Omat vanhempansa perinyt sukupolvi, joka ei aio jättää omille lapsilleen perintöä
Heti alkuun: kaikki eivät tietenkään ole tällaisia, mutta aika moneen tapaukseen olen törmännyt:
40-50-luvulla syntyneet vanhemmat elivät hyvän aikuisuuden. Työpaikkoja oli, eikä 90-luvun lama koskettanut läheskään kaikkia. Moni sai hankittua mukavan omakotitalon, lasten elämä oli vara maksaa helposti, oli kesämökkiä ja muuta. Moni sai maksettua kohtuulliset asuntolainansa pois hyvin ja rahaa jäi ylimääräiseen. Isovanhemmat saattoivat jopa olla apuna lastenlasten kanssa. Moni 40-50-luvulla syntynyt peri omat vanhempansa, jotka olivat sodan kokeneena eläneet säästeliäästi. Näillä perinnöillä on osteltu kesämökkejä, rempattu koteja, matkusteltu ulkomaille ja tehty mukavia asioita. Osa isovanhempien ikäpolvesta laittoi perintöä jo etukäteen jakoon, jotta tämä 40-50-luvulla syntyneiden sukupolvi saisi siitä apua elämäänsä. Monelle isovanhemmalle oli itsestäänselvyys, että säästyneillä rahoilla tuettiin seuraavaa sukupolvea, jotta heidän elämänsä olisi helpompaa.
Nyt kun tämä 40-50-luvun sukupolvi on tullut ikään, jossa voisivat itse tehdä omien vanhempiensa tavoin eli auttaa nuorempia sukupolvia, ei tämä kiinnosta. Elän itse tätä perus kolme-nelikymppisten arkea ja kenelläkään tutullani isovanhemmat eivät ole tulleet taloudelliseksi avuksi. Kukaan ei ole saanut ennakkoon perintöä tai arjessa taloudellista apua. Vierestä katsotaan, kun omat lapset tuskailevat pätkätöiden, kalliiden asumiskustannusten ja pikkulapsiarjen kanssa, mutta auttaminen ei kiinnosta. Lasten kanssa ei auteta, eikä perheitä tueta taloudellisesti. Sen sijaan itse asutaan tyytyväisinä maksetuissa omistusasunnoissa ja valitetaan, kuinka ei ole tarpeeksi laadukkaita palveluita virkeille eläkeläisille. Sitten ihmetellään, miksi nykyvanhemmat ovat väsyneitä ja stressaantuneita, kun monet kulut ovat paljon kalliimpia kuin aiemmin, eikä yhteiskunnalla ole samanlaisia tukimuotoja vaikka lapsiperheille tai verotuksen muodossa kuin ennen oli. Osalle vanhempansa jo menettäneistä on tullut vielä yllätyksenä, että vanhempi on kuluttanut kaiken omaisuutensa eläessään, eikä nuoremmille sukupolville ole jäänyt mitään. Olenpa kuullut siitäkin, että jotkut näistä 40-50-luvun sukupolven edustajista ovat päättäneet jättää lapsensa perinnöttä ja testamentata omaisuutensa jollekin järjestölle. Kerrassaan ihanaa toimintaa. Mieluummin minä soisin sen perinnön menevän niille lapsille kuin jonkun järjestön pohjattomaan kaivoon.
Kommentit (490)
Meidän bomervanhemmilla puhkesi kummallakin mt-ongelmia meidän lasten ollessa pieniä, ja niitä paikkaillaan tässä edelleen vuosikymmenistä huolimatta. Pahinta oli niiden hoitamatta jääneiden ongelmien mukana tulleet taloudelliset ongelmat. Toinen vanhemmista sai ennakkoperintönä starttirahaa yritykseensä, metsää, tontin ja rakennutti ok-talon näillä eväillä. Hänelle oli siis etukäteen pedattuna kaikki mahdollinen. Toisen vanhemman perinnöt taas sulivat noihin hankkeisiin, koska kukaan ei kertonut, että munia ei kannata laittaa samaan koriin. :3
Meillä lapsilla oli kummeilta ja mummeilta isot tilit ja kaikki sujui rahallisesti hyvin. Meidän piti mennä kaksikieliseen kouluun, pedattiin paikkaa lähteä ulkomaille opiskelemaan ja kaiken piti olla pedattuna viimeiseen asti. Kunnes tuli se päivä, kun toinen vanhemmista pisti kaiken sileäksi. Sinne meni yritys, talo, autot ja sen jälkeen meidän lasten tilit vedettiin nollille. Muistan kun toinen vanhemmista katseli tilikirjaa ja manasi meille lapsille "Se on ryypännyt senkin tyhjäksi". Sitäkään en tajua miten toinen ei pitänyt lainkaan puoliaan, vaan antoi kaiken valua vessasta alas. Talohuutokauppa oli viimeinen niitti.
