Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Faktaa kansaneläkkeen katkaisusta:

Kansaneläkkeiden lakkauttaminen on EU-oikeudellinen silmänlumetemppu

https://suijures.se/kansanelakkeiden-lakkauttaminen-on-eu-oikeudellinen-silmanlumetemppu/

Kannattaa alkaa vain totuttautumaan, että vastuuta oman elämän rahoituksesta pitää jokaisen ottaa enemmän. Sitä ei voi enää jatkossa ehdoitta ulkoistaa valtiolle.

Myöntäessään kansaneläkkeen vanhukselle ja vammaiselle valtio on katsonut, että ehdot ovat täyttyneet ja eläke on hänen. Mikään ei ole muuttunut tältä osin paitsi valtio ryhtyi estämään näiden ihmisten liikkumusvapautta toisin kuin kenenkään muun suomalaisen ihmisen vakiintuneissa päätöksissä. Syrjintä oli tietoinen, vain näihin kansaneläkeläisiin kohdistuva päätös. Muiden kansalaisten liikkumisoikeudet pysyivät ennallaan.

Vierailija kirjoitti:

Myöntäessään kansaneläkkeen vanhukselle ja vammaiselle valtio on katsonut, että ehdot ovat täyttyneet ja eläke on hänen. Mikään ei ole muuttunut tältä osin paitsi valtio ryhtyi estämään näiden ihmisten liikkumusvapautta toisin kuin kenenkään muun suomalaisen ihmisen vakiintuneissa päätöksissä. Syrjintä oli tietoinen, vain näihin kansaneläkeläisiin kohdistuva päätös. Muiden kansalaisten liikkumisoikeudet pysyivät ennallaan.

Kansaneläke on mahtipontisesta nimestään huolimatta sosiaalietuus, jota voi kukin hallitus vuorollaan leikata, korottaa tai vaikka lopettaa. Se on täysin samassa budjettikeskustelussa kuten muutkin valtion menot. 

Sekoitat varmaan työeläkkeeseen, joka on oma suljettu järjestelmä ja siihen kajoaminen vaatii astetta järeämmät keinot, sekä poliittisesti että teknisesti.

Kuka mielenvikainen nostaa tätä ketjua joka päivä?

Ihan tarpeellinen uudistus että jos paetaan halpamaihin eikä tuoda verotuloja Suomeen, niin ei silloin tarvita eläkettäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöntäessään kansaneläkkeen vanhukselle ja vammaiselle valtio on katsonut, että ehdot ovat täyttyneet ja eläke on hänen. Mikään ei ole muuttunut tältä osin paitsi valtio ryhtyi estämään näiden ihmisten liikkumusvapautta toisin kuin kenenkään muun suomalaisen ihmisen vakiintuneissa päätöksissä. Syrjintä oli tietoinen, vain näihin kansaneläkeläisiin kohdistuva päätös. Muiden kansalaisten liikkumisoikeudet pysyivät ennallaan.

Kansaneläke on mahtipontisesta nimestään huolimatta sosiaalietuus, jota voi kukin hallitus vuorollaan leikata, korottaa tai vaikka lopettaa. Se on täysin samassa budjettikeskustelussa kuten muutkin valtion menot. 

Sekoitat varmaan työeläkkeeseen, joka on oma suljettu järjestelmä ja siihen kajoaminen vaatii astetta järeämmät keinot, sekä poliittisesti että teknisesti.

Jos kansaneläke katkaistiin tuolla perusteella jäsenmaista niin se olisi pitänyt katkaista myös Suomesta ja sopimusmaista.

Ollaan jo lähellä Pohjois-Koreaa kun pakenemisesta puhutaan tässä yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka mielenvikainen nostaa tätä ketjua joka päivä?

Ihan tarpeellinen uudistus että jos paetaan halpamaihin eikä tuoda verotuloja Suomeen, niin ei silloin tarvita eläkettäkään.

Kansaneläkeläoset maksoivat kokonaistuloistaan veroja Suomeen, mutta moni putosi alle veronmaksurajan kun  kansaneläke katkaistiin.

