Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nykyajan vanhemmuus on raskaampaa, koska vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet
Säännöllisesti kuulee netissä kitinää siitä, miten nykyään vanhemmat ovat niin uupuneita muka ilman syytä. Todellisuudessa vaatimukset vanhempia kohtaan ovat koventuneet paljon vuosikymmenten aikana. Vertaan nyt 90-lukua ja 2020-lukua, joista itselläni on kokemusta, mutta ero on vieläkin isompi, jos mennään muutama vuosikymmen ysäristä taaksepäin:
-Ennen pienet lapset saatettiin jättää keskenään pihalle leikkimään tai päästää lähiseudulle kulkemaan ilman aikuista. Tällä välin aikuiset saattoivat tehdä kotitöitä/levätä. Isot lapset eli vaikka 5 v ja 6 v saattoivat pitää huolta pari-kolmevuotiaasta, joka päästettiin mukaan. Minä olen mm. käynyt 6-vuotiaana yksin pyöräillen kaupassa kilometrin päässä. Nykyään tällaisesta toiminnasta napsahtaisi lasu, jos pieni lapsi kulkisi omia menojaan ilman aikuista. Eli siinä missä aikuinen ennen sai aikaa kotitöille/levolle laittamalla lapset ulos keskenään, ei enää toimi.
-Minä kasvoin tavallisessa perheessä ysärillä ja ruokavalio oli sama kuin muilla ikäisilläni: oli maissihiutaleita, vehnäpaahtoleipää, kaakaota, viiliksiä ja joitakin valmisruokiakin oli. Lämpimän ruoan kanssa ei paljon salaatteja ollut, porkkanaraastetta oli säännöllisesti. Ei tuolloin stressattu siitä, että saahan lapsi varmasti monipuolista ja terveellistä ravintoa. Maidon juomista pidettiin tärkeänä ja sen puolesta kampanjoitiin, mutta ei ruoan suhteen ollut samalla tavalla tarkkaa kuin nyt. Nykyään pidetään huonona vanhempana, jos lapsen antaisi syödä tuohon ysärityyliin.
-Omassa lapsuudessani oli täysin ok, että lapset viettivät surutta ruutuaikaa telkkarin lastenohjelmien ja VHS-kasettien äärellä. Vanhemmille oli helppoa, kun lapsen saattoi istuttaa telkkarin eteen (silloin vain valitettiin, ettei ruutua saanut katsoa liian läheltä). Nykyään joka paikassa marmatetaan jatkuvasti ruutuajasta ja sen haitallisuudesta. En tarkoita, että pienellä lapsen tarvitsisi käyttää älypuhelinta, padia tai muuta, mutta ennenkin katsottiin surutta telkkarista sarjoja tuntitolkulla.
-Nykyisin lapsia pitää tunnekasvattaa ja vanhemmille painotetaan sen tärkeyttä, että lapsi tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Ei omassa lapsuudessani tunteita sanoitettu kuten nykyään tai vanhempia vaadittu tilille siitä, miten heidän kasvatusmetodinsa vaikuttavat lapsen tunne-elämään ja kehitykseen. Monissa tilanteissa kasvatuskeinot olivat jotain ihan toista kuin nykyään ja moni ikätoverinikin sai korvapuusteja, vitsaa ja muita osakseen, vaikka nuo oli lailla kielletty jo kasarilla. Helppo se on vanhemmalla ikäpolvella sanoa, että kyllä lapset pidettiin ennen paremmassa kurissa. Varmasti, kun vanhemmilla oli keinoja, jotka ovat nykyisin laittomia ja kyseenalaisia.
Tässä muutamia esimerkkejä, joiden lisäksi vanhemmilta vaaditaan muutenkin. Ysärillä ei päiväkodissa mitään Wilmaa ollut, vaan asiat juteltiin kasvokkain. Koululaisilla oli reissuvihot, eikä niihin raportoitu jatkuvasti. Vanhemmilta odotettiin osallistumista vanhempainiltaan kerran tai kahdesti vuodessa, nykyään on vaikka minkälaisia vasuja, lomakkeiden täyttämisiä tai muutakin osallistumista. Tämä kaikki pitäisi hoitaa työelämän ohessa, joka on muuttunut paljon vaativammaksi (tätä ovat sanoneet työelämässä vuosikymmeniä olleet, että työtahti oli ennen ihan toista ja nykyään on paljon raskaampaa).
