kumpi on oikeassa? uusperheongelma
Asun puolisoni ja hänen kahden lapsensa kanssa, ollaan asuttu näin parisen vuotta. Lapset 6v ja 8v asuvat meillä vuoroviikoin. Nyt syksyllä heidän harrastuksensa ovat samaan aikaan, mutta aivan eri paikoissa, joten yksi ihminen ei pysty viemään heitä molempiin. Lisäksi 6v tarvitsee vielä aikuisen saattamaan ja vastaanottamaan. Mielestäni asia hoituu niin että toinen vanhempi kuskaa toisen ja toinen toisen. Puolisoni mielestä hän kuskaa toisen ja minä toisen. Kumpi on oikeassa?
Kommentit (129)
Kyllä ukon kelpaa; kaksi naista hoitaa ja hoivaa hänen lapsiaan ;D Ja nyt riidellään siitä, kun eivät vanhemmat itse saa järjestettyä kersoilleen kuljetusta ;D Voi ap parka, pidä pääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitten yhtään ymmärrä näitä lapsettomia ihmisiä, jotka haluavat olla parisuhteessa ja asua vielä yhdessä lapsellisen ihmisen kanssa ilman että haluavat ottaa lapsen osaksi perhettään. Usein kysymyksessä on muuten vielä isän uusi puoliso. Äitien uudet puolisot ottavat helpommin isäpuolen roolin haltuun ja auttavat lasten kanssa.
Itselleni selvisi ihan vähän aikaa sitten, että uusperheissä ei välttämättä tarvitse osallistua puolison lapsen elämään mitenkään jos näin aikuiset sopivat. Miespuolinen kaverini, jolla on kaksi lasta, kertoi, ettei lapseton avopuolisonsa osallistu lapsiviikoilla ollenkaan hänen ja lasten juttuihin vaan puuhailee omiaan. Kyseinen nainen ei myöskään koskaan hae lapsia hoidosta tai koulusta eikä vahdi lapsia muutenkaan vaan mies hommaa aina hoitajan ja huolehtii muutoinkin siis lapsistaan ihan yksin. Tämä oli itselleni pienoinen shokki, koska ol
Lapset ovat tulleet katsomaan isäänsä, ei äitipuoltaan. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä laisinkaan, et ap on alkanut vuosia sitten leikkimään uusperheen kanssa ja nyt sitten ei sovikkaan. Oletko suostunut edes pukemaan heitä? Ruokkimaan? Laittamaan iltaunille? Vai oletko vain asustellut siellä ja toivonut vain kahden keskeistä aikaa siipan kanssa?
Tuolla ylempänä jo kerroin, että kokkaan, pyykkään, vaatetan, autan läksyissä, hoidan kouluunlähdöt ja olen vastassa kotona ja hoidan myös sairaspäivät, leikin, pelaan, ulkoilen jne. Meillä on lasten kanssa ihan lämpimät välit. Mutta en ole heidän vanhempi.
Mikä on sitten syy siihen mikset voi kuljettaa toista lasta harrastukseen? Sitä vähän ihmettelen.
Ap kirjoitti, että ei julkista liikennettä, pitkä matka. Ihan omien biologisten kuskaaminen kerran viikossa pitkän matkan päähän, siellä odottaminen ja takaisin ajo, vei koko illan. Aika paljon mies olettaa puolisonsa tekevän hänen lastensa eteen. Voisikohan niitä harrastuksia miettiä etukäteen niin, että molemmat harrastaisivat sellaisena aikana, että isä voi kuljettaa. Jos puolisolla on lapsia ennen yhteiselämää, lapset kuuluvat osana kauppaan, mutta ei pidä ihan kaikkeen sentään taipua. Normaali arjen pyörittäminen riittää. Teineillä niitä kuljetuspalvelutarpeita sitten vasta tuleekin olemaan.
Viikko-viikko-asumieesrmta: Meillä on selvyyden vuoksi sovittu, että lapsiviikolla sen talouden aikuiset hoitavat kaikki lasten asiat: Harrastuskyydit, kaverisynttärit lahjoineen, päiväkotiin tai kouluun tarvittavat retkieväät, uintikamat...
Näin on minusta hyvä systeemi. Tuntuisi oudolta, että sillä viikolla kun lapset ovat isän perheessä, minä hyppäisin kuitenkin kuskaamassa heitä harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko-asumieesrmta: Meillä on selvyyden vuoksi sovittu, että lapsiviikolla sen talouden aikuiset hoitavat kaikki lasten asiat: Harrastuskyydit, kaverisynttärit lahjoineen, päiväkotiin tai kouluun tarvittavat retkieväät, uintikamat...
Näin on minusta hyvä systeemi. Tuntuisi oudolta, että sillä viikolla kun lapset ovat isän perheessä, minä hyppäisin kuitenkin kuskaamassa heitä harrastuksiin.
Kyllä sen lapsen tulee tietää milloin ketäkin ottaa sen kopin.
