Lue keskustelun säännöt.
Miten keskituloisilla pariskunnilla on varaa 350 000-400 000 euron koteihin?
22.07.2024 |
Asun paikkakunnalla, jossa on paljon n. 350 000-450 000 euron hintaisia asuntoja. Asuinalueet ovat hyviä, mutta nämä ovat siis ihan tavallisia koteja, usein pari- tai rivitaloissa. Nämä eivät ole edes paikkakunnan "ökyalueita", vaan näissä asuu ihan tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä. Lähes poikkeuksetta nämä ihmiset ovat tavallisissa keskiluokkaissa ammateissa ja tienaavat sen mukaista palkkaa (noin kolme tonnia bruttona, toiset vähän enemmän ja toiset vähän vähemmän). Monella on kotipihalla joku perusauto, ei siis mitään ylikallista kaaraa.
Miten näillä keskiluokkaisilla perheillä on varaa asua näin ja miten ihmeessä saavat noin isoja asuntolainoja? Meillä on perheessä kaksi keskituloista vanhempaa ja ei todellakaan olisi mahdollisuutta ostaa jotain 400 000 euron kotia. Kaikilla myöskään tuskin on perintöä, rahakkaita sivubisneksiä tai rikkaita sukulaisia auttamassa.
Ap
Kommentit (350)
Vierailija kirjoitti:
Minä taas mietin, että miksi kukaan haluaa itselleen niin suuren velkataakan. Mieluummin itse asun puolet halvemmassa talossa, 100 km pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulle ei tietenkään olisi asiaa näillä hinnoilla.
Koska 100km ajot maksavat enemmän kuin tuo kämppä vuosien kuluessa ja et omista arvokasta tonttia vuosikymmenten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me maksettiin pari vuotta sitten laina pois. Korko oli matala, otettiin velka aikoinaan muistaakseni 15 vuodeksi, mutta maksettiin se etuajassa pois. En itse ymmärrä, miten jollain on varaa maksaa todella korkeaa vuokraa. Me maksoimme n. 1200 euroa kuukaudessa, ja siitä oli iso osa lyhennystä.
Olimme säästäneet pitkään, eläneet aina aika säästäväisesti ja vieläkin. Meillä oli vakituiset työpaikat, ja kaksi työssäkäyvää aikuista siten tietysti. Emme kuluta niin paljon kuin moni muu perhe.
Kai tuo vuokralla asuminen perustuu asumistukeen. Ei tuollaisissa vuokrissa ole muuten järkeä, koska samalla rahalla lyhentäisi jo omaakin asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lainoja on niin helppo saada. Lisäksi nollakorkojen aikaa kesti 15 vuotta, joten siinä ajassa ehti keskituloinen hyvin maksaa rivitalontkän omaksi, esim Helsingissä.
Se jo maksettu asunto jollain keski-ikäisellä ei auta sitä nuorempaa lapsiperhettä, joka etsii nyt asuntoa.
No me ollaan -75 ja -78. Lasten iät 9, 6 ja 4 vuotta. Laina tosiaan maksettu 100-neliöisestä asunnosta Helsingissä. Nollakorot, ensiasunto ennen 30 ikävuotta.
Oletko oikeasti syntynyt vuonna 1975, ja sinulla on noin pienet lapset? 😳
Eikö tuon ikäisenä kuuluisi olla jo melkein isoäiti eikä äiti.. Neljäkymmentäyhdeksän. Olet 59, kun nuorin täyttää 18vuotta.. Nu
En tiedä mitä sinun kuuluu, tiedän vain mitä itse teen ja kuuluu tehdä. Akateemiset ihmiset tekevät usein uraa jokusen vuoden ennen lapsia. Leppoisampaa kun asuntolaina maksettu, eikä tarvi stressata.
Vierailija kirjoitti:
No mikä on tämän keskustelun ydin? Se, että kateelliset neukkukuutioissa läkähtyvät vuokrakasarmilaiset ulisee kuorossa, että ei kaikki synny kultalusikka suussa jne ja sitten ölistään jostain kiinteistöveroista tai muista epäolennaisista pikkukuluista, kun ei tajuta talousasioista mitään. Sitten kun kaikki ölinä todistetaan vääräksi tai perustellaan miksi näin ei ole, mukaan tulee tyypillisesti länkytys sairauksista ja ihan viimeksi sota tai muu katastrofi. Ihan turha täällä on asunto tai raha-asioista keskustella, kun suurimalla osalla ei ole edes auttavasti järkeä päässä.
Suurin osa 70-80 luvulla syntyneistä on elänyt näin:
Jos ostit ensimmäisen luukun 1995-2005 välissä, niin pääsit hyötymään laman jälkeisestä hintatasosta ja sen perään Nokian luomasta elintasokuplasta.