Kommentit (1232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin heti äitiysloman jälkeen eivätkä hoida heitä käytännössä ollenkaan muutoin kuin kesällä vähän aikaa. Ei siinä ehdi tutustua lapseen ollenkaan ja tuntuuhan se sitten rasittavalta kun teini ei enää menekään pois kotoa mihinkään vaan makoilee sohvalla ja pitää alkaa tutustua siihen eka kertaa ja sehän on kauheaa, raskasta.
Jos ei vie, niin varmasti joutuu silmätikuksi. Ihan miten päin vaan, niin aina väärin.
Mitä siitä sitten, mitä muut ajattelee? Pitää ymmärtää, että se mikä on hyvä ja sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun nykyään hankitaan lapsia, ei kestä kauaa, kun alkaa valitus oman ajan puutteesta. Ne lapset ON omaa aikaa, ei niitä kukaan ole pakottanut hankkimaan. Myös kitinä, että lomaa ei ole, kun se pitää viettää lasten kanssa. Miksei ihmiset voi iloita lapsistaan ja lasten kanssa olosta? Miten joku edes kuvittelee, että lasten saamisen jälkeen elämä ei muutu mitenkään?
En minä ainakaan ole valittanut yhtään, enkä tunne ketään muutakaan. Kun lapseni oli alle kouluikäinen asuin paikkakunnalla jossa mulla ei ollut sukulaisia eikä sellaisia ystäviä, joilla olisi ollut lapsia. Ulkoiltiin pojan ja koiran kanssa ja hoidettiin pihaa ja kotia. Mies oli viikot reissutöissä. Viikonloppuisin mökkeiltiin, kalastettiin, retkeiltiin.. en halua vieläkään "omaa aikaa" vaan matkustelen jo pian aikuisen pojan kanssa, keskustelen kaikkea (mitä ei voi omista vanhemmista sanoa),käydään syömässä, leffassa, salilla jne.
Sen sijaan mistä olen valittanut ja tulen valittamaan tästä edespäinkin on se arvostelijoiden joukko mikä nykyvanhempia ympäröi. Koulu hoitakoon koulun tehtävänsä, kaverien vanhemmat oman kasvatustehtävänsä, päikky päikynhommat jne - ja isovanhemmat voi olla sitten ihan hiljaa jos ei ne lapsenlapset kiinnosta missään muodossa kuin päästä siinäkin asiassa sättimään omia lapsiaan.
En tiedä mikä on mennyt vikaan 1950-60 luvuilla syntyneillä kun ovat niin myrkyllisen kateellisia omille lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Olihan se niin, että entisajan tyylillä naiset olivat suunnilleen selvinpäin ja hoitivat lapset ruoan valmistuksen lisäksi.
Isät sitten keskenään keikkuivat kännissä vaikkapa kesälomareissulla mummolassa tai mökillä. Ainakin illat. Saattoivat kyllä päivän olla selvinpäin ja viedä vaikka ongelle.
Ulkomaanreissuilla vanhemmat kävivät niin, että isovanhemmat kutsuttiin hoitajaksi, ja lähdettiin kahdestaan. Kun olin yläasteikäinen, niin vanhemmat saattoivat jättää yksin kotiin reissujensa ajaksi.
Koululäksyissä ei osanneet auttaa.
Puhutaan ajanjaksosta 1970...ja vielä 1990 luvun alusta.
Niinpä. Minä olin ysärin alussa yksin viikonkin kun vanhemmat mökillä pikkuveljen kanssa. Ikää mulla oli 13.