Tästä muutama vuosi eteenpäin, niin asuimme homehtuneessa kerrostalokompleksissa eikä ollut enää puhettakaan ulkomaille lähdöstä ja kaikki oli vain todella hankalaa. Kuulin vasta vähän aikaa sitten, että meidän lasten rahoilla oli maksettu talovelkaa, eli ne oli käytännössä kavallettu. Toinen vanhemmista on auttanut nykyisin parhaansa mukaan, mutta toisesta ei ole ollut mitään apua.
Nykyisin aikuisena en osaa edes kuvitella millaista on, että rahavirta on säännöllistä tai ettei aina olisi tiukkaa. Sitä myöskin ihmettelen miksi sodan nähneet sukupolvet eivät kasvattaneet varsinkaan poikalapsiaan vaan vastuuttivat tytöt kaikesta, ja sitten ihmettelivät miten pojat eivät osanneet hallita omaisuuttaan kun sen aika tuli. Mistähän voisi johtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sydäntäni ahdistaa heidän puolestaan jotka joutuvat omillaan tulemaan toimeen.
silmäni avautuivat miksi joiklain nuorilla perheillä on rahaa vaikka kuinka, vanhemmat edelleen antaa rahaa 30 -50 vuotiaille, itse sitten ostavat laputettua ja Kontista vaatteet. eivät raaski ostaa palveluja kun onhan sitä kasten päästävä perheineen Malediiveille. Mutta lapsia on autettava.
Päiväni on nyt pilalla. Mistä saisin rahaa kustantaakseni elintasoa lapsilleni?
Yrität ilmeisesti olla sarkastinen mutta osoitat vain oman ymmärtämättömyytesi.
Tämä.
Jotenkin tuntuu että usealla ketjussa kommentoineella on tai on ollut hyvät vanhemmat, oli rahaa tai ei niin rakkautta ja oikeudenmukaisuutta kuitenkin ja siksi eivät voi käsittää että kaikkien kohdalla niin ei ole ollut. Kokevat hävyttömänä epäkunnioituksena ja kiittämättömyytenä sen että kritisoi omia vanhempiaan ja ihmettelee tai tuntuu pahalta ettei välitetä omasta lapsesta. On helppo sanoa että joku on rahanahne mutta rahaa tässä maailmassa tarvitaan jotta selviää. Ne paljon saaneet vanhemmatko sitten eivät ole olleet ahneita kun eivät paljostansa tahdo omalle lihalle ja verelleen antaa?
Eivät kaikki vanhemmat ole rakastavia ja hyväntahtoisia vaikka itselle niin suuri siunaus ja onni olisi käynytkin. On julmaa lyödä lyötyä ja kapeakatseista ajatella vain omasta kokemuksesta/näkökulmasta käsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sydäntäni ahdistaa heidän puolestaan jotka joutuvat omillaan tulemaan toimeen.
silmäni avautuivat miksi joiklain nuorilla perheillä on rahaa vaikka kuinka, vanhemmat edelleen antaa rahaa 30 -50 vuotiaille, itse sitten ostavat laputettua ja Kontista vaatteet. eivät raaski ostaa palveluja kun onhan sitä kasten päästävä perheineen Malediiveille. Mutta lapsia on autettava.
Päiväni on nyt pilalla. Mistä saisin rahaa kustantaakseni elintasoa lapsilleni?
Yrität ilmeisesti olla sarkastinen mutta osoitat vain oman ymmärtämättömyytesi.
Niin moni täällä valittaa ettei vanhemmat osta palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä missä mielikuvitusmaailmassa ap elää. Ehkä joku varakkaan kokkareen katkera kersa?
Ja aloituksessa menee iloisesti sekaisin muinaiset koulutettujen ihmisten paremmat vaurastumismahdollisuudet ja kuvitteelliset perinnöt.
Ei muuten mene. Kuinkahan monella eläkeläisellä on paremmat eläkkeet kuin nykyisellä työssäkäyvällä palkat. Oli shokki kun tajusin tämän.
Otsikko ei vastannut tekstiä. Click bait. How odd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä missä mielikuvitusmaailmassa ap elää. Ehkä joku varakkaan kokkareen katkera kersa?