Suomen kansaneläke ja muut sosiaalietuudet ovat tarkoitettu Suomessa asuville. Kaikenlaiset muut tulkinnat ovat järjenvastaisia ja kettuilua niille, jotka työllään ja veroilla maksavat tämän lystin.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansaneläke ja muut sosiaalietuudet ovat tarkoitettu Suomessa asuville. Kaikenlaiset muut tulkinnat ovat järjenvastaisia ja kettuilua niille, jotka työllään ja veroilla maksavat tämän lystin.

Vain vähimmäisetuudet on tarkoitettu Suomessa asuville. Eläkeläisten sosiaalietuudet seuraavat mukana jäsenmaihin. Kansaneläke ei ole ollut vähimmäisetuus ennen 1.1.2025. On aivan selvää, että kun 600.000 kansaneläkeläisen eläke muutettiin vähimmäisetuudeksi ilman, että mikään muuttui paitsi tulkinta, tapahtui perusoikeusrikkomus. Katsokaa seurauksia, niin ymmärrätte.

Tämä keinoälyn vastaus auttaa teitä ymmärtämään kansaneläkkeen katkaisun seurauksia:

Luettele seurauksia, joita EU:n jäsenmaissa asuville suomalaisille vanhuksille ja vammaisille koitui kansaneläkkeen ja terveydenhoidon katkaisemisesta.

Tässä vastaus:

ChatGPT sanoi:

EU:n jäsenmaissa asuville suomalaisille vanhuksille ja vammaisille, joiden kansaneläke ja terveydenhoito on katkaistu, voisi koitua useita vakavia seurauksia. Näiden vaikutusten laajuus riippuu yksilön taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta sekä asuinmaan sosiaaliturvajärjestelmästä, mutta seuraavat seuraukset ovat yleisimpiä:

1. Taloudellinen ahdinko

Kansaneläkkeen menettäminen: Suomalaisille eläkeläisille, jotka ovat asuneet pitkään EU:n alueella, kansaneläke on usein ainoa tai tärkein tulonlähde. Sen katkaiseminen voisi johtaa köyhyyteen ja vaikeuttaa arjen perusmenoja, kuten asumis- ja ruokakustannuksia.

Sosiaaliturvaetuuksien puute: Vaikka EU:n jäsenvaltioissa onkin monilla maille omat sosiaaliturvajärjestelmänsä, ne eivät välttämättä kata samoja etuuksia tai ole yhtä suuria kuin Suomessa. Ilman kansaneläkettä monet suomalaiset voivat jäädä ilman riittävää taloudellista tukea.

Vähäiset vaihtoehdot: Jos suomalainen vanhus tai vammainen ei täytä toisen maan sosiaaliturvavaatimuksia (esim. asumisaika, työskentelyhistoria), voi hän olla vailla oikeutta minkäänlaisiin paikallisiin etuuksiin.

2. Pääsy terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon katkeaminen: Suomi tarjoaa kansalaisilleen laajan terveydenhuollon, mutta EU:n jäsenvaltioissa asuville suomalaisille voi tulla ongelmia hoitoon pääsyssä, jos he eivät ole oikeutettuja paikallisiin terveydenhuoltoetuuksiin. Jos terveydenhoito on katkaistu, se voi estää pääsyn välttämättömään hoitoon, kuten lääkärikäynteihin, sairaalahoitoon tai pitkäaikaishoitoon.

Eriarvoisuus ja hoidon puute: Joissain EU-maissa terveydenhuolto voi olla yksityistetyempää tai vähemmän saavutettavaa, jolloin suomalaiset voivat jäädä vaille hoitoa, jos he eivät täytä paikallisten järjestelmien ehtoja.

Erilaiset terveydenhuoltokäytännöt: Jos suomalainen vanhus tai vammainen asuu maassa, jossa terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin erilainen kuin Suomessa, voi olla vaikea saada yhtä laadukasta hoitoa. Erityisesti pitkäaikaissairauksien ja vammaisten henkilöiden hoito voi jäädä riittämättömäksi.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Elämänlaadun heikkeneminen

Erilaiset elinkustannukset ja elämänlaatu: Eri EU-maissa elinkustannukset ja elämäntavat vaihtelevat suuresti. Kansaneläkkeen ja terveydenhuollon katkeaminen voi johtaa taloudelliseen ahdinkoon, joka heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa psykologisia ongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta.

