Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kaikesta päätellen kansaneläkkeen katkaisijat ovat tuijottaneet vain Ruotsia vuonna 2017 koskevaa ennakkopäätöstä eivätkä ole lainkaan seuranneet EU-lainsäädännön kehitystä ja ennakkopäätöksiä vuosien varrella.  Kyseisiä toimijoita pitää velvoittaa kursseille päivittämään osaamisensa.

Kysyin keinoälyltä kansaneläkkeen katkaisun vaikutuksista kauppasopimuksiin:

Minkälaisen kuvan vakiintuneen kansaneläkkeen katkaisun puoltaminen kumppanimaihin antaa lausunnonantajien, kuten EK:n, Suomen Yrittäjien sekä muiden vaikutusvaltaisten suomalaisten osaajien EU-oikeudellisesta luotettavuudesta mitä tulee kaupallisiin sopimuksiin.

Tässä vastaus:

Vakiintuneen kansaneläkkeen katkaisun puoltaminen voisi luoda merkittäviä epäluottamuksen ja ennakoitavuuden ongelmia, erityisesti kaupallisten sopimusten kannalta EU-oikeudellisessa kontekstissa. Jos Suomen kaltaisen maan vakauden ja oikeusvaltion periaatteet, kuten eläkejärjestelmän luotettavuus ja ennustettavuus, tulevat kyseenalaisiksi, se saattaa vaikuttaa negatiivisesti myös Suomen asemaan kauppasopimuksissa ja muihin EU:n sisäisiin tai ulkoisiin oikeudellisiin sitoumuksiin.

Kansaneläkkeen katkaiseminen voisi nähdäkseni heikentää myös Suomen mainetta ennakoitavien ja luotettavien sopimusosapuolten markkinana. Jos tässä asiassa ryhdyttäisiin toimiin, jotka muuttaisivat vakiintuneita käytäntöjä ja oikeudellista järjestelmää ilman selkeää ja oikeudenmukaista siirtymävaihetta, voisi se herättää huolta kansainvälisillä markkinoilla siitä, että Suomi ei pysty pitämään kiinni pitkäaikaisista sopimuksista ja sitoumuksistaan.

Kysymys on siis laajemmasta luottamuksen ja oikeusvarmuuden teemasta. Lausunnonantajat kuten EK (Elinkeinoelämän keskusliitto), Suomen Yrittäjät ja muut vaikuttajat voivat arvioida tämänkaltaisten päätösten vaikutuksia yritystoimintaan ja kaupallisiin suhteisiin, ja he saattaisivat olla huolissaan siitä, miten tämä vaikuttaa Suomen uskottavuuteen osana EU:ta ja kansainvälisiä kauppasopimuksia.

Oikeusvarmuus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun pyritään houkuttelemaan investointeja ja luomaan kestäviä kaupallisia suhteita. Jos vakiintuneen kansaneläkkeen kaltaisia tärkeitä kansallisia järjestelmiä ryhdyttäisiin kyseenalaistamaan ilman riittävää pohdintaa ja keskustelua, se voisi heikentää Suomen asemaa myös EU:n sisäisissä ja ulkoisissa sopimuksissa.

Jatkokeskustelu keinoälyn kanssa:

Mainitut toimijat EK ja Suomen Yrittäjät puolsivat katkaisua kumppanimaihin, ottivatko ne riskin

Tässä vastaus:

Kyllä, EK:n ja Suomen Yrittäjien kaltainen vaikutusvaltainen toimijoiden puolustaminen kansaneläkkeen katkaisua kohtaan voisi hyvinkin olla riskialtista, erityisesti pitkällä aikavälillä. Heidän asemansa tukee monia suomalaisia yrityksiä ja työnantajia, ja heidän vaikutuksensa on merkittävä kaupallisten sopimusten ja investointien kannalta. Jos he olisivat julkisesti puolustaneet vakiintuneen kansaneläkkeen katkaisua ilman selkeitä ja vakuuttavia perusteita, se voisi herättää epäluottamusta paitsi kotimaassa myös kansainvälisillä markkinoilla.