Ja aloituksessa menee iloisesti sekaisin muinaiset koulutettujen ihmisten paremmat vaurastumismahdollisuudet ja kuvitteelliset perinnöt.
Ei muuten mene. Kuinkahan monella eläkeläisellä on paremmat eläkkeet kuin nykyisellä työssäkäyvällä palkat. Oli shokki kun tajusin tämän.
Eikös se noin 1800 ole se keskieläke?
Onko miljönäärien lapsilla todella päiväkaudet aikaa kehua varallisuudellaan?
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa voi aina vaatia, jos on jotain mistä vaatia. Tämä täytyy tehdä puolen vuoden sisällä, kun tieto testamentista on tullut.
Mut jätettiin testamentilla ulos, vaikka olen ainoa lapsi. Toisaalta taidan olla myös todella paska ihminen. (Perustylsä työssäkäyvä, perhe, lapset jne.)
En sitten riitauttanut, onhan se kiva tietää tässä vaiheessa että oikeasti ovat vihanneet näin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa ne perinnöt tulee olemaan aika huikeita, kun perheissä on lapsia vähemmän. Monet menneet sukupolvet on jakaneet perinnöt usean sisaruksen kanssa. Kyllä ap sinunkin odotus vielä palkitaan, mikäli sinulle se perintö on tärkeämpi kuin vanhempasi.
Miten ihmeessä tulkitset ap:n kirjoituksen niin, että perintö on hänelle tärkeämpi kuin hänen vanhempansa? Ihmeellistä vääristelyä. Luepa se teksti nyt uudestaan, missään kohtaa ap ei sanonut, että hän pitäisi perintöä tärkeämpänä kuin vanhempiaan. Miksi tällä palstalla kaikki menee aina tällaiseksi älyttömäksi v*ttuiluksi ja vääristelyksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa voi aina vaatia, jos on jotain mistä vaatia. Tämä täytyy tehdä puolen vuoden sisällä, kun tieto testamentista on tullut.
Mut jätettiin testamentilla ulos, vaikka olen ainoa lapsi. Toisaalta taidan olla myös todella paska ihminen. (Perustylsä työssäkäyvä, perhe, lapset jne.)
En sitten riitauttanut, onhan se kiva tietää tässä vaiheessa että oikeasti ovat vihanneet näin paljon.
Lakiosaa voi vaatia testamentista huolimatta. Lapsella on aina oikeus lakiosaan vanhempansa perinnöstä, vaikka edesmennyt vanhempi olisi jättänyt hänet kokonaan pois testamentista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä missä mielikuvitusmaailmassa ap elää. Ehkä joku varakkaan kokkareen katkera kersa?
Ja aloituksessa menee iloisesti sekaisin muinaiset koulutettujen ihmisten paremmat vaurastumismahdollisuudet ja kuvitteelliset perinnöt.
Ei muuten mene. Kuinkahan monella eläkeläisellä on paremmat eläkkeet kuin nykyisellä työssäkäyvällä palkat. Oli shokki kun tajusin tämän.
No mun eläke on 2200e brutto, 1800e netto. Huippuhyvä!
Tuohon on kuitenkin tarvittu 40v töitä suomalaisen keskiansiolla.
Mun mieheni palkka on 7800e mutta 40 työvuoden jälkeen eläke tulee olemaan n 3900e.
Aika harvalla on tuollaisia eläkkeitä. Itse en tunne ketään.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi omat vanhemmat opettivat minulle rahankäytön, ettei ole tarvinnut perintöjen ja avun perään huudella vaan osaan eleillä omillani.
No kylläpä olet hyvä ihminen! Kymmenen pistettä! Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole kyse siitä. Vaan laajemmasta muutoksesta yhteiskunnassa: kuinka aiemmin oltiin perhe- ja sukukeskeisiä ja varallisuuttakin haluttiin säästää ja siirtää tuleville sukupuolville, ja kuinka nykyisin ollaan paljon yksilökeskeisempiä ja jokainen pitäkööt huolen itsestään. Asenteet ovat muuttuneet todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt on ap nyyhkytarinan väsännyt, oletko humalassa?
On kylläerikoinen näkemys siitä, minkälaista oli elämä sotien jälkeisinä vuosina, ja millaisia perintöjä sotavuosina eläneet jättivät isovanhempien sukupolvelle.