Toisin sanoen sait asuntosi halvalla ja sen arvo nousi jopa yli 10% per vuosi. Siitä on sitten ollut kiva netota osaavan ja menestyneen pääomasijoittajan tyylillä.
Tekemättä tai edes ymmärtämättä oikein mitään.
Siitä onkin sitten ollut hyvä jatkaa myymällä asunto jopa 200% voitolla ja jatkaa lähes suoraan nollakorkojen aikaan.
Sitten voi jälkikäteen kehua olevansa ns. Selfmade, kun tosiasiassa sattui vain olemaan ostoksilla sopivassa kohtaa ja pääoma on sen johdosta kasvanut merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lainoja on niin helppo saada. Lisäksi nollakorkojen aikaa kesti 15 vuotta, joten siinä ajassa ehti keskituloinen hyvin maksaa rivitalontkän omaksi, esim Helsingissä.
Se jo maksettu asunto jollain keski-ikäisellä ei auta sitä nuorempaa lapsiperhettä, joka etsii nyt asuntoa.
No me ollaan -75 ja -78. Lasten iät 9, 6 ja 4 vuotta. Laina tosiaan maksettu 100-neliöisestä asunnosta Helsingissä. Nollakorot, ensiasunto ennen 30 ikävuotta.
Oletko oikeasti syntynyt vuonna 1975, ja sinulla on noin pienet lapset? 😳
Minä ihmettelin samaa. Olen syntynyt 1980 ja lapseni ovat jo 18 ja 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla on vanhempien rahoitus alussa tukena. Tiedän useita ihmisiä opiskelukavereistani, jotka melko nuorena ostaneet ihan maltillisen yksiön tai kaksion vanhempien takauksen/rahoituksen avulla. Muutamat ihan saaneet asunnon vanhemmilta. Sen lisäksi sitten opiskelu keski- tai hyvätuloiseen ammattiin. Mekin päädyttiin vastaavaan asuntoon puolison isän rahoilla (ei kokonaan, mutta kynnysraha).
Kyllä luokkayhteiskunta on jossain määrin olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lainoja on niin helppo saada. Lisäksi nollakorkojen aikaa kesti 15 vuotta, joten siinä ajassa ehti keskituloinen hyvin maksaa rivitalontkän omaksi, esim Helsingissä.
Se jo maksettu asunto jollain keski-ikäisellä ei auta sitä nuorempaa lapsiperhettä, joka etsii nyt asuntoa.
No me ollaan -75 ja -78. Lasten iät 9, 6 ja 4 vuotta. Laina tosiaan maksettu 100-neliöisestä asunnosta Helsingissä. Nollakorot, ensiasunto ennen 30 ikävuotta.
Oletko oikeasti syntynyt vuonna 1975, ja sinulla on noin pienet lapset? 😳
Eikö tuon ikäisenä kuuluisi olla jo melkein isoäiti eikä äiti.. Neljäkymmentäyhd
Jos nykyään odottelee, että asuntolaina on maksettu ennen kuin tekee lapsia, on yleensä hedelmällinen ikä mennyt jo.
Lapsia hankitaan useimmiten noin kolmekymppisenä. Siinä iässä saa olla aika ihmeidentekijä, jos on jo maksettu asunto vaikkapa pk-seudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä nyppii, kun tässäkin keskustelussa moni sanoo ostaneensa asuntonsa huomattavasti nykyhintoja halvemmalla. Sille nyt asuntoa ostavalle pariskunnalle ei ole mahdollista ostaa vuonna 2024 asuntoa sillä hintatasolla, joka vaikka 20 v sitten oli.
Vierailija kirjoitti:
Monilla on vanhempien rahoitus alussa tukena. Tiedän useita ihmisiä opiskelukavereistani, jotka melko nuorena ostaneet ihan maltillisen yksiön tai kaksion vanhempien takauksen/rahoituksen avulla. Muutamat ihan saaneet asunnon vanhemmilta. Sen lisäksi sitten opiskelu keski- tai hyvätuloiseen ammattiin. Mekin päädyttiin vastaavaan asuntoon puolison isän rahoilla (ei kokonaan, mutta kynnysraha).
Kyllä luokkayhteiskunta on jossain määrin olemassa.
Juu, juuri näin. Ne jotka nyt asuu keski-iässä kalliissa asunnossa, oli omassa tuttavapiirissä niitä, jotka sai ensiasunnon ostoon vanhemmilta apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän okt talo maksoi 15 vuotta sitten 330 000 €, velkaa siihen otettiin 175 000€.
