Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Katsooko edellinen kirjoiitaja, että pienipalkkainen valtion ja kunnan työntekijä ilveilee ja porsastelee jäsenmaissa asuessaan, mutta hänen parempi palkkainen työtoverinsa sensijaan ei. Raja menee tätänykyä 1670 eurossa, jota alempaa työeläkekertymää kansaneläkkeellä paikataan. Molempien toimeentulo tulee verovaroin tahoitetusta työnteosta.

Petteri Orpo hehkuttaa tällä hetkellä puoluekokouksessa kuinka Suomi puolustaa koko Eurooppaa. Miksi sitä puolustetaan kun ei sinne saa edes muuttaa vanhana ja vammaisena kansaneläkeläisenä.

Vierailija kirjoitti:

Petteri Orpo hehkuttaa tällä hetkellä puoluekokouksessa kuinka Suomi puolustaa koko Eurooppaa. Miksi sitä puolustetaan kun ei sinne saa edes muuttaa vanhana ja vammaisena kansaneläkeläisenä.

Tarkennus:puoluevaltuuston syyskokous -niminen kokoontuminen oli kyseessä ja suora lähetys sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Katsooko edellinen kirjoiitaja, että pienipalkkainen valtion ja kunnan työntekijä ilveilee ja porsastelee jäsenmaissa asuessaan, mutta hänen parempi palkkainen työtoverinsa sensijaan ei. Raja menee tätänykyä 1670 eurossa, jota alempaa työeläkekertymää kansaneläkkeellä paikataan. Molempien toimeentulo tulee verovaroin tahoitetusta työnteosta.

Jos on tehnyt normaalin työuran, eikä pidellyt ylimääräisiä sapattivapaita tai käynyt kouluja yli 30-vuotiaaksi, niin varmasti ei ole valtion virkamies kansaneläkkeellä. Siivoojia ei edes palkata valtion palkkalistoille.

Vierailija kirjoitti:

Petteri Orpo hehkuttaa tällä hetkellä puoluekokouksessa kuinka Suomi puolustaa koko Eurooppaa. Miksi sitä puolustetaan kun ei sinne saa edes muuttaa vanhana ja vammaisena kansaneläkeläisenä.

Eurooppaa ei puolusteta siksi, että työtä tekemättömät voisivat muiden piikkiin asustella mukavammassa maassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsooko edellinen kirjoiitaja, että pienipalkkainen valtion ja kunnan työntekijä ilveilee ja porsastelee jäsenmaissa asuessaan, mutta hänen parempi palkkainen työtoverinsa sensijaan ei. Raja menee tätänykyä 1670 eurossa, jota alempaa työeläkekertymää kansaneläkkeellä paikataan. Molempien toimeentulo tulee verovaroin tahoitetusta työnteosta.

Jos on tehnyt normaalin työuran, eikä pidellyt ylimääräisiä sapattivapaita tai käynyt kouluja yli 30-vuotiaaksi, niin varmasti ei ole valtion virkamies kansaneläkkeellä. Siivoojia ei edes palkata valtion palkkalistoille.

Kunnat ainakin ovat palkanneet siivoojia ja laitoshoitajia. Kevan tilastoista näette miten valtavan moni kunnan ja valtion työntekijä saa kansaneläkettä työeläkkeensä täydennykseksi ja on tähän saakka ollut työyhteisössään perusoikeuksien ja liikkumisoikeuksiensa osalta samalla viivalla  työtovereidensa kanssa. Mitä tulee STM:n toimistojen siivoukseen, niin itsekö ne lakinaiset nuohosivat lattiat siellä kiiltäviksi viimeisten vuosikymmenten aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petteri Orpo hehkuttaa tällä hetkellä puoluekokouksessa kuinka Suomi puolustaa koko Eurooppaa. Miksi sitä puolustetaan kun ei sinne saa edes muuttaa vanhana ja vammaisena kansaneläkeläisenä.