Apn oma sukupolvi se on tottunut hyvään, saamaan kaiken. Ok, ehkä on haastavaa hommata taloja mökki, mutta johtuneeko siitä, kun säästää ei osata, vaan pitää kylvää kaikki tienestit tekoripsiin, kynsiin, noutoruokaan, kahviin, kampaamoihin, loputtomiin vaatteisiin, festareille, matkoihin, kännykkätaroeisiin, Netflixeihin jne jne jne. Siksi sitä rahaa ei jää säästöön.Heh, vaikka olisi kuinka säästäväinen, niin Espoossa ei ole sihteeri + autonasentajalla varaa kuin pieneen koppiin. Ja siellä sitä asutaan, jos töitä meinaa tehdä.
Suosittelen ottamaan reaalimaailman haltuun!
Ei se kuule silloin isovanhempien/ iäkkäiden vanhempienkaan aikaan olisi nykyisellä elämäntyylillä onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi omat vanhemmat opettivat minulle rahankäytön, ettei ole tarvinnut perintöjen ja avun perään huudella vaan osaan eleillä omillani.
No kylläpä olet hyvä ihminen! Kymmenen pistettä! Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole kyse siitä. Vaan laajemmasta muutoksesta yhteiskunnassa: kuinka aiemmin oltiin perhe- ja sukukeskeisiä ja varallisuuttakin haluttiin säästää ja siirtää tuleville sukupuolville, ja kuinka nykyisin ollaan paljon yksilökeskeisempiä ja jokainen pitäkööt huolen itsestään. Asenteet ovat muuttuneet todella paljon.
Köyhistä kodeista on aina lähdetty ilman vanhempien apuja. Menneinä aikoina palvelukseen noin 10- vuotiaina, sekä tytöt että pojat. Boomerit kansakoulun käytyään.
Täällä puhuu nyt paremman väen suu, eihän edes säätyläisnaisten sopinut tehdä kotitöitäkään ja avioliiton tarkoitus oli varakas mies. Myötäjäiset mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa ne perinnöt tulee olemaan aika huikeita, kun perheissä on lapsia vähemmän. Monet menneet sukupolvet on jakaneet perinnöt usean sisaruksen kanssa. Kyllä ap sinunkin odotus vielä palkitaan, mikäli sinulle se perintö on tärkeämpi kuin vanhempasi.
Miten ihmeessä tulkitset ap:n kirjoituksen niin, että perintö on hänelle tärkeämpi kuin hänen vanhempansa? Ihmeellistä vääristelyä. Luepa se teksti nyt uudestaan, missään kohtaa ap ei sanonut, että hän pitäisi perintöä tärkeämpänä kuin vanhempiaan. Miksi tällä palstalla kaikki menee aina tällaiseksi älyttömäksi v*ttuiluksi ja vääristelyksi?
Niin juuri! Ja heti aluksi ap kirjoitti että haluaa sanoa että tietää useita tuollaisia tapauksia mutta kaikki eivät tietenkään ole. Tämä on kummallinen palsta kun joko halutaan olla ilkeitä tai sitten luetaan niin hätäisesti että asia meni ihan ohi tai oikeasti ollaan - miten sen nätisti sanoisi - jokseenkin rajoittuneita ettei todellakaan tajuta mitä luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä missä mielikuvitusmaailmassa ap elää. Ehkä joku varakkaan kokkareen katkera kersa?
Ja aloituksessa menee iloisesti sekaisin muinaiset koulutettujen ihmisten paremmat vaurastumismahdollisuudet ja kuvitteelliset perinnöt.
Ei muuten mene. Kuinkahan monella eläkeläisellä on paremmat eläkkeet kuin nykyisellä työssäkäyvällä palkat. Oli shokki kun tajusin tämän.
Tämä. Lähipiirissä on eläkkeellä oleva rehtori (ollut eläkkeellä jo n. 25 v) ja eläkkeellä oleva opettaja. Opettajan eläke on lähemmäs 3000 e/kk ja rehtorin eläke yli 3000 e/kk. Minä saan nettona käteen 2300 e maisterina koulutustani vastaavasta työstä. Että niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi omat vanhemmat opettivat minulle rahankäytön, ettei ole tarvinnut perintöjen ja avun perään huudella vaan osaan eleillä omillani.
No kylläpä olet hyvä ihminen! Kymmenen pistettä! Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ole kyse siitä. Vaan laajemmasta muutoksesta yhteiskunnassa: kuinka aiemmin oltiin perhe- ja sukukeskeisiä ja varallisuuttakin haluttiin säästää ja siirtää tuleville sukupuolville, ja kuinka nykyisin ollaan paljon yksilökeskeisempiä ja jokainen pitäkööt huolen itsestään. Asenteet ovat muuttuneet todella paljon.
Eiköhän ne asenteet ole muuttuneet myös suhteessa omiin vanhempiin ja isovanhempