Miten kertoa opettaja vanhempainillassa, että on kristitty?
Moikka!
Olen varhaiskasvatuksenopettaja ja minulla on tulossa vanhempainilta. Mikä olisi paras tapa kertoa vanhemmille, että olen kristitty? Olen mukana organisaatiossa joka tekee lähetystyötä, olen aktiivinen seurakunnassa ja teen myös vapaehtoistyötä seurakunnalle. En haluaisi hyppiä kenenkään varpaille ja tiedän että tämä on herkkä aihe monille.
Jumalan siunausta kaikille!
Kommentit (378)
Vanhempainillassa ei kuulu mikään uskonto. Jos haluat sitä toitottaa niin tee juliste ja pidä sitä mukana. Ääliömäistä ja taatusti vanhempien toitottamaa eli ei omia ajatuksia vähän kuin opettajien keräämä julkaisu ryyppy- ja panoreisulle. Ja mukana on oltu oulussa. Päättyi ikävä kyllä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on. Jos on ammatiltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja työnantaja on kunta, niin kyllä se ope tietää, että hän ei työssään julista uskoaan ja silloinhan siitä ei tarvitse vanhemmille kertoa.
Jotkut saaat vapaasti tuoda esille uskontoaan ihan työpaikalla. Mm vaatetuksen kautta.
Mistä tiedät onko kyse uskonnosta vai kulttuurista?
Et ole vielä tainnut kertoa, minkä vuoksi haluaisit kertoa tuosta vanhemmille.
Enpä mä ainakaan haluaisi kuulla opettajan harrastuksista hetkessä jossa olen kuulemassa oman lapseni kasvatuksesta.
Jos lapsen omassa vasu keskustelussa käy ilmi, että lapsen perhe on uskossa niin ehkä opettaja voisi silloin sivulauseessa mainita omasta harrastuneisuudestaan jos se luontevasti keskusteluun sopii.
Älä kerro. Vapaa-ajalla on eri juttu. Mutta anna Jumalan rakkauden tulla läpi kaikessa tekemisessä ja olemuksessasi. Joskus nimittäin tulee tunne joistain ihmisistä että onkohan tuo uskossa. Tietysti jos joku kysyy asiasta niin vastaa totuudenmukaisesti että olet, ei kannata vastata että "enpä kerro".
Terveisin toinen joka on myös kristitty.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro. Vapaa-ajalla on eri juttu. Mutta anna Jumalan rakkauden tulla läpi kaikessa tekemisessä ja olemuksessasi. Joskus nimittäin tulee tunne joistain ihmisistä että onkohan tuo uskossa. Tietysti jos joku kysyy asiasta niin vastaa totuudenmukaisesti että olet, ei kannata vastata että "enpä kerro".
Terveisin toinen joka on myös kristitty.
Ole avoin, katso millainen tilanne on.
Ei haittaa, vaikka mokailet. Herra pystyy kääntämään senkin parhain päin.
t. uskisope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro. Vapaa-ajalla on eri juttu. Mutta anna Jumalan rakkauden tulla läpi kaikessa tekemisessä ja olemuksessasi. Joskus nimittäin tulee tunne joistain ihmisistä että onkohan tuo uskossa. Tietysti jos joku kysyy asiasta niin vastaa totuudenmukaisesti että olet, ei kannata vastata että "enpä kerro".
Terveisin toinen joka on myös kristitty.
Ole avoin, katso millainen tilanne on.
Ei haittaa, vaikka mokailet. Herra pystyy kääntämään senkin parhain päin.
t. uskisope
Mitä eroa on sillä korjaako ihminen itse oman mokansa vai "herra"? Mistä tietää kumpi sen teki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro. Vapaa-ajalla on eri juttu. Mutta anna Jumalan rakkauden tulla läpi kaikessa tekemisessä ja olemuksessasi. Joskus nimittäin tulee tunne joistain ihmisistä että onkohan tuo uskossa. Tietysti jos joku kysyy asiasta niin vastaa totuudenmukaisesti että olet, ei kannata vastata että "enpä kerro".
Terveisin toinen joka on myös kristitty.
Ole avoin, katso millainen tilanne on.
Ei haittaa, vaikka mokailet. Herra pystyy kääntämään senkin parhain päin.
t. uskisope
Mitä eroa on sillä korjaako ihminen itse oman mokansa vai "herra"? Mistä tietää kumpi sen teki?