Vähemmän sosiaalista tukea: Eläkkeen ja terveydenhuollon menettämisen lisäksi suomalaisille voi olla vaikeampi saada paikallista sosiaalista tukea, etenkin jos he eivät osaa kieltä tai ymmärrä paikallisia järjestelmiä. Tämä voi eristää heidät ja vaikeuttaa elämää.

Puutteet hoivapalveluissa: Suomalaiselle vanhukselle tai vammaiselle voi olla hankalaa saada tarvittavia hoivapalveluja ilman kansaneläkettä ja terveydenhuoltoa. Monissa maissa hoivapalvelut eivät ole yhtä laajasti saatavilla kuin Suomessa, ja yksityiset palvelut voivat olla liian kalliita.

4. Viranomaisongelmat ja oikeudenmukaisuuden puute

Oikeusasioiden hoitaminen: Kansaneläkkeen ja terveydenhuollon katkaiseminen voi johtaa oikeudellisiin ongelmiin, erityisesti jos kyse on virheellisistä päätöksistä tai väärinkäsityksistä. Suomalaisille voi olla vaikeaa ymmärtää ja valittaa paikallisia päätöksiä, erityisesti jos he eivät ole perehtyneet maansa sosiaaliturvajärjestelmään.

EU:n sosiaaliturvasopimusten epäselvyydet: Vaikka EU:n jäsenvaltioilla on yhteinen sosiaaliturvajärjestelmä, käytännön soveltaminen voi olla monimutkaista. Erilaiset sopimukset ja lainsäädännöt voivat johtaa siihen, että suomalaiset jäävät ilman oikeuksia, vaikka he olisivatkin oikeutettuja tukeen.

5. Sosiaalinen ja kulttuurinen eristäytyminen

Vähemmän yhteyksiä kotiin: Ilman taloudellista tukea ja terveydenhuoltoa suomalaisilla voi olla vaikeuksia pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin Suomessa, mikä voi lisääntyä eristäytymisen tunteita ja vaikeuttaa sopeutumista uuteen ympäristöön.

Kielimuurit ja kulttuurierot: Jos suomalaiset eivät ole täysin kotoutuneet asuinmaahansa, kielimuurit ja kulttuurierot voivat tehdä arjen selviytymisestä vaikeampaa. Tämä voi johtaa siihen, että he jäävät vaille tukea, jota he voisivat saada, jos heillä olisi paremmat yhteydet yhteiskuntaan.

Yhteenveto

Suomalaisille, joiden kansaneläke ja terveydenhuolto on katkaistu EU-maissa, seuraa todennäköisesti vakavia taloudellisia, terveyteen liittyviä ja sosiaalisia ongelmia. Ilman tuloja ja pääsyä hoitoon heidän elämänlaatunsa voi heikentyä huomattavasti, ja heidän saama tuki vaihtelee suuresti sen mukaan, missä maassa he asuvat. Nämä henkilöt voivat joutua turvautumaan hyväntekeväisyyteen, paikallisiin tukijärjestöihin tai saamaan apua perheeltään ja ystäviltään, mutta tällainen tilanne voi olla kestämätön pitkällä aikavälillä.

Vaikea sita onkin kasittaa kun ikanasa sosiaalituilla elaneet maanviljelijat ja muut kuten yrittajat businessfinlandin rahoilla sita saavat. Sitten maahanmuuttajat jota aarioikeisto oikein imuroi maahan ORPON johdolla. Elakelaisten maksamat varat on kohdistettu nyt sotateollisuuteen ja niita tuotteita saa kiinasta alle puoleen hintaan kuten elintarvikkeita maiilmanmarkkinahintaan. Ahvenanmaa saa tukia enemman kuin koko muu suomi yhteensa. Tasapuolista eikos vaan ja terveydenhuolto pelaa

Kysyin keinoälyltä Suomeen muuttamisesta:

Mitä vaikeuksia kansaneläkkeen katkaisun takia Suomeen muuttava vanhus ja vammainen voi kohdata muuton yhteydessä.

Tässä vastaus:

Kun EU:n jäsenmaassa asunut suomalainen vanhus tai vammainen joutuu palaamaan Suomeen sen vuoksi, että hänen kansaneläkkeensä ja/tai terveydenhoitoetuutensa on katkaistu, hän voi kohdata monenlaisia käytännön, taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikeuksia.