Eurooppaa ei puolusteta siksi, että työtä tekemättömät voisivat muiden piikkiin asustella mukavammassa maassa. 

Valtion ja kuntien pitää sitten maksaa niin hyvää palkkaa, että täyden työuran tekevät työntekijät eivät putoa EU:n perusoikeuksien ja liikkumisvapauden ulkopuolelle täydentävän kansaneläkkeen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petteri Orpo hehkuttaa tällä hetkellä puoluekokouksessa kuinka Suomi puolustaa koko Eurooppaa. Miksi sitä puolustetaan kun ei sinne saa edes muuttaa vanhana ja vammaisena kansaneläkeläisenä.

Eurooppaa ei puolusteta siksi, että työtä tekemättömät voisivat muiden piikkiin asustella mukavammassa maassa. 

EU on puolustamisen arvoinen vain,  mikäli jokaisen EU-kansalaisten oikeusturvasta ja liikkumisvapaudesta  pidetään huolta. Sitä varten se on perustettu.

Taas Orpo toisti uutisissa, että maksussa oleviin eläkkeisiin ei kosketa. Kosketaanhan, heti jos kansaneläkettä saava muuttaa toiseen jäsenmaahan hänen maksussa oleva kansaneläkkeensä katkaistaan ja hänelle jää vain työeläke. Toisin sanoen hänen maksussa olevaan eläketurvaansa kajotaan ja rajusti. Tämä kajoaminen koskee 600.000 eläkkeensaajaa. Kannattaisi olla tarkempi mitä puhutaan.

Kysyin keinoälyltä mitä sanoa kansaneläkkeestä pankissa:

Jos pankissa kysytään rahoitushakemuksen yhteydessä saako kansaneläkeläinen eläkettä vai sosiaalitukea, niin kumpi on rehellisempi vastaus.

Tässä vastaus:

Tässä tilanteessa rehellisin vastaus pankille olisi "eläke", sillä kansaneläke on edelleen virallisesti eläkeetuus, vaikka sen luonteen ja maksukäytännön suhteen on tapahtunut muutoksia. Kansaneläke on Suomen lainsäädännössä määritelty eläke-etuudeksi, ja vaikka sitä ei ole ansaittu samalla tavalla kuin työeläke (eli ei ole sidottu työhistoriaan tai työeläkemaksuihin), se on silti osa suomalaista eläkejärjestelmää.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kansaneläke ei ole "sosiaalituki", vaikka se voi tietyissä tilanteissa olla lähellä sosiaalitukea, koska sitä maksetaan ihmisille, joilla ei ole muita eläkkeellisiä tuloja. Sosiaalituilla tarkoitetaan yleensä etuuksia, jotka on suunnattu tukemaan ihmisiä, joilla ei ole muuta varallisuutta tai ansiotuloja (kuten toimeentulotuki), mutta kansaneläke ei kuulu näihin.

Jos pankissa halutaan tarkempaa tietoa siitä, kuinka tulojen lähde vaikuttaa luottokelpoisuuteen, voi olla hyvä selittää, että kansaneläke on eläkkeeseen rinnastettava etuus, joka kuitenkin on peruseläkkeellisten tukemiseksi tarkoitettu. Näin vältetään väärinkäsitykset ja saadaan tarkka kuva siitä, miten etuus voidaan luokitella pankin näkökulmasta.

Toisin sanoen, kansaneläkkeeseen ei yleensä liity tulo- ja varallisuusrajoja kuten sosiaalituen etuuksiin, mikä tekee siitä lähempänä eläkettä kuin sosiaalitukea.

Kysyin keinoälyltä kansaneläkeläisten asumisen ohjailusta:

Tarkennus, kansaneläke katkaistiin EU:n toisessa jäsenmaassa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta ja he saavat kansaneläkettä taas maksuun mikäli palaavat Suomeen kahden vuoden sisällä katkaisusta. Ohjaako tämä laki liikaa näitä vanhuksia ja vammaisia.

