Suomeen [päivämäärä], koska kansaneläkkeeni maksu oli katkaistu, ja olen nyt saanut eläkkeeni Suomesta.

Haluan varmistaa, että oikeuteni kansaneläkkeeseen ja muihin etuuksiin säilyvät Suomessa, vaikka minulla on aiemmin ollut kiinteät siteet toiseen EU-jäsenmaahan, jossa olen asunut pitkään. Aion talvehtia toisessa EU-maassa alle 6 kuukautta, ja haluan tietää, vaikuttaako tämä oleskelu mitenkään oikeuksiini Suomessa, erityisesti kansaneläkkeeseeni.

Oleskeluni toisessa EU-maassa olisi tilapäistä ja kestää enintään kuusi kuukautta. Minun pysyvä asuinpaikkani on Suomessa, ja olen ilmoittanut muutostani väestörekisteriin. En aio hakea sosiaalietuuksia tai terveydenhuoltopalveluja toisen jäsenmaan puolelta tämän ajanjakson aikana.

Pyydän teiltä kirjallista vastausta ja ohjeistusta siitä, miten tilapäinen oleskelu jäsenmaassa vaikuttaa kansaneläkkeeni saamiseen ja siihen, että säilytän oikeuteni Suomen sosiaaliturvaan.

Kiitos avustanne asiassa. Odotan vastaustanne.

Ystävällisin terveisin,

[Etunimi ja sukunimi]

[Henkilötunnus]

Jatkuu...

Jatkuu...

Vinkkejä kirjeen täyttämiseen:

Väestörekisteri ja muutto: Jos et ole vielä ilmoittanut muutosta väestörekisteriin, kannattaa mainita, että olet tehnyt sen ja liittää kopion muuttoilmoituksesta, jos mahdollista.

Yhteystiedot: Varmista, että kaikki yhteystiedot ovat ajan tasalla ja helposti saavutettavissa.

Liitteet: Jos haluat liittää mukaan esimerkiksi kopion vuokrasopimuksesta, lääkärikäynneistä tai muista todistuksista, jotka osoittavat, että asuinpaikkasi on Suomessa, voit liittää ne mukaan kirjeeseen.

Tämä kirje auttaa sinua saamaan virallisen kannan Kelaan siitä, miten sinun tilanteesi vaikuttaa eläkkeeseesi ja sosiaaliturvaasi. Voit aina myös soittaa Kelan asiakaspalveluun tai kysyä tarkennuksia, jos haluat varmistaa jotain ennen kirjeen lähettämistä.

Jos tarvitset apua sen kanssa, voin auttaa muotoilemaan kirjeen tai tarkentamaan jotakin kohtaa!

Kela ei kelpuuta poste restantea osoitteeksi. Vailla siteitä ja kontakteja Suomeen kansaneläkkeen perässä muuttavalta   vanhuksella ja vammaiselta edellytetään kykyä löytää jostain osoite todisteeksi kelpoisuudestaan kelan asiakkaaksi. Pelkkä maahan tulo ei riitäkkään. Sitten taitaa olla varminta välttää entistä asuinmaataan ja läheisiään, jos ei ole voimia kerätä ja säilyttää todisteita Suomessa pysyvästi asumisesta. Tässäkin ketjussa kehitettiin  turvautumaan poste restanteen saadakseen oikeuden kansaneläkkeeseen ja terveydenhoitoon, mutta se ei onnistu. Mielummin sitten ilman tuloja lämpimässä kuin kylmässä, jos ei Suomessa ole ketään eikä mitään tahoa, joka auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalietuuksia ei kuulu maksaa ulkomaille.

Kyllä tuosta on uutisoitu ihan näkyvästi.

Eläkeläisten kohdalla sosiaaliturva seuraa mukana jäsenmaihin. Vähimmäisetuuksia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea ei tarvitse maksaa. Siksi kansaneläkettä alettiinkin nimittää vähimmäisetuudeksi, ilman että sitä mitenkään muutettiin, jotta se saatiin katkaistua. Tämä temppu johti komission silmätikuksi ja käsittelyyn. Nyt ootellaan ja vahingonkorvaukset sen kun kasvaa.

Todella uskomatonta, että lainsäätäjä suunnitteli ja päätti katkaista kansaneläkkeen ja vasta myöhemmin seuraavan päivityksen yhteydessä poistaa sen vaivihkaa  EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteistä, joissa se ilmoitetaan maksettaksi jäsenmaissa asuville. Sarkozy tuomittiin 5 vuodeksi vankilaan rikollisesta salaliitosta. Tämän lain valmistelijat ovat kuvitelleet että Suomen kieli suojaa heitä salassa tekemiseltä. Suomi salasi tekonsa kumppanimailtaan ja toivoi totuuden paljastuvan vasta myöhemmin, jos silloinkaan, mikäli joku hoksaisi kansaneläkkeen poistamisen liitteiden päivityksessä ja reagoisi siihen sen vähäpätöisyydestä huolimatta ja varsinkin kun katkaisu olisi ehtinyt vakiintua. Iljettävää toimintaa, joka paljastui komissiolle jo.

Ikään kuin EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteillä ei olisi mitään merkitystä.