Omaa rahaa karttui jo maksetusta rivariasunnosta ja säästöistä. Talouden tulot oli tuolloin n. 100 000€/vuosi. Säästettiin ja lyhennettiin rivarilainaa 7 vuotta. Eli vuodessa kertyi säästöjä 22 000€ eli n. 11 000€ per henkilö. Lainanlyhennys tässä siis mukana. Ei lapsia ja inflaatiota ei tuolloin ollut.
Olitte vain sattumalta lähes parhaaseen mahdolliseen aikaan asuntokaupoilla. Ostamassa sitä rivaria, jonka jälkeen siirryttiin nollakorkoja aikaan.
Mutta onneksi ei ollut markkinavoimia apuna.
Luoja tätä kateuden määrää. Korot on olleet korkealla vain hetken. En tiedä, oletko niin nuori, että olet vasta nyt työelämässä, jolloin kyllä ehdit se asunnon ostaa muutaman vuoden päästä, vai miksi olet noin katkera?
Olisiko nykyisten nelikymppisten pitänyt jättää asuntonsa ostamatta, jottei sinulle tulisi paha mieli, vai mistä ihmeestä on kyse.
Korot nousee ja laskee. Nollakorkoaika oli hyvä, mutta kyllä ihmiset ostavat asuntoja jatkuvasti, myös kalliimilla koroilla. Veljeni juuri myi 300 000e asuntonsa, ja osti tilalle toisen, mutta mieleisemmällä sijainnilla. Hänen talonsa meni siis kaupaksi eka näytöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on tämän keskustelun ydin? Se, että kateelliset neukkukuutioissa läkähtyvät vuokrakasarmilaiset ulisee kuorossa, että ei kaikki synny kultalusikka suussa jne ja sitten ölistään jostain kiinteistöveroista tai muista epäolennaisista pikkukuluista, kun ei tajuta talousasioista mitään. Sitten kun kaikki ölinä todistetaan vääräksi tai perustellaan miksi näin ei ole, mukaan tulee tyypillisesti länkytys sairauksista ja ihan viimeksi sota tai muu katastrofi. Ihan turha täällä on asunto tai raha-asioista keskustella, kun suurimalla osalla ei ole edes auttavasti järkeä päässä.
Suurin osa 70-80 luvulla syntyneistä on elänyt näin:
Jos ostit ensimmäisen luukun 1995-2005 välissä, niin pääsit hyötymään laman jälkeisestä hintatasosta ja sen perään Nokian luomasta elintasokuplasta.
Toisin sanoen sait asuntosi halvalla ja sen arvo nousi jopa yli 10% per
Kasarilla syntyneistä osa ei ollut 2005 vielä edes 18-vuotiaita mutta aloittelivat asuntojen ostelua 1995???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se 400 000 euron talo todellakaan ole mikään ensiasunto. Heti valmistumisen jälkeen ostin kerrostalokaksion, sen jälkeen miehen kanssa kimpassa rivarin ja nyt asutaan tuollaisessa vajaan 400 000 euron talossa. Mun osuus asuntolainasta ei ole koskaan ollut yli 100 000 eur. Hyvin on pärjätty. Mitään perintöjä ei olla saatu ja opintolainaakin oli jonkin verran.
Näin se käy kun on syntynyt oikeaan aikaan ja päässyt sopivan suhdanteen aikaan ostoksille.
Ihan samalla tavalla nykynuoret tekee (ne fiksut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se 400 000 euron talo todellakaan ole mikään ensiasunto. Heti valmistumisen jälkeen ostin kerrostalokaksion, sen jälkeen miehen kanssa kimpassa rivarin ja nyt asutaan tuollaisessa vajaan 400 000 euron talossa. Mun osuus asuntolainasta ei ole koskaan ollut yli 100 000 eur. Hyvin on pärjätty. Mitään perintöjä ei olla saatu ja opintolainaakin oli jonkin verran.
Näin se käy kun on syntynyt oikeaan aikaan ja päässyt sopivan suhdanteen aikaan ostoksille.
Ihan samalla tavalla nykynuoret tekee (ne fiksut).
Ei kukaan valitse suhdanteita. Jos nyt on myymässä muutama vuosi sitten ostettua ensiasuntoaan, voi olla ettei saa omiaan takaisin. Asuntokaupoissa voi tehdä persnettoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas mietin, että miksi kukaan haluaa itselleen niin suuren velkataakan. Mieluummin itse asun puolet halvemmassa talossa, 100 km pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudulle ei tietenkään olisi asiaa näillä hinnoilla.
Koska 100km ajot maksavat enemmän kuin tuo kämppä vuosien kuluessa ja et omista arvokasta tonttia vuosikymmenten jälkeen.
Ja asia on sinun murheesi koska???
Älä nyt yöuniasi menetä toisen ihmisen asumisen vuoksi.