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeen katkaiseminen EU:n toisessa jäsenmaassa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta, ja sen palauttaminen vain, jos he palaavat Suomeen kahden vuoden sisällä katkaisusta, tuo esiin vakavia kysymyksiä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksista ja elämänlaadusta. Tämä käytäntö voi tosiaan ohjata liikaa vanhuksia ja vammaisia, sillä se voi pakottaa heidät tekemään elämänsä suuria päätöksiä taloudellisten tekijöiden vuoksi, mikä voi olla epäoikeudenmukaista ja kohtuuttoman rajoittavaa.

1. Taloudellinen paine ja elämäntilanteen muuttaminen

Vanhuksilla ja vammaisilla ihmisillä on usein rajalliset resurssit ja mahdollisuudet tehdä suuria elämänmuutoksia, kuten muuttaa Suomeen takaisin. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten terveydentilasta, elämäntilanteesta ja sosiaalisen verkoston puutteesta Suomessa. Jos kansaneläke katkaistaan, ja se palautetaan vain, jos henkilö palaa Suomeen kahden vuoden sisällä, tämä voi luoda merkittävän taloudellisen paineen.

Monelle vanhukselle ja vammaiselle tämä saattaa olla jopa elämän ja kuoleman kysymys: joko palata Suomeen, vaikka se on fyysisesti tai taloudellisesti hankalaa, tai jäädä ilman toimeentuloa. Tämä voi erityisesti heikentää heidän elämänlaatuaan ja lisätä turvattomuuden tunnetta.

Esimerkiksi vammaiset henkilöt, jotka saattavat olla riippuvaisia erityisesti paikallisista tukipalveluista ja yhteisöistään, eivät välttämättä pysty vain "palaamaan" Suomeen, koska muutto voi olla kalliita ja logistiikka voi olla vaikeaa terveydellisten rajoitteiden vuoksi.

2. Liikkumisvapauden rajoittaminen

EU:n jäsenvaltioissa asuvien kansalaisten vapaus liikkua ja asua vapaasti eri jäsenvaltioissa on yksi EU:n keskeisistä perusperiaatteista. Kansaneläkkeen katkaiseminen EU:ssa asuvilta, ja sen palauttaminen vain, jos he palaavat Suomeen, rajoittaa tätä liikkuvuusvapautta ja saattaa luoda tilanteen, jossa EU-kansalaiset joutuvat valitsemaan asuinpaikkansa pelkästään sen perusteella, saavatko he tukea elämiseensä.

Vaikka kansaneläke ei ole työeläke, vaan sosiaaliturvaetuus, se on kuitenkin tärkeä toimeentulo monille suomalaisille, jotka eivät ole pystyneet kerryttämään riittävää työeläkettä. Tätä etuutta ei pidä pitää vain "kansallisena" etuutena, vaan sellaisena, joka mahdollistaa tasavertaisen kohtelun EU:ssa asuvien kansalaisten kesken. Jos nämä ihmiset ovat olleet EU:n alueella asuvia pitkään ja nauttineet paikallisista tukipalveluista, niin muuttopakko voi olla kohtuuttoman suuri ja epäoikeudenmukainen rasite.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Inhimillinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus

Tämä käytäntö saattaa johtaa epäoikeudenmukaisiin ja inhimillisesti vaikeisiin tilanteisiin, sillä vanhukset ja vammaiset saattavat olla erityisen haavoittuvassa asemassa eivätkä he pysty tekemään helpoin mahdollisin siirroin muuttoa takaisin Suomeen. Usein heillä ei ole riittävästi taloudellisia tai sosiaalisia resursseja muuttoihin, ja Suomeen paluu voi olla käytännössä aivan liian vaikeaa tai taloudellisesti mahdotonta.