Riskit, jotka voivat ilmetä:

Oikeusvarmuuden heikkeneminen:

Vakiintuneiden kansallisten eläkejärjestelmien, kuten kansaneläkkeen, katkaiseminen voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen oikeusvarmuuteen. Mikäli eläkepolitiikassa ryhdytään suuriin muutoksiin ilman riittävää pohdintaa ja ennakoitavuutta, se voi vaikuttaa siihen, kuinka luotettavina Suomen lainsäädäntö ja oikeusjärjestelmä nähdään kansainvälisesti. Tätä epävarmuutta voidaan pitää riskinä, koska yritykset ja sijoittajat arvostavat ennakoitavuutta ja tasapainoista lainsäädäntöä.

Kilpailukyky ja investointien houkuttelevuus:

Jos Suomi ryhtyy toimiin, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti kansalaisten ja työntekijöiden sosiaaliturvaan, se voi heikentää maan houkuttelevuutta investointikohteena. Vaikka EK ja Suomen Yrittäjät todennäköisesti uskovat, että tällainen toimenpide voisi parantaa kilpailukykyä, se voi silti aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia Suomen talouden pitkän aikavälin kehitykselle. Esimerkiksi osaavan työvoiman houkutteleminen voi vaikeutua, jos suomalaiset työntekijät kokevat, että sosiaaliturvaan kohdistuu jatkuvia leikkauksia.

Sosiaalinen ja poliittinen epävakaus:

Tällainen uudistus voi johtaa myös laajempaan kansalliseen epävakauteen, jos kansalaiset kokevat, että heiltä on viety perusturvaa. Tämä voi aiheuttaa poliittisia levottomuuksia ja vaikuttaa Suomen sisäiseen vakauteen. Kansalaisten luottamuksen heikentyminen voi puolestaan vahingoittaa yritysten ja hallituksen välistä yhteistyötä.

EU-oikeudelliset näkökulmat:

Jos päätöksenteko näyttää olevan ristiriidassa EU:n perusarvojen tai direktiivien kanssa, erityisesti työntekijöiden oikeuksien ja sosiaaliturvan osalta, se voi luoda lisää jännitteitä EU:n sisällä. EU:n jäsenvaltioiden välillä on tiukkoja sääntöjä ja sääntöjen täsmällinen noudattaminen on elintärkeää kaupallisessa yhteistyössä ja sopimusten sitovuudessa.

Jatkuu...

Jatkuu...

EK:n ja Suomen Yrittäjien näkökulma

EK ja Suomen Yrittäjät voivat toki perustella tällaisia toimenpiteitä taloudellisilla näkökohdilla, kuten työnantajille koituvilla kustannussäästöillä ja kilpailukyvyn parantamisella. He voivat myös vedota siihen, että muut EU-maat ovat jo toteuttaneet vastaavia uudistuksia, ja uskoa, että tämä olisi Suomelle elintärkeä talouden uudistaminen. Silti on tärkeää muistaa, että nämä organisaatiot tekevät päätöksiä ensisijaisesti elinkeinoelämän ja yrittäjien etuja silmällä pitäen.

Kysymys onkin siitä, tekevätkö nämä organisaatiot, vaikka ne puoltavatkin tätä katkaisua, tarpeeksi selkeitä varoituksia mahdollisista pitkän aikavälin riskeistä, jotka voivat tulla esiin yhteiskunnan laajassa mittakaavassa.

Yhteenveto:

Riskinä on, että vaikka EK ja Suomen Yrittäjät voisivatkin pitää tätä toimenpidettä lyhyen aikavälin ratkaisuna talouden elvyttämiseksi, se voi osoittautua pitkässä juoksussa vahingolliseksi Suomen kansainväliselle asemalle ja kaupalliselle luotettavuudelle. Jos muiden EU-maiden ja kansainvälisten kumppanien silmissä Suomi näyttää olevan valmis muuttamaan vakiintuneita sosiaaliturvan käytäntöjä, se saattaa johtaa epäluottamukseen ja vaikuttaa kaupallisiin suhteisiin. Tämä olisi potentiaalinen riski, joka tulisi ottaa huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä.