Kaikesta ihmiset jaksavatkin kantaa huolta. Pitää jo olla päässä vikaa, että on noin katkera kyylä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä on tämän keskustelun ydin? Se, että kateelliset neukkukuutioissa läkähtyvät vuokrakasarmilaiset ulisee kuorossa, että ei kaikki synny kultalusikka suussa jne ja sitten ölistään jostain kiinteistöveroista tai muista epäolennaisista pikkukuluista, kun ei tajuta talousasioista mitään. Sitten kun kaikki ölinä todistetaan vääräksi tai perustellaan miksi näin ei ole, mukaan tulee tyypillisesti länkytys sairauksista ja ihan viimeksi sota tai muu katastrofi. Ihan turha täällä on asunto tai raha-asioista keskustella, kun suurimalla osalla ei ole edes auttavasti järkeä päässä.
Suurin osa 70-80 luvulla syntyneistä on elänyt näin:
Jos ostit ensimmäisen luukun 1995-2005 välissä, niin pääsit hyötymään laman jälkeisestä hintatasosta ja sen perään Nokian luomasta elintasokuplasta.
Toisin sanoen sait asuntosi halvalla ja sen arvo nousi jopa yli 10% per
Ja tässä puhuu kateus ja katkeruus!
Joku 100000-200000 vielä kohtuu hintainen kämppä, jonka normaali duunarilla varaa maksaa. Nämä kalliimmat 300-400000 kämpät perijille tai rikkaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se 400 000 euron talo todellakaan ole mikään ensiasunto. Heti valmistumisen jälkeen ostin kerrostalokaksion, sen jälkeen miehen kanssa kimpassa rivarin ja nyt asutaan tuollaisessa vajaan 400 000 euron talossa. Mun osuus asuntolainasta ei ole koskaan ollut yli 100 000 eur. Hyvin on pärjätty. Mitään perintöjä ei olla saatu ja opintolainaakin oli jonkin verran.
Näin se käy kun on syntynyt oikeaan aikaan ja päässyt sopivan suhdanteen aikaan ostoksille.
Ihan samalla tavalla nykynuoret tekee (ne fiksut).
Ei kukaan valitse suhdanteita. Jos nyt on myymässä muutama vuosi sitten ostettua ensiasuntoaan, voi olla ettei saa omiaan takaisin. Asuntokaupoissa voi tehdä persnettoa.
Kun sen sijaan vuokrat saa takaisin, kun muuttaa pois. Eiku...
Hinnat nyt elää, kyllä ne vielä nouseekin.
Vierailija kirjoitti:
Itseä nyppii, kun tässäkin keskustelussa moni sanoo ostaneensa asuntonsa huomattavasti nykyhintoja halvemmalla. Sille nyt asuntoa ostavalle pariskunnalle ei ole mahdollista ostaa vuonna 2024 asuntoa sillä hintatasolla, joka vaikka 20 v sitten oli.
Minun kaupungissani (iso kaupunki, ei pk-seutu) ei 20 v sitten ollut 300 000e taloja, todellakaan. Jos silloin rakensi talon, se oli varmaan 200 000e. Ja hulppea talo siihen aikaan.
Hinnat eivät kuitenkaan ole nousseet kuin tuon tietyn ikäisillä taloilla. Vanhoja omakotitaloja, erilaisia rivi- ja kerrostalo asuntoja saa ihan järkevään hintaan.
Sellaiseen hintaan, mihin kenellä tahansa palkansaajalla on varaa
Joten en ymmärrä näitä valituksia. Suurimmalla osalla on kuitenkin mahdollisuus omaan asuntoon, vaikkei ole mahdollisuutta tai uskallusta vaikkapa 300 000e asuntoon. Miksi kaikkien pitäisi asua sellaisessa,? Ne uudet talot eivät edes ole esim. Minun makuuni, pidän erilaisista taloista.
Mutta näköjään aina on selitys sille, miksi ei voi tehdä jotain, ja miksi joku muu on saanut jotain. Ajat olivat mukamas erit
No meillä oli perintöä, metsää, 30000e veikkausvoitto, sekä myytiin edellinen velaton asunto. Lainaa ei lopulta tarvinnut ottaa kuin 180 000e.
Sinä se jaksat jankuttaa suora sähkö taloista. Tiedätkö edes, millaisista laskuista ja kulutuksesta puhutaan? Ei ne niin isoja kuluja ole, etteikö työssäkäyvä niitä voisi maksaa. Ei joku maalämpö ole autuaaksi tekevä. Kaukolämpö on hyvä, mutta kaikkialle sitä ei saa.
Minulla on suorasähkö ja aivan hyvin olen saanut sekä taloni että sähkölaskun maksettua ihan yksinhuoltajanakin.