Alla on eritelty keskeisimmät ongelmat, joita tällainen henkilö voi kohdata muuton yhteydessä ja heti muuton jälkeen:

? 1. Asumiseen ja toimeentuloon liittyvät vaikeudet

Asunnon puute: Pitkään ulkomailla asunut suomalainen ei välttämättä omista asuntoa Suomessa eikä ole kunnallisessa asuntorekisterissä. Edullisia vuokra-asuntoja on vaikea saada, ja vuokravakuusvaatimukset voivat estää vuokraamisen ilman säästöjä.

Toimeentulon katkeaminen muuton hetkellä: Kansaneläkkeen katkaisun jälkeen henkilöllä ei välttämättä ole mitään tuloja ennen kuin suomalaiset etuudet (esim. eläkkeen palautus, asumistuki, toimeentulotuki) alkavat juosta ja niiden käsittely voi kestää viikkoja tai kuukausia.

Kunnallisen tuen saaminen voi viivästyä: Oikeus sosiaaliturvaan ja kunnallisiin palveluihin palautuu vasta, kun henkilö rekisteröidään vakinaisesti Suomessa asuvaksi. Tämä edellyttää maistraattiin (nyk. Digi- ja väestötietovirastoon) tehtyä muuttoilmoitusta ja usein pysyvän osoitteen esittämistä mikä muodostaa noidankehän, jos asuntoa ei vielä ole.

Toimeentulotuki voi olla ainoa välitön apu, mutta sen saaminen edellyttää selvityksiä varoista ja tuloista, mikä on vaikeaa heti muuton jälkeen.

? 2. Byrokraattiset ja hallinnolliset esteet

Kelan etuuksien hakeminen alusta: Kansaneläkkeen katkaisemisen jälkeen henkilön on usein haettava sitä uudelleen. Hakemukseen vaaditaan lukuisia liitteitä (asuinpaikkatodistus, pankkitiedot, todistukset tuloista, mahdollinen lääkärinlausunto), joita ei välttämättä ole heti saatavilla.

Sosiaaliturvan uudelleenvoimaantulo: Kela voi edellyttää näyttöä siitä, että henkilö aikoo asua pysyvästi Suomessa. Jos on epäselvyyttä aikomuksesta, eläkepäätöksen tekeminen voi viivästyä.

Asiakirjat ja todistukset ulkomailta: Monilla on ongelmia saada viralliset asiakirjat (esim. lääkärintodistukset, eläketodistukset, asumistodistukset) entisestä asuinmaastaan. Ne voivat vaatia käännöksiä tai virallisia leimoja (apostille), mikä maksaa ja kestää.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Terveydenhuoltoon pääsyn ongelmat

Välitön hoitoon pääsy voi viivästyä: Vaikka paluumuuttaja on Suomen kansalainen, terveyspalvelujen oikeus määräytyy kotikunnan mukaan. Jos kotikuntaa ei ole vielä myönnetty, henkilö voi jäädä väliaikaisesti ilman terveyspalveluja tai joutua maksamaan ne itse.

Lääkityksen katkeaminen: Ulkomailta tuodut reseptilääkkeet voivat loppua ennen kuin henkilö saa uuden lääkärin ja suomalaiset reseptit.

Erityisesti vammaisille: Tarve henkilökohtaiselle avulle, kuntoutukselle tai apuvälineille voi olla kiireellinen, mutta näiden järjestäminen voi kestää pitkään kunnassa, jossa palvelut arvioidaan uudelleen.

? 4. Taloudellinen epävarmuus ja köyhyysriski

Tulottomuus ensimmäisinä kuukausina: Moni joutuu turvautumaan ruoka-apuun, velkoihin tai sukulaisten tukeen, ennen kuin etuudet alkavat.

Velkaantuminen tai kodittomuusriski: Jos henkilö joutuu asumaan tilapäisesti tuttavien luona tai maksamaan kalliita vuokria, velkaantuminen voi alkaa heti muuton yhteydessä.

Eläkkeen määrän tarkistus: Jos eläkettä ei makseta takautuvasti, henkilö voi menettää useiden kuukausien tulot.