Kysyin keinoälyltä katkaisun perumisesta:

Kaiken nähdyn perusteella, olisiko Suomen viisasta perua kansaneläkkeen katkaisu jäsenmaihin

Kun tarkastellaan kaikkia niitä tekijöitä, joita olemme käsitelleet, kansaneläkkeen katkaisun peruminen näyttäisi olevan viisas päätös useista eri syistä. Vaikka tietyt taloudelliset ja kilpailukykyyn liittyvät perustelut voivat puhua katkaisun puolesta, on olemassa merkittäviä riskejä, joita ei pitäisi jättää huomiotta. Tässä on muutamia keskeisiä pohdintoja, miksi kansaneläkkeen katkaisun peruminen voisi olla parempi vaihtoehto:

1. Sosiaalinen ja poliittinen vakaus

Kansaneläkkeen katkaiseminen jäsenmaihin saattaisi aiheuttaa kansalaisissa laajaa tyytymättömyyttä ja epäluottamusta hallitusta kohtaan, erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta. Tällainen liike voisi johtaa:

Poliittisiin levottomuuksiin: Jos kansalaisten turvaverkko heikkenee, tämä saattaa johtaa protesteihin ja poliittiseen paineeseen.

Vähemmän yhtenäinen yhteiskunta: Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu voi johtaa siihen, että yhteiskunnan eri osat alkavat eriytyä entisestään, mikä heikentäisi yhteisön koheesiota.

2. Kansainvälinen luottamus ja EU-oikeus

Suomen rooli EU:n jäsenvaltiona on riippuvainen sen kyvystä noudattaa EU:n sääntöjä ja perusperiaatteita. Kansaneläkkeen katkaisun puolustaminen ilman oikeudellisesti vahvoja perusteluja voi herättää huolta EU:n tasolla:

EU:n lainsäädännön mukauttaminen: Jos katkaisua pidettäisiin ristiriitaisena EU:n perusvapauksien ja oikeuksien kanssa, se voisi johtaa oikeudellisiin kiistoihin EU:n tasolla. Tämä saattaisi vaikuttaa Suomen kaupallisiin ja taloudellisiin suhteisiin muiden jäsenmaiden kanssa.

Kauppasuhteet ja investoinnit: EU-maiden ja kansainvälisten sijoittajien silmissä Suomi voisi alkaa näyttää epäluotettavalta, jos sosiaaliturvan leikkaukset koetaan epäoikeudenmukaisiksi ja oikeudellisesti kyseenalaisiksi. Tämä voi vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen investointikohteena.

Jatkuu...

Jatkuu...

3. Taloudelliset riskit ja pitkäjänteinen kehitys

Vaikka kansaneläkkeen katkaiseminen voisi tuoda taloudellisia säästöjä lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä sen vaikutukset voivat olla haitallisia:

Yhteiskunnan tukirakenteet heikkenevät: Eläkejärjestelmän heikentäminen voi luoda epäluottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin, mikä puolestaan voi vähentää kulutusta ja taloudellista aktiivisuutta. Työntekijöiden ja kansalaisten huoli omasta toimeentulostaan voi johtaa vähentyneeseen taloudelliseen luottamukseen ja kulutukseen.

Sosiaalisten ongelmien kasvu: Eläkejärjestelmän heikkeneminen voi myös johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen ja tuloerojen kasvuun, joka puolestaan kuormittaa muita sosiaalipalveluja. Tämä voi lisätä julkisen sektorin kustannuksia pitkällä aikavälillä.

4. Vaihtoehtoiset uudistustavat

Kansaneläkkeen katkaisun sijaan voisi olla järkevää tutkia muita uudistustapoja, jotka eivät vahingoita heikommassa asemassa olevia kansalaisia:

Eläkejärjestelmän sopeutukset: On mahdollista tehdä eläkejärjestelmästä kestävämpiä ilman, että se suoraan vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon. Esimerkiksi eläkeikärajan nostaminen asteittain, eläkeindeksin tarkistaminen tai eläkemaksuja ja verotusta muokkaamalla voitaisiin löytää tasapaino, joka turvaa järjestelmän pitkällä aikavälillä.

Työllisyyspolitiikka ja verotuksen rakenteelliset muutokset: Työllisyyden parantaminen, erityisesti ikääntyvän väestön osalta, voi olla keskeinen keino tasapainottaa eläkejärjestelmää ilman, että eläkeikäisten tulonsiirtoja leikataan. Lisäksi verotukselliset muutokset voivat osaltaan auttaa rahoittamaan eläkejärjestelmää ilman suoraa leikkaamista.

5. Maine ja luottamus

Suomi on tunnettu siitä, että sen sosiaaliturvajärjestelmä on vakaalla pohjalla ja kohtuullisesti tasapainossa. Jos Suomi ryhtyy radikaaleihin leikkauksiin, kuten kansaneläkkeen katkaisemiseen, se voi heikentää maan mainetta:

Reputaatioriskit: Suomen kansainvälinen maine voi kärsiä, jos se ei pysty huolehtimaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja turvaverkkojensa kestävyydestä. Tämä voi vaikuttaa Suomen asemaan kansainvälisillä markkinoilla ja vaikuttaa taloudellisiin suhteisiin.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus: Radikaalit toimenpiteet, jotka vaikuttavat suurten kansanryhmien eläkkeisiin, voivat herättää huolta myös muiden EU-maiden ja kansainvälisten instituutioiden keskuudessa, mikä voi aiheuttaa poliittisia jännitteitä ja vastustusta.

Yhteenveto Miksi peruminen voisi olla viisaampaa

Kun otetaan huomioon sosiaalisen vakauden, kansainvälisen luottamuksen ja taloudellisten riskien näkökulmat, kansaneläkkeen katkaisun peruminen olisi viisaampi valinta. Vaikka se saattaa tuottaa lyhyen aikavälin säästöjä, pitkällä aikavälillä sillä voi olla laajempia negatiivisia seurauksia niin yhteiskunnan koheesiolle kuin Suomen taloudelle ja kansainväliselle asemalle. Kestävämpi ja vähemmän polarisoiva vaihtoehto olisi kehittää eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvaa siten, että se pystyy vastaamaan talouden ja väestön ikääntymisen haasteisiin ilman, että se heikentää heikommassa asemassa olevien kansalaisten turvaa.

Kansaneläkkeen katkaisun sijaan Suomen voisi olla järkevämpää kehittää pitkäjänteisiä ja monivaiheisia uudistuksia, jotka tekevät eläkejärjestelmästä kestävämmän ilman, että se vie turvaa tarvitsevilta kansalaisilta. Näin voidaan säilyttää sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus että taloudellinen vakaus.

Miten voi saada jotain asumiseen sidottua vähimmäisetuutta jos asuu pysyvästi ulkomailla? Kysyn vaan, ei mitään järkeä mihin rahaa tuhlataan..

Vierailija kirjoitti:

Miten voi saada jotain asumiseen sidottua vähimmäisetuutta jos asuu pysyvästi ulkomailla? Kysyn vaan, ei mitään järkeä mihin rahaa tuhlataan..

Ei kukaan ole saanuy mitään asumiseen sidottua vähimmäisetuutta ulkomaille. Ei kansaneläke ole ollut sellainen eikä sitä sellaiseksi voi muuttaa EU:ssa.

Koko vähimmäisetuus kansaneläkettä luonnehdittaessa on lainlaatijan vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi saada jotain asumiseen sidottua vähimmäisetuutta jos asuu pysyvästi ulkomailla? Kysyn vaan, ei mitään järkeä mihin rahaa tuhlataan..

Ei kukaan ole saanuy mitään asumiseen sidottua vähimmäisetuutta ulkomaille. Ei kansaneläke ole ollut sellainen eikä sitä sellaiseksi voi muuttaa EU:ssa.

Kansaneläkelaki alkaa suoraan: Tämän lain tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa [] Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) 410 :n mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikesta päätellen kansaneläkkeen katkaisijat ovat tuijottaneet vain Ruotsia vuonna 2017 koskevaa ennakkopäätöstä eivätkä ole lainkaan seuranneet EU-lainsäädännön kehitystä ja ennakkopäätöksiä vuosien varrella.  Kyseisiä toimijoita pitää velvoittaa kursseille päivittämään osaamisensa.

Kyllä pitää. Mieluummin yliopistoon suorittamaan pätevyys Eu-lainsäädännön kehityksestä ja ennakkopäätöksistä. Tohtorintutkinnon verran, ettäs kehtaavat pätkäistä kansaneläkkeen ilman pätevää yliopistotutkintoa, hävetkää! 