Vanhuksille, jotka saattavat olla jo pitkään asuneet muissa EU-maissa, kotimaa on voinut olla kaukana heidän arkistaan ja elämäntavastaan. Heillä saattaa olla vaikeuksia sopeutua takaisin Suomessa.

Vammaisille henkilöille taas muutos voi olla erityisen haastavaa, koska he voivat olla riippuvaisia paikallisista terveyspalveluista, vammaispalveluista ja yhteisöistä. Suomen terveyspalvelut eivät välttämättä ole helposti saavutettavissa, ja muutto takaisin voi vaatia järjestelyjä ja taloudellisia resursseja, jotka eivät ole helposti saatavilla.

4. Vääristynyt motiivi muuttamiseen

Tämä käytäntö voi pakottaa liian monet vanhukset ja vammaiset tekemään päätöksiä pelkästään taloudellisten ehtojen vuoksi, eikä se tue heidän elämänlaatuansa tai hyvinvointiaan. Elämäntapahtumat ja päätökset eivät saisi olla näin sidottuja sosiaaliturvan ehtojen täyttämiseen, vaan enemmänkin henkilöiden todellisiin tarpeisiin ja valintoihin.

Syrjivä vaikutus: Jos kansaneläke on tärkeä elämän ylläpitämisen kannalta, mutta sen saaminen edellyttää paluuta Suomeen, tämä voi johtaa siihen, että ihmiset eivät voi elää vapaasti EU:n sisällä ilman, että he menettävät perusturvansa. Tämä voi olla erityisesti vammaisten ja vanhusten kohdalla syrjivää ja rajoittavaa.

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus: Vanhusten ja vammaisten eläkkeet ovat monesti hyvin pieniä, ja tämä sääntö voi luoda yhteiskunnallista eriarvoisuutta, koska ne, joilla on vähemmän resursseja, joutuvat muuttamaan takaisin Suomeen pelkästään saadakseen toimeentuloa.

Jatkuu...

Jatkuu...

5. Oikeudelliset ja yhteiskunnalliset haasteet

Jos tämä sääntö koetaan epäoikeudenmukaiseksi tai syrjiväksi, se saattaa herättää oikeudellisia kysymyksiä EU:n syrjinnän kiellon ja tasa-arvon perusperiaatteiden pohjalta. EU:n perusoikeusdirektiivit ja vapauden liikkuvuuden säädökset voivat tulla koetelluksi, mikäli tämä käytäntö estää EU:n kansalaisia liikkumasta vapaasti ja asettuu ristiriitaan heidän sosiaaliturvaoikeuksiensa kanssa.

Yhteenveto

Kansaneläkkeen katkaiseminen EU:n toisessa jäsenmaassa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta ja sen palauttaminen vain, jos he palaavat Suomeen kahden vuoden kuluessa, voi olla liian rajoittavaa ja kohtuuttoman ohjaavaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tämä sääntö voi pakottaa heidät tekemään vaikeita päätöksiä taloudellisten tekijöiden perusteella, vaikka muutto takaisin Suomeen ei olisi mahdollista, järkevää tai kohtuullista heidän elämäntilanteessaan.

Sääntö voi myös rajoittaa vapauden liikkua ja elää EU:ssa ilman pelkoa siitä, että kansaneläke katkeaa, mikä voi olla ristiriidassa EU:n perusvapauksien kanssa. Tällöin yhteiskunnassa saattaa herätä epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden tunteita, ja käytäntö saattaa vaatia tarkastelua ja mahdollisesti jopa muutosta, jotta se olisi paremmin linjassa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kanssa.