Meidän viikko-viikkosysteemi meni niin, että sillä lähivanhempi hoiti kaiken. Jos ei pystynyt, niin ensisijaisesti kysyi apua isovanhemmilta. Jos ei onnistunut, niin sitten lapsen toiselta vanhemmalta. Bonusvanhempi oli viimeinen avustaja. Sekä minulla että eksällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikko-viikko-asumieesrmta: Meillä on selvyyden vuoksi sovittu, että lapsiviikolla sen talouden aikuiset hoitavat kaikki lasten asiat: Harrastuskyydit, kaverisynttärit lahjoineen, päiväkotiin tai kouluun tarvittavat retkieväät, uintikamat...
Näin on minusta hyvä systeemi. Tuntuisi oudolta, että sillä viikolla kun lapset ovat isän perheessä, minä hyppäisin kuitenkin kuskaamassa heitä harrastuksiin.
Kyllä sen lapsen tulee tietää milloin ketäkin ottaa sen kopin.
Ei ydinperheessäkään lapsi aina tiedä. Tietää vain, että joku hoitaa, ehkä naapuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä laisinkaan, et ap on alkanut vuosia sitten leikkimään uusperheen kanssa ja nyt sitten ei sovikkaan. Oletko suostunut edes pukemaan heitä? Ruokkimaan? Laittamaan iltaunille? Vai oletko vain asustellut siellä ja toivonut vain kahden keskeistä aikaa siipan kanssa?
Tuolla ylempänä jo kerroin, että kokkaan, pyykkään, vaatetan, autan läksyissä, hoidan kouluunlähdöt ja olen vastassa kotona ja hoidan myös sairaspäivät, leikin, pelaan, ulkoilen jne. Meillä on lasten kanssa ihan lämpimät välit. Mutta en ole heidän vanhempi.
No miks nyt piti vetää vanhemmuus kortti esille? Olisit ennen noita kaikkia vaan ollu muuttamatta saman katon alle. Juokseeko lapset pitkin näköäsi ja nekin vetää vanhemmuus kortin esille: sä et oo meidän vanhempi,sä et voi määrätä meitä! Siltä vähän tuntuu. Olet itse valinnut muuttaa,nyt hoidat velvollisuutesi. Aina voit erota jos yks kaks kuskaamista viikossa onkin liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä laisinkaan, et ap on alkanut vuosia sitten leikkimään uusperheen kanssa ja nyt sitten ei sovikkaan. Oletko suostunut edes pukemaan heitä? Ruokkimaan? Laittamaan iltaunille? Vai oletko vain asustellut siellä ja toivonut vain kahden keskeistä aikaa siipan kanssa?
Tuolla ylempänä jo kerroin, että kokkaan, pyykkään, vaatetan, autan läksyissä, hoidan kouluunlähdöt ja olen vastassa kotona ja hoidan myös sairaspäivät, leikin, pelaan, ulkoilen jne. Meillä on lasten kanssa ihan lämpimät välit. Mutta en ole heidän vanhempi.
Tämän takia mies pitää itsestäänselvänä että hän voi sälyttää sinulle yhä enemmän lapsiinsa liittyviä velvollisuuksia. Ole tehnyt aivan liikaa, lapset eivät ole sinun. Isi hoitaa ja kuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä laisinkaan, et ap on alkanut vuosia sitten leikkimään uusperheen kanssa ja nyt sitten ei sovikkaan. Oletko suostunut edes pukemaan heitä? Ruokkimaan? Laittamaan iltaunille? Vai oletko vain asustellut siellä ja toivonut vain kahden keskeistä aikaa siipan kanssa?
Tuolla ylempänä jo kerroin, että kokkaan, pyykkään, vaatetan, autan läksyissä, hoidan kouluunlähdöt ja olen vastassa kotona ja hoidan myös sairaspäivät, leikin, pelaan, ulkoilen jne. Meillä on lasten kanssa ihan lämpimät välit. Mutta en ole heidän vanhempi.
No miks nyt piti vetää vanhemmuus kortti esille? Olisit ennen noita kaikkia vaan ollu muuttamatta saman katon alle. Juokseeko lapset pitkin näköäsi ja nekin vetää vanhemmuus kortin esille: sä et oo meidän vanhempi,sä et voi määrätä meitä! Siltä vähän tuntuu. Olet it
Ps. Ap:lla ei ole mitään velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitten yhtään ymmärrä näitä lapsettomia ihmisiä, jotka haluavat olla parisuhteessa ja asua vielä yhdessä lapsellisen ihmisen kanssa ilman että haluavat ottaa lapsen osaksi perhettään. Usein kysymyksessä on muuten vielä isän uusi puoliso. Äitien uudet puolisot ottavat helpommin isäpuolen roolin haltuun ja auttavat lasten kanssa.