? 5. Sosiaaliset ja henkiset vaikeudet

Eristyneisyys ja yksinäisyys: Ulkomailla pitkään asuneet ovat voineet menettää sosiaaliset verkostonsa Suomessa. Palaaminen ilman tukiverkostoa voi olla henkisesti raskasta.

Kielitaidon rapistuminen: Jos henkilö on asunut vuosikymmeniä muualla, suomen kieli voi olla ruostunut, mikä vaikeuttaa viranomaisasiointia ja palveluiden käyttämistä.

Syrjäytymisen riski: Ilman tuloja, asuntoa ja palveluja henkilö voi jäädä marginaaliin ja menettää luottamuksen viranomaisiin tai koko yhteiskuntaan.

? 6. Erityiset ongelmat vammaisilla

Vammaispalveluiden saaminen edellyttää uutta palvelutarpeen arviointia. Kunta ei automaattisesti jatka vanhoja palveluita, vaan kaikki tuet ja apuvälineet on haettava uudestaan.

Kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu eivät käynnisty heti, vaan ne vaativat päätöksiä ja arvioita, jotka voivat kestää kuukausia.

Asunnon esteettömyys: Monilla ei ole varaa muuttaa esteettömään asuntoon, ja kunnalliset vaihtoehdot ovat rajallisia.

? Yhteenveto

Kun kansaneläke ja terveydenhoito on katkaistu, ja vanhus tai vammainen palaa Suomeen, hän voi kohdata:

välittömän tulottomuuden ja asunnottomuuden vaaran,

byrokraattisia viivästyksiä sosiaaliturvan palauttamisessa,

terveydenhuollon ja lääkityksen katkeamisen,

sekä vakavia sopeutumisvaikeuksia ja sosiaalista eristäytymistä.

Tilanne on erityisen vaikea, jos henkilö tarvitsee jatkuvaa hoivaa tai ei saa perheen tai sukulaisten apua.

Haluaisitko, että laadin tästä tiiviin yhteenvedon esimerkiksi raporttia, lausuntoa tai lehtiartikkelia varten?

Tekoäly teki viranomaisille lausunnon:

Tässä on lyhyt, viranomaisille sopiva lausuntoteksti tiiviinä yhteenvedona, joka vie suoraan asiaan:

Lausunto: EU-maista Suomeen palaavien vanhusten ja vammaisten vaikeudet kansaneläkkeen katkaisun jälkeen

Johdanto

Suomeen palaavien EU-maissa asuvien suomalaisten vanhusten ja vammaisten tilanne on huolestuttava, kun heidän kansaneläkkeensä ja terveydenhoitoetuuksensa on katkaistu ulkomailla asuessa. Palaamisen yhteydessä monet kohtaavat vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä haasteita, jotka vaarantavat heidän perusoikeutensa ja hyvinvointinsa.

Keskeiset vaikeudet

Taloudelliset ongelmat

Asunto ja toimeentulo: Kansaneläkkeen katkaisun myötä monet eivät ole oikeutettuja tuloihin, ja asuntojen saaminen on vaikeaa ilman vuokravakuuksia ja säännöllisiä tuloja. Toimeentulotuen saaminen viivästyy, jos henkilö ei ole vielä virallisesti Suomessa asuva.

Tulojen katkeaminen: Etuuksien käsittely ja päätöksenteko voivat kestää pitkään, jolloin henkilö jää ilman tuloja jopa useiden kuukausien ajaksi. Tämä voi johtaa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, kuten velkaantumiseen tai kodittomuuteen.

Byrokraattiset esteet

Sosiaaliturva ja eläkkeet: Suomeen palatessaan henkilö joutuu hakemaan kansaneläkkeen ja muiden etuuksien palauttamista, mikä voi viivästyä monien hallinnollisten toimenpiteiden takia, kuten tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa ulkomailta.

Kielimuuri ja viranomaisprosessit: Pitkään ulkomailla asuneet voivat kohdata ongelmia viranomaisasioinnissa, erityisesti jos heidän kielitaitonsa on heikentynyt.

Terveydenhuoltoon pääsy ja lääkityksen jatkuminen

Väliaikainen hoitoon pääsyn estyminen: Henkilö ei saa kunnallisia terveyspalveluja ennen kuin kotikunta on myönnetty, mikä voi johtaa hJoidon viivästymiseen tai jopa katkeamiseen. Erityisesti vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat jäädä ilman välttämättömiä lääkkeitä ja hoitoa.