Helppoa, jos hoidat sen itse, et tarvitse Jumalaa. Jos se on liian vaikeaa sinulle, pyydät Jumalalta apua ja hän ohjaa sinua oikeaan suuntaan. Vähän sama, kun insinöörien tapa puhua kumiankalle, kun kohtaavat monimutkaisia ongelmia. Tämä vain "hiukkasen" syvällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Enpä mä ainakaan haluaisi kuulla opettajan harrastuksista hetkessä jossa olen kuulemassa oman lapseni kasvatuksesta.
Jos lapsen omassa vasu keskustelussa käy ilmi, että lapsen perhe on uskossa niin ehkä opettaja voisi silloin sivulauseessa mainita omasta harrastuneisuudestaan jos se luontevasti keskusteluun sopii.
Uskonto ei ole harrastus. Eikö sinua kiinnosta, millaiset ihmiset huolehtivat, opettavat ja tukevat sinua sinun lapsesi kasvatuksessa? Minua ainakin kiinnostaisi kuulla millaisille ihmisille jätän lapseni. Varsinkin jos jokin kertoo arvomaailmasta, kuten esimerkiksi uskonto.
Toistaiseksi Suomen kansalaisilla on uskonnonvapaus.
Kerrot että olet vakaumuksellinen kristitty.
Joko tajuavat tai sitten ei. Jeesus Kristus ensin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole vielä tainnut kertoa, minkä vuoksi haluaisit kertoa tuosta vanhemmille.
Tähän ei tule vastausta millään. Minkähän vuoksi?
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä mä ainakaan haluaisi kuulla opettajan harrastuksista hetkessä jossa olen kuulemassa oman lapseni kasvatuksesta.
Jos lapsen omassa vasu keskustelussa käy ilmi, että lapsen perhe on uskossa niin ehkä opettaja voisi silloin sivulauseessa mainita omasta harrastuneisuudestaan jos se luontevasti keskusteluun sopii.
Uskonto ei ole harrastus. Eikö sinua kiinnosta, millaiset ihmiset huolehtivat, opettavat ja tukevat sinua sinun lapsesi kasvatuksessa? Minua ainakin kiinnostaisi kuulla millaisille ihmisille jätän lapseni. Varsinkin jos jokin kertoo arvomaailmasta, kuten esimerkiksi uskonto.
Harrastuksella tarkoitan mitä tahansa vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa.
Minua kiinnostaa se onko opettaja pätevä, kauanko lapseni joutuu makaamaan nukkarissa, syökö lapseni, onko lapsellani kavereita, onko opettaja huomannut mitään erityistä lapsessani johon minun pitäisi reagoida.
Eli lyhyesti sanottuna minua kiinnostaa lapseni asiat ei opettajan.
On ihan kiva, että ihmisellä on innostusta omasta elämästään, mutta työpaikalle ei vapaa-aika kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään kerro lainkaan. Miksi sinulla on tuollainen tarve kertoa maailmankatsomuksestasi vanhemmille? Eiköhän sen vanhempainillan tarkoitus ole ne mukulat ja teidän kaikkien yhteistyö.
Uskovainen narsisti, pitää itseään parempana.
Meillä lapsen opettaja vaan esitteli itsensä "hei! olen maija noora pimpula, asun espoossa, harrastan lumilautaulua ja olen harraskristitty!".
Itse jäi kuitenkin sitten mietittymmän asia, että miksi kertoi. Kysyin. Hän meinas, että aihe saattaa tulla puheissa esiin ja lapset kotona toistaa hänen puheitaan. Eihän siellä ole tyrkyttämässä mitään, mutta tietyissä sanonnoissa ja puheessa voi tulla Herra toisinaan mainittua.
Ok.
Oletko opiskellut vaka-opettajan tutkinnon? Jos, niin sen perusteella sinun voisi odottaa tietävän, millaisin periaattein julkisen sektorin työpaikoissa toimitaan. Yksityinen työnantaja varmasti myös määrittelee ehtonsa, mutta jos ei ole kyse mistään esimerkiksi kristillisestä yksiköstä, siellä oletetaan henkilökunnalta yleisten normien mukaista käyttäytymistä, johon ei siis kuulu yksityiselämän esitteleminen.
Uskonto ja politiikka jätetään syrjään, kun ollaan työssä. Ei omaa uskonnollisuutta eikä sitä ketä äänestää tarvitse vanhemmille kertoa.
Älä kerro. Äläkä anna uskosi vaikuttaa työhösi. Pidä ne täysin erillään. T. Ateisti
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Miten politiikka ei kuulu opettajien keskusteluihin? En minä ainakaan haluaisi olla päiväkodissa/koulussa, jossa ei saisi politiikasta puhua.
Missä sinä sitä politiikkaa puhuisit?
Jotkut saaat vapaasti tuoda esille uskontoaan ihan työpaikalla. Mm vaatetuksen kautta.