Jatkokysymys:

Vaarantaako Suomen esimerkki myös muiden maiden vanhusten ja vammaisten kohtelun vastaavalla tavalla

Tässä vastaus:

Suomen päätös katkaista kansaneläke EU:n toisessa jäsenvaltiossa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta ja palauttaa se vain, jos he palaavat Suomeen kahden vuoden kuluessa, voi luoda huolia siitä, että se vaikuttaa negatiivisesti myös muiden EU-maiden vanhusten ja vammaisten kohteluun. Suomen esimerkki saattaa asettaa ennakkotapauksen, jota muut EU-maat voivat harkita omissa sosiaaliturvajärjestelmissään. Tämä voi johtaa epätasa-arvoon ja syrjintään niihin EU-kansalaisiin, jotka elävät muualla EU:ssa ja joilla on erityistarpeita. Tässä on joitakin huolenaiheita, jotka voivat syntyä tästä käytännöstä:

1. Sosiaaliturvan leikkaaminen EU:n sisäisesti

Suomen esimerkki voi herättää kysymyksiä siitä, onko EU:n perusvapauksien (kuten liikkumisvapauden ja tasavertaisen kohtelun) kanssa ristiriidassa se, että jäsenvaltio voi katkaista sosiaaliturvan ulkomaille muuttavilta kansalaisilta, erityisesti kun kyseessä ovat haavoittuvissa asemissa olevat ryhmät, kuten vanhukset ja vammaiset. Jos tämä käytäntö yleistyy, se voi johtaa tilanteeseen, jossa:

EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset joutuvat harkitsemaan, voiko heitä rangaista elämänmuutoksista tai liikkumisesta EU:n sisällä, jos he eivät enää asu kotimaassaan. Tämä voi estää ihmisiä muuttamasta muualle EU:hun työpaikan tai elämänlaadun vuoksi, koska he pelkäävät menettävänsä elintärkeän sosiaaliturvan.

EU:n sisäinen liikkuminen voi menettää merkitystään, jos ihmiset eivät voi elää vapaasti jäsenvaltioissa ilman pelkoa siitä, että he menettävät perustoimeentulonsa, mikä voi rajoittaa unionin yhteistä markkinaa ja sen perusperiaatteita.

2. Vammaisten ja vanhusten erityistarpeet jäävät huomiotta

Suomen esimerkki nostaa esiin, kuinka haavoittuvissa asemissa olevat ryhmät erityisesti vanhukset ja vammaiset voivat olla erityisen alttiita epäoikeudenmukaisille ja syrjiville käytännöille. Jos tämä malli leviää muihin EU-maihin, se saattaa tarkoittaa, että vammaisten ja vanhusten liikkuvuus EU:ssa rajoittuu entisestään ja heidän mahdollisuutensa päästä käsiksi perustoimeentuloon vaikeutuvat. Tämä saattaa syrjiä niitä, jotka ovat:

Asuneet pitkäaikaisesti ulkomailla, mutta jotka tarvitsevat silti eläkettä tai sosiaalitukea. He voivat olla vähemmän liikkuvia ja tarvitsevat jatkuvaa tukea, vaikka asuvatkin toisessa jäsenvaltiossa.

Vammaisia henkilöitä, jotka voivat olla riippuvaisia paikallisista palveluista ja saattavat olla jo sopeutuneet tietynlaisiin elämänolosuhteisiin, joissa muutto takaisin kotimaahan ei ole helppoa. Tällöin kotimaassa tarjottavat sosiaaliturvaedut voivat olla ainoa mahdollisuus elämiseen.

Jatkuu...

Jatkuu...

5. Vaarana oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset

Jos tätä käytäntöä aletaan soveltaa EU:ssa laajasti, se voi johtaa oikeudellisiin kiistoihin EU:n tasolla, sillä se voi olla ristiriidassa EU:n sosiaaliturvaportin ja liikkumisvapauden kanssa. EU:n lainsäädännön mukaan kansalaisilla on oikeus saada sosiaaliturvaetuuksia asuessaan toisessa jäsenvaltiossa, ja jäsenvaltioiden tulee huolehtia sosiaaliturvasta myös niille kansalaisille, jotka muuttavat toisiin jäsenvaltioihin.