Nyt on oma poika jäämässä ekaa kertaa useammaksi päiväksi kotiin. Vähän mietityttää tuleeko tästä jotain sanomista. Pojalla on 17 v ikää. Ensimmäisen kerran oli yksin yötä kotona vuosi sitten.
Kun hän on iltaisin kavereiden kanssa ulkona en ikinä saa nukahdettua ennen kuin palaa kotiin. Kotiintuloaikaa ei enää ole (viime kesänä vielä 24), joten tulee joskus yhden aikaan ja minä vielä kukun hereillä.
Itsehän olin jo yläkouluikäisenä ties missä kotibileissä yön yli. Niin oli kaikki kaveritkin, eikä poliisi tai sos.huolto paljon perään huudellut.
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat on pudonneet 1980-90 -lukujen 200-300 vuosittaisesta kuolemasta alle kolmannekseen. Alle 15 vuotiaita on kuollut vielä 1970 luvulla vuosittain yli 300, tänä päivänä noin 20.
Jotain kai vanhempien huolellisuuden asteesta tämäkin kertoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin heti äitiysloman jälkeen eivätkä hoida heitä käytännössä ollenkaan muutoin kuin kesällä vähän aikaa. Ei siinä ehdi tutustua lapseen ollenkaan ja tuntuuhan se sitten rasittavalta kun teini ei enää menekään pois kotoa mihinkään vaan makoilee sohvalla ja pitää alkaa tutustua siihen eka kertaa ja sehän on kauheaa, raskasta.
Lapset kyllä haetaan joka päiväkotipäivä takaisin kotiin illaksi ja yöksi. Viikonloputkin ollaan kotona. Siinä ehtii tutustua.
Mitä siinä ehtii kun klo 17 haetaan ja jo 19 aikaan nukkumaan että jaksaa nousta päikkyyn klo 07 aikaan. Viikonloput isovanhemmilla tai vuoroviikoin äiti/isäpuoli systeemissä kiertäen
Tiedättekö, miksi isovanhemmat ennen viettivät enemmän aikaa lastenlastensa kanssa? Siitä syystä, että mummit olivat olleet kotirouvina, eivät siis työelämässä. Tai sitten oli maanviljelijäperhe, jossa lapset kulkivat isovanhempien mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten vielä vanhemmilla oli paljon enemmän aikaakin, kun ei mennyt somessa notkumiseen aikaa.
Äidit ja isät lukivat sanoma- ja aikakauslehtiä tai rupattelivat lankapuhelimessa. Eli sai sen ajan silloinkin kulumaan muuten kuin lapsen kanssa.
Tää on muuten totta. Meillä esim aamupalapöydässä molemmat vanhemmat lukivat sanomalehteä, eikä sitä lainkaan paheksuttu. Nykyään paheksuttaisiin sitäkin, että vanhempi selaisi kännykältä niitä samoja uutisia kahvia juodessaan.
Meillä eikä minun lapsuudenkodissani luettu koskaan lehtiä ruokapöydässä. Taitaa olla joidenkin kaupunkilaisten tapoja. Itse en edes tilannut lehtiä asuessani isommassa kaupungissa.
joo, lukaisin kommentit. Nykyvanhemmat:
-suorittavat vanhemmuutta ja pyrkivät täydellisyyteen
-eivät piittaa lapsistaan, tuijottavat vain somea
-ohjelmoivat kaiken vapaa-ajan täyteen lasten aktivointia
-eivät jaksa lapsiaan ja pitäisi olla vain omaa aikaa
-rakentavat koko elämänsä lapsen ympärille
-vievät heti lapsen hoitoon jopa lomien ajaksi
-yrittävät kontrolloida kaikkea lastensa tekemistä ja holhoavat liikaa
-antavat lapselle päätösvallan kaikesta perheen tekemisestä
-tekevät liikaa töitä
-käyttävät hyvin vähän aikaa töihin
joo'o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuka vaatii ja mitä?
Ai naiset metatyöllistää itsensä kilpaillessaan toisten äitien kanssa siitä, kenen synttäreillä on kaunein poni?