Sosiaalinen ja henkinen kuormitus

Eristyneisyys ja sopeutumisvaikeudet: Perhe ja sosiaalinen verkosto voivat jäädä ulkomaille, mikä lisää yksinäisyyttä ja sopeutumisvaikeuksia. Pitkään ulkomailla asuneilla on usein vaikeuksia sopeutua takaisin Suomeen, erityisesti jos kielitaito on heikentynyt.

Syrjäytymisen riski

Ilman riittäviä tuloja, asuntoa ja terveydenhuoltoa moni jää "väliinputoajaksi", mikä voi johtaa pitkäaikaiseen köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Jatkuu...

Jatkuu...

Johtopäätökset ja suositukset

Suomeen palaavien vanhusten ja vammaisten tilanne edellyttää välitöntä huomiota. Kansaneläkkeen ja muiden etuuksien palautusprosessien sujuvuus on ensiarvoisen tärkeää, samoin kuin terveydenhuollon ja muiden palvelujen saatavuus. Viranomaisyhteistyön on toimittava tehokkaasti, jotta nämä henkilöt saavat tarvitsemansa tuen ilman pitkiä odotusaikoja. Erityisesti tulee varmistaa, että kaikilla on pääsy riittävään sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon heti muuton jälkeen.

Suositukset:

Varmistettava sujuvat prosessit kansaneläkkeen ja muiden etuuksien palauttamisessa.

Tehostettava viranomaisyhteistyötä Kelan, kuntien ja terveydenhuollon välillä.

Tarvitaan kiireellistä tukea, kuten väliaikaisia asumisratkaisuja ja toimeentulotukea.

Kielellisen ja sosiaalisen sopeutumisen tukeminen.

Tämä lausunto on tiivistetty ja fokusoitu, jotta se vastaa viranomaisille ja päättäjille tärkeimpiin kysymyksiin ja esittää konkreettisia suosituksia. Jos tarvitset lisätietoja tai haluat, että teen tästä vielä tarkempaa tai laajempaa, kerro vain!

Kysyin tekoälyltä katkaisua Suomen kannalta:

Oliko kansaneläkkeiden katkaisulaki onnistunut ratkaisu Suomelle ja suomalaisille

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeiden katkaisulaki ei ole ollut onnistunut ratkaisu Suomelle tai suomalaisille erityisesti sen haavoittuvimmille kansalaisille, kuten vanhuksille ja vammaisille. Vaikka lainsäädännön taustalla saattoi olla halu säästää julkisista menoista ja tehostaa sosiaaliturvajärjestelmää, sen käytännön vaikutukset ovat olleet monella tapaa negatiivisia, ja se on aiheuttanut merkittäviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuutta.

1. Haavoittuvien ryhmien kärsimys

Erityisesti paluumuuttavat vanhukset ja vammaiset, jotka ovat asuneet EU:n alueella tai muissa maissa, ovat kokeneet suuria vaikeuksia lain voimaantulon jälkeen. Kansaneläkkeiden ja terveydenhoitoetuuksien katkaiseminen on johtanut siihen, että monet ovat jääneet ilman toimeentuloa tai saaneet terveydenhuoltoa vasta pitkän odottelun jälkeen.

Taloudelliset vaikeudet: Moni henkilö ei ole pystynyt elämään ilman eläkettä, ja pitkään ulkomailla asuneet ovat voineet jäädä ilman tuloja kuukausiksi ennen kuin heidän etuuksiaan on aloitettu käsitellä Suomessa.

Asuntokysymykset: Erityisesti ilman säännöllisiä tuloja on ollut vaikeaa löytää asuntoa ja hoitaa muita perusasioita, kuten ruokaa ja lääkkeitä. Tämä on johtanut jopa kodittomuuteen ja kurjistumiseen.

2. Byrokraattiset ongelmat

Lain valmisteluvaiheessa ei ehkä tarpeeksi ymmärretty, kuinka monimutkainen ja aikaa vievä prosessi olisi, kun kansaneläkkeiden ja muiden etuuksien palautus olisi hidasta. Tämä on johtanut siihen, että monilla on ollut vaikeuksia saada tarvittavat asiakirjat tai täyttää vaadittavat kriteerit, jotka estävät heitä saamasta takaisin etuuksiaan nopeasti.