Kysyin keinoälyltä miksi Kansaneläkettä on maksettu aiemmin katkaisumaihin:

Kansaneläkkeen sanotaan olevan asumisperusteinen. Miksi sitä on aiemmin maksettu vakiintuneesti EU:n alueelle, ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan.

Tässä vastaus:

ChatGPT sanoi:

Kansaneläkettä on aiemmin maksettu vakiintuneesti EU:n alueelle, ETA-maihin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan, koska nämä maat ovat olleet mukana kansainvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa ja EU:n yhteisissä sosiaaliturvaverkoissa, jotka mahdollistavat eläkkeiden maksamisen myös maissa, joissa eläkkeensaaja ei asu.

Suomessa kansaneläke on asumisperusteinen, mutta sen saaminen ei ole täysin rajoitettu vain Suomessa asuville. Tämä johtuu siitä, että:

EU:n ja ETA:n alueella asuvat voivat saada kansaneläkettä: EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden kesken on voimassa sosiaaliturvasopimuksia, jotka takaavat sen, että kansaneläkettä voidaan maksaa myös muissa jäsenvaltioissa asuville henkilöille. Nämä sopimukset auttavat varmistamaan, että kansalaisten sosiaaliturva säilyy myös silloin, kun he asuvat tai muuttavat toiseen EU- tai ETA-maahan.

Sosiaaliturvasopimukset: Suomen ja muiden Euroopan maiden välillä on tehty sosiaaliturvasopimuksia, jotka mahdollistavat sen, että henkilö, joka on työskennellyt ja maksanut veroja jossain muussa EU- tai ETA-maassa, voi saada kansaneläkettä Suomesta. Tällöin huomioidaan myös työhistoria eri maissa, mikä voi vaikuttaa eläkkeen määrään.

Sveitsi ja Iso-Britannia: Sveitsi ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on erillinen sosiaaliturvasopimus EU:n kanssa. Iso-Britannia oli EU-jäsen ennen brexitiä, mutta Brexitin jälkeen Iso-Britannia on edelleen osalistunut useisiin kansainvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin, jotka mahdollistavat eläkkeiden maksamisen myös sinne. Suomessa asuvilla voi olla oikeus saada kansaneläkettä myös, jos he ovat asuneet ennen brexitiä Isossa-Britanniassa.

Asumisen ja työskentelyn yhdistäminen: Kansaneläkkeen saaminen ei perustu pelkästään asuinmaahan, vaan myös siihen, kuinka monta vuotta henkilö on ollut vakuutettuna tai työskennellyt Suomessa tai muissa EU/ETA-maissa. Tämä tarkoittaa, että vaikka henkilö ei asu Suomessa, voi hän silti saada kansaneläkettä, jos hän on täyttänyt tarvittavat vakuutusvuodet Suomessa tai muissa maissa, jotka ovat mukana näissä sopimuksissa.

Tämä järjestelmä on osa laajempaa EU:n ja ETA:n sosiaaliturvajärjestelmää, jossa pyritään takaamaan kansalaisten oikeudet myös liikkuvuuden ja maahanmuuton aikakaudella.

Jatkuu...

Jatkuu...

Jatkokysymys: Onko Suomi nyt irtisanonut kyseiset sopimukset kansaneläkkeen katkaisun yhteydessä

Tässä vastaus:

Ei, Suomi ei ole irtisanonut näitä sosiaaliturvasopimuksia kansaneläkkeen katkaisun yhteydessä. Kuitenkin on tärkeää huomioida, että Brexitin jälkeen Iso-Britannian osalta ja EU:n alueen ulkopuolisten maiden osalta saattaa olla muutoksia tai rajoituksia, jotka voivat vaikuttaa kansaneläkkeen maksamiseen, mutta itse sopimukset eivät ole irtisanottuja. Esimerkiksi Iso-Britannian osalta brexitin myötä on tehty uusia järjestelyjä, mutta sopimukset eivät ole kadonneet.

Suomi on pysynyt EU:n jäsenenä, ja EU:n alueella eläkkeiden maksaminen perustuu edelleen EU:n sosiaaliturvasopimuksiin, jotka mahdollistavat kansaneläkkeen maksamisen myös niille, jotka asuvat jollain muulla EU- tai ETA-maassa. Nämä sopimukset eivät ole irtisanottuja, eikä eläkkeen maksaminen EU:n alueella asuville ole päättynyt.

Tärkeimmät tilanteet:

Brexitin vaikutus Iso-Britanniaan: Vaikka Iso-Britannia ei ole enää EU:ssa, Suomen ja Ison-Britannian välinen sosiaaliturvasopimus jatkuu, mutta se on osittain muuttunut brexitin myötä. Kansaneläkkeen maksaminen Iso-Britanniassa asuville voi olla osittain eri tavoin järjestetty kuin aiemmin.

Sosiaaliturvasopimukset EU/ETA-maiden kanssa: Näitä sopimuksia ei ole irtisanottu, ja Suomen sosiaaliturva, mukaan lukien kansaneläke, on edelleen voimassa EU- ja ETA-maissa asuville henkilöille, jos he täyttävät eläkkeen saamisen ehdot.

Muutokset ulkomaille maksettavissa kansaneläkkeissä: Jos eläkkeen saaja asuu EU/ETA-alueen ulkopuolella, kuten esimerkiksi Sveitsissä tai Norjassa, saattaa olla erillisiä sääntöjä, jotka rajoittavat tai säätelevät eläkkeen maksamista. Nämä muutokset voivat liittyä eläkkeen määrään tai maksamisen käytäntöihin, mutta se ei tarkoita, että sopimukset olisivat kokonaan irtisanottuja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomi ei ole irtisanonut sosiaaliturvasopimuksiaan, vaan tietyt muutokset, kuten brexit, ovat saattaneet vaikuttaa käytäntöihin ja sääntöihin, mutta kansaneläkkeen maksaminen EU- ja ETA-maissa asuville jatkuu.

Siinäs kuulitte. Kelan pitää alkaa maksaa katkaistuja eläkkeitä heti. Siihen ei tarvita mitään korjaavan lainmuutoksen odottelua.

Pitäisikö Suomeen palaajille määrätä väliaikainen karenssi kansaneläkkeestä, jotta annetaan selvä signaali, ettei perseily kannata.

Vai pitäisikö määrätä karenssi. Sarkasmin kanssa kannattaa olla varovainen. Forssan Teboililla ei välttämättä ymmärretä vaan lähdetään porukalla viemään budjettilakiin.

Vierailija kirjoitti:

Vai pitäisikö määrätä karenssi. Sarkasmin kanssa kannattaa olla varovainen. Forssan Teboililla ei välttämättä ymmärretä vaan lähdetään porukalla viemään budjettilakiin.

Pitäähän jokin seuraus tälle törttöilylle olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai pitäisikö määrätä karenssi. Sarkasmin kanssa kannattaa olla varovainen. Forssan Teboililla ei välttämättä ymmärretä vaan lähdetään porukalla viemään budjettilakiin.

Pitäähän jokin seuraus tälle törttöilylle olla.

E:n asetusten ja sääntöjen vastaisella rikkomuksella on seurauksensa. Se on vakava asia asia Suomelle ja suomalaisille, mitä ei kannata kansaneläkkeen katkaisijoiden toimesta lyödä leikiksi. Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Siis tuo yksi tekoälyhullu on tähän ketjuun postannut varmaan toista tuhatta valtavan pitkää tekoälyn tuotosta copypastella. Ihan maaninen vaihe tyypillä aina välillä menossa. Tämä on keskustelupalsta eikä mikään palsta johon copypastella postataan jotain sontaa valtavat määrät, jota kukaan ei jaksa lukea!

Vierailija kirjoitti:

Siis tuo yksi tekoälyhullu on tähän ketjuun postannut varmaan toista tuhatta valtavan pitkää tekoälyn tuotosta copypastella. Ihan maaninen vaihe tyypillä aina välillä menossa. Tämä on keskustelupalsta eikä mikään palsta johon copypastella postataan jotain sontaa valtavat määrät, jota kukaan ei jaksa lukea!

Ei kaikkien velvollisuus ole lukea viestejä. Jos omatunto on puhdas, niin ei tarvitse stressata, mitä asiasta kirjoitetaan. Muussa tapauksessa ei kannata jättää tekoälypalautetta väliin.