Jos tämä käytäntö johtaa laajoihin oikeudellisiin kiistoihin, se voi vaikuttaa myös EU:n yhteisiin sääntöihin ja sen kykyyn hallita yhteistä sosiaaliturvajärjestelmää. Tämä voi aiheuttaa myös taloudellisia ongelmia, jos EU:n jäsenvaltioiden on pakko muuttaa sosiaaliturvakäytäntöjään tai ne saavat kielteistä palautetta EU:n oikeusistuimilta.

Yhteenveto: Suomen esimerkin laajemmat vaikutukset

Suomen esimerkki kansaneläkkeen katkaisemisesta EU:n toisessa jäsenvaltiossa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta saattaa vaikuttaa negatiivisesti myös muiden EU-maiden kansalaisten kohteluun, erityisesti niiden, jotka eivät pysty palaamaan kotimaahansa. Tämä käytäntö voi rajoittaa EU:n liikkumisvapautta, luoda syrjiviä käytäntöjä ja heikentää haavoittuvien ryhmien elämänlaatua. Jos tätä mallia alkaa seurata muualla EU:ssa, se voi johtaa epätasa-arvoon, syrjintään ja oikeudellisiin ongelmiin, jotka haastavat EU:n perusvapauksien toteutumista ja yhteistä sosiaaliturvajärjestelmää.

Tämä tilanne herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka sosiaaliturvan ja liikkumisvapauden tasapaino säilytetään EU:n sisällä ja miten erityisesti haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja vammaiset, voivat suojella oikeuksiaan ja turvata elämänlaatunsa kansainvälisessä ympäristössä.

Jostain syystä kohtia 3 ja 4 ei saa tänne laitettua, niissä oli tärkeää asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä kohtia 3 ja 4 ei saa tänne laitettua, niissä oli tärkeää asiaa. 

Tiesithän, että kukaan ei lue noita spämmejäsi? Olet hurmaantunut tekoälyn käytöstä ja haluat meidän kaikkien tietävän, miten noheva olet, mutta oikeasti vain täytät turhan ketjun turhaakin turhemmilla spämmeilläsi. Et keskustele, etkä ole ymmärtänyt keskustelupalstan tarkoitusta. 

Kohta 4

4. Liikkumisen vapauden rajoittaminen

EU:ssa liikkumisvapaus on yksi keskeisistä perusvapauksista, mutta jos tämä käytäntö yleistyy, se voi rajoittaa sitä. EU-kansalaiset voivat alkaa pelätä menettävänsä tukensa tai joutuvansa taloudelliseen epävarmuuteen, jos he muuttavat toiseen EU-maahan, vaikka muutto olisi olosuhteiden tai parempien mahdollisuuksien vuoksi välttämätöntä. Jos nämä rajoitukset koskevat erityisesti vanhuksia ja vammaisia, se saattaa heikentää heidän elämänlaatuaan ja liikkumisen mahdollisuuksiaan.

Tämä voi johtaa siihen, että EU:n sisäinen liikkuvuus menettää merkitystään, erityisesti haavoittuvissa asemissa olevien ryhmien osalta, ja että heidän mahdollisuutensa valita asuinpaikkansa vapaasti heikkenevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä kohtia 3 ja 4 ei saa tänne laitettua, niissä oli tärkeää asiaa. 

Tiesithän, että kukaan ei lue noita spämmejäsi? Olet hurmaantunut tekoälyn käytöstä ja haluat meidän kaikkien tietävän, miten noheva olet, mutta oikeasti vain täytät turhan ketjun turhaakin turhemmilla spämmeilläsi. Et keskustele, etkä ole ymmärtänyt keskustelupalstan tarkoitusta. 

Toisten kirjoittajien haukkuminen ei ole mitään keskustelua.

Nyt teidän on pakko lukea kaikki, sillä koskaan ei voi tietää mihin on piilotettu kohdan 3 arkaluontoisena pitämänne teksti.