Itselleni selvisi ihan vähän aikaa sitten, että uusperheissä ei välttämättä tarvitse osallistua puolison lapsen elämään mitenkään jos näin aikuiset sopivat. Miespuolinen kaverini, jolla on kaksi lasta, kertoi, ettei lapseton avopuolisonsa osallistu lapsiviikoilla ollenkaan hänen ja lasten juttuihin vaan puuhailee omiaan. Kyseinen nainen ei myöskään koskaan hae lapsia hoidosta tai koulusta eikä vahdi lapsia muutenkaan vaan mies hommaa aina hoitajan ja huolehtii muutoinkin siis lapsistaan ihan yk
Lapsethan eivät ole kylässä vaan toisessa kodissaan, jossa asuu myös isän uusi kumppani.
Haluaisin kyllä kuulla näiden uusien kumppanien oikeita perusteluita siihen että minkä vuoksi he ovat haluttomia luomaan suhteita kumppaninsa lapsiin.
Syitä, miksi en ikinä ryhtyisi suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsia.
Christiiina kirjoitti:
Hei AP! Oletko sä mies vai nainen?
Nainen. Joku kyseli; saan kasvattaa ja meillä on meidän perheen omat säännöt, komennan tarvittaessa jne, mutta päätökset tekevät vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sitten yhtään ymmärrä näitä lapsettomia ihmisiä, jotka haluavat olla parisuhteessa ja asua vielä yhdessä lapsellisen ihmisen kanssa ilman että haluavat ottaa lapsen osaksi perhettään. Usein kysymyksessä on muuten vielä isän uusi puoliso. Äitien uudet puolisot ottavat helpommin isäpuolen roolin haltuun ja auttavat lasten kanssa.
Itselleni selvisi ihan vähän aikaa sitten, että uusperheissä ei välttämättä tarvitse osallistua puolison lapsen elämään mitenkään jos näin aikuiset sopivat. Miespuolinen kaverini, jolla on kaksi lasta, kertoi, ettei lapseton avopuolisonsa osallistu lapsiviikoilla ollenkaan hänen ja lasten juttuihin vaan puuhailee omiaan. Kyseinen nainen ei myöskään koskaan hae lapsia hoidosta tai koulusta eikä vahdi lapsia muutenkaan vaan mies hommaa aina hoit
koska, kuten jo sanoin, niin uskon miesten sysäävän itsestään kasvatus-, viihdytys- ja hoitovastuun puolisoilleen. Uskon, että tämä tuhoaa uusperheet. Siitä tulee se, että yhtäkkiä nainen huomaa hoitavansa kaiken. Ja sä-et-oo-mun-äiti -juttu. Siksi halusin tehdä selkeät pelisäännöt, joihin kuului mm se, että vanhempi käskyttää omaa lastaan. Jos lapsi ei ole tyhjentänyt sovitusti astianpesukonetta, niin bomus kierrättää huomautuksen vanhemman kautta. Koska uusperheen muotoutuminen kestää 4-7 vuotta, ja sen ajan pitää olla aika varovainen. Tämä oli muuten hyvä idea: meillä ei kenenkään välille ole tullut kismaa.
koska olin jo pikkulapsielämän elänyt, en halunnut elää uutta. Nyt kun lapset ovat teinejä, niin juttelen. Ja olen luonut suhteen heihin myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet tavallaan oikeassa. Ellet itse halua auttaa kuskaamalla ja kovalla vaivalla, sun pitäisi käyttää oma vapaa-aikasi haluamallasi tavalla ja levätäkin, virkistyä. Lapset eivät ole sinun, vaan vanhempien hoidossa. Missä lasten äiti on, lapset tarvitsevat ainakin hyvää äitiä.
Jos asuu perheessä ei erotella onko lapset sinun vai ei.
Ja sit täällä vingutaan,miksi lapsettomat ei kelpuuta parisuhteeseen niitä,joilla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Yritä edes asettua puolisosi asemaan. Miltä sinusta tuntuisi jos hän ei auttaisi sinua kun sitä tarvitset?
Kyse on miehen lapsista, ei auttamisesta.
Asia kuuluu vanhemmille, ei uudelle siipalle!
Lukemattakin selvää että mies on väärässä. Nainen ei koskaan ole väärässä ja jos onkin niin se johtuu jotenkin miehistä. Tätä naiset ovat toitottaneet ainakin viimeiset 30 vuotta.
Lapset ovat miehen ja sinä et niihin halua ottaa kontaktia. Jos lapset olisi naisen niin nainen olisi jo jättänyt miehen jos mies ei kuskaa ja palvele naisen lapsia. Yksikään nainen ei ajattele kuin omaa ja omien lasten parasta muut ovat naisten mielessä vain heidän huomioimista ja palvelua varten. Ainakin joka äiti ihminen on niin itsekäs
kyllä ovat, toinen asuu vielä kotona. Kaikki tulevat toimeen keskenään, mies lasteni kanssa ja minä miehen lasten kanssa - jotka ovat teinejä, eivätkä meillä kauheasti enää käy.