Vierailija kirjoitti:
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat on pudonneet 1980-90 -lukujen 200-300 vuosittaisesta kuolemasta alle kolmannekseen. Alle 15 vuotiaita on kuollut vielä 1970 luvulla vuosittain yli 300, tänä päivänä noin 20.
Jotain kai vanhempien huolellisuuden asteesta tämäkin kertoo?
Joo no, liiallinen huolehtiminen valitettavasti antaa heikommallekin ainekselle mahdillisuuden lisääntyä jolloin huonot geenit jatkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne penskat pitää kuskata muuten sinne kouluun nykyään? Eikö löydy jalkoja, pyöriä tai busseja?
Mistä toi nyt tuli?
Suurin osa kävelee tai pyöräilee kouluun jos matka on kohtalainen. Minä kuskaan kouluikäisiäni, heillä olisi oikeus koulukyytiin eli bussiin, mutta yksi lapsista on tullut bussissa kiusatuksi. Joten kuskasin viime kevään. Koulun "jättöpaikalla" näkyy ehkä 8-10 vakiovanhempaa jotka lapsia kuskaa päivittäin kuten minä, sitten joukko satunnaisia kuskaajia. Koulussa on 400 oppilasta. Ei mun mielestä kovin iso prosentti meitä kuskaajia.
Koulukyydit siis omistettu kiusaajille. Kiusaajat voittaa aina, joten rohkaistaan kaikkia lapsia kiusaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne kritisoivat "kyllä mekin ennen pärjättiin itse" isovanhemmat eivät käsitä, että tuolloin vanhemmuuden vaatimukset olivat paljon pienemmät. Riitti, kun naperolla oli puhtaat vaatteet ja ruokaa.
Kerro miten ne vanhemmuuden vaatimukset olivat ennen mielestäsi paljon pienemmät?
Niin, nykyään pitää naperolla olla merkkivaatteet, likaisetkin ok ja naperon haluamaa smuuttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään todellakin kovat vaatimukset, pitää olla sitä tätä ja tuota, ei saa sitä ja tuota. Kyttääminen taattu. Apu ei.
Ihan joka asiasta tulee lasuilmo.
Jo 10,7% Suomen lapsista saa sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin heti äitiysloman jälkeen eivätkä hoida heitä käytännössä ollenkaan muutoin kuin kesällä vähän aikaa. Ei siinä ehdi tutustua lapseen ollenkaan ja tuntuuhan se sitten rasittavalta kun teini ei enää menekään pois kotoa mihinkään vaan makoilee sohvalla ja pitää alkaa tutustua siihen eka kertaa ja sehän on kauheaa, raskasta.
Lapset kyllä haetaan joka päiväkotipäivä takaisin kotiin illaksi ja yöksi. Viikonloputkin ollaan kotona. Siinä ehtii tutustua.
Miten te yöllä lasten kanssa ehditte tutustua?
Minä hain lapsen päiväkodista klo 15, nukkumaan mentiin noin 22. Kyllä siinä ehtii puuhastella ja käydä niissä harrastuksissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovasti nykyajan "vanhemmat" inisee miten on vanhemmuus rankkaa mutta suurin osa ei kasvata lapsiaan millään tapaa. Nämä ulisijat on pilanneet yhden sukupolven lapsia ja heitä vielä pitäisi sääliä? Nykyajan vanhemmat eivät ole ansainneet yhteiskunnan tukiaan mitä heille joka käänteessä syydetään ja mitä ollaan jatkuvasti vaatimassa lisää. Toivotaan vaan että luonnonvalinta edes vähän karsii tätä joukkoa ennen kun näiden pullamössövanhempien petipuuhien tuotokset ovat aikuisiässä että ei nyt ihan koko työikäinen väestönosa ole rikollisia ja nistejä.
Vierailija kirjoitti:
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat on pudonneet 1980-90 -lukujen 200-300 vuosittaisesta kuolemasta alle kolmannekseen. Alle 15 vuotiaita on kuollut vielä 1970 luvulla vuosittain yli 300, tänä päivänä noin 20.