Viivästykset ja byrokraattinen kompastelu ovat johtaneet siihen, että monet ovat olleet ilman tuloja ja hoitoa pitkän aikaa, mikä on vaikeuttanut heidän elämäänsä merkittävästi.

3. Kustannussäästöt vs. inhimilliset kustannukset

Vaikka lain taustalla saattoi olla halu saavuttaa säästöjä, erityisesti 35 miljoonaa euroa, sen inhimilliset ja sosiaaliset kustannukset ovat saattaneet ylittää taloudelliset hyödyt.

Pitkän aikavälin kustannukset: Erityisesti sosiaalisten ongelmien, kuten syrjäytymisen, terveydentilan heikkenemisen ja kielellisten esteiden takia terveydenhuollon ja sosiaaliturvan ongelmat voivat johtaa korkeampiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin, kuten lisääntyneisiin terveydenhuoltokustannuksiin ja pitkäaikaisiin tukitarpeisiin.

Syrjäytyminen ja elämänlaadun heikkeneminen: Ihmisten jääminen ilman taloudellista tukea voi johtaa psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin, kuten masennukseen ja eristäytymiseen, mikä tekee heidän sopeutumisestaan entistä vaikeampaa ja pahentaa syrjäytymisen riskiä.

Jatkuu...

Jatkuu...

4. Sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus

Kansaneläkkeiden katkaisulaki on herättänyt keskustelua sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden lisääntymisestä. Monet katsovat, että lainsäädäntö on ollut epäoikeudenmukainen erityisesti niille, jotka ovat olleet jo haavoittuvassa asemassa ja jotka tarvitsevat erityistä tukea elääkseen ja saadakseen terveydenhoitoa.

Sosiaalinen eriarvoisuus: Lailla on voinut olla negatiivinen vaikutus siihen, kuinka eriarvoiseksi yhteiskunta on tullut. Tällaiset säästötoimet voivat kohdistua nimenomaan haavoittuvimpiin kansalaisiin, ja niillä voi olla pitkäkestoisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan koheesioon ja tasapainoon.

5. Poliittinen ja yhteiskunnallinen arvokeskustelu

Kansaneläkkeen katkaisulaki on herättänyt keskustelua siitä, millaisia arvoja ja periaatteita yhteiskunta painottaa. Jos säästöjä tavoitellaan pääasiassa taloudellisista syistä, voi tulla helposti tilanne, jossa ihmisten perusoikeudet, kuten oikeus eläkkeeseen ja terveydenhuoltoon, asetetaan toissijaisiksi.

Yhteiskunnan vastuu: Lainsäädännön valmisteluvaiheessa olisi pitänyt ottaa huomioon, että sosiaaliturvan ja terveydenhuollon jatkuvuus on tärkeää, ja että säästöjen tavoittelu ei saa johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja ihmisoikeuksien heikkenemiseen.

Johtopäätös:

Kansaneläkkeiden katkaisulaki ei ole ollut onnistunut ratkaisu Suomelle ja suomalaisille, koska sen käytännön seuraukset ovat olleet negatiivisia, erityisesti haavoittuvien ryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten osalta. Säästötavoitteet ovat saattaneet olla lainsäädännön taustalla, mutta niillä on ollut inhimillisiä kustannuksia, jotka voivat johtaa pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kansaneläkkeen ja terveydenhuollon turvaverkkojen katkaiseminen ilman riittäviä suojelutoimia on osoittanut, että säästöjen tavoittelu ei saa olla ensisijainen tavoite, kun kyseessä ovat kansalaisten perusoikeudet ja hyvinvointi.

Jos lain valmistelussa olisi otettu paremmin huomioon haavoittuvien ryhmien tarpeet, oltaisiin voitu saavuttaa parempi tasapaino taloudellisten säästöjen ja inhimillisten oikeuksien välillä.

Jos vanhusten ja vammaisten heitteillejätöstä ei uutisoida laajasti ja näkyvästi ei synny tarpeeksi poliittista painetta ja rohkeutta kumota kansaneläkkeen katkaisulaki vaan jäädään odottamaan EU:n komission ohjausta ottamatta itse vastuuta.