Jotain kai vanhempien huolellisuuden asteesta tämäkin kertoo?
Johtunee varmaan enemmän siitä, että nykynuoret on lihavia ja laiskoja eikä niitä kiinnosta mikään fyysinen aktiviteetti, missä näitä tapaturmia voi sattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat on pudonneet 1980-90 -lukujen 200-300 vuosittaisesta kuolemasta alle kolmannekseen. Alle 15 vuotiaita on kuollut vielä 1970 luvulla vuosittain yli 300, tänä päivänä noin 20.
Jotain kai vanhempien huolellisuuden asteesta tämäkin kertoo?
Johtunee varmaan enemmän siitä, että nykynuoret on lihavia ja laiskoja eikä niitä kiinnosta mikään fyysinen aktiviteetti, missä näitä tapaturmia voi sattua.
Onhan nyt skuutit paikkaamassa tätä tapaturmien puutetta. 🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin heti äitiysloman jälkeen eivätkä hoida heitä käytännössä ollenkaan muutoin kuin kesällä vähän aikaa. Ei siinä ehdi tutustua lapseen ollenkaan ja tuntuuhan se sitten rasittavalta kun teini ei enää menekään pois kotoa mihinkään vaan makoilee sohvalla ja pitää alkaa tutustua siihen eka kertaa ja sehän on kauheaa, raskasta.
Lapset kyllä haetaan joka päiväkotipäivä takaisin kotiin illaksi ja yöksi. Viikonloputkin ollaan kotona. Siinä ehtii tutustua.
Mitä siinä ehtii kun klo 17 haetaan ja jo 19 aikaan nukkumaan että jaksaa nousta päikkyyn klo 07 aikaan. Viikonloput isovanhemmilla tai vuoroviikoin äiti/isäpuoli systeemissä kiertäen
Kenen päiväkodissa käyvä lapsi nukahtaa jo klo 19? En tunne ketään sellaista perhettä.
PYH ! Kyllä ennen oli monin veroon raskaampaa. Kersojaki vähintänsä tusina ja emäntä taas tiineenä. Muttei jourettu valittaa ! Tyätä vaan tehtii kesät talavet ja aina välilläki. Pettua syötiin, kiviä nosteltii, suuret suret uluvo ja saunas joka välis synnytettiin. Muttei valitettu vaikka olis kaivoon purottu taikka navetta elukoonensa päälle kaatunu. Kersat, ne on talolle Siunaus. Ja aluullepaneskelu, se on se mukavee homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset kuolemat on pudonneet 1980-90 -lukujen 200-300 vuosittaisesta kuolemasta alle kolmannekseen. Alle 15 vuotiaita on kuollut vielä 1970 luvulla vuosittain yli 300, tänä päivänä noin 20.
Jotain kai vanhempien huolellisuuden asteesta tämäkin kertoo?
Johtunee varmaan enemmän siitä, että nykynuoret on lihavia ja laiskoja eikä niitä kiinnosta mikään fyysinen aktiviteetti, missä näitä tapaturmia voi sattua.
Onhan nyt skuutit paikkaamassa tätä tapaturmien puutetta. 🤦
Ei skuuteilla pääse hengestään kun ne kaikista tyhmimmät yksilöt. Tämä on ihan muiden liikenteen käyttäjien ansiota. Skuutteja väistellään liikenteessä kun ruttoa, koska vaikka alaikäinen tulee suoraan päin autoa liikennesääntöjen vastaisesti tai ajaa päällesi kävelytiellä, olet aina syyllinen ja someraivon uhri jos tässä nuori loukkaa itsensä. Tämä valitettavasti pitää tilastoja näiden pikku perkeleiden skuuttikuolemista matalana.
Alue: Aihe vapaa
Samaa mieltä. Pahinta on, että lapsia kuskataan kesälläkin päivähoitoon, vaikka vähintään toinen vanhempi lomalla. Melussa ja vailla yksilöllistä hoivaa olevissa lapsissa näkyy sitten viimeistään kouluaikana saadut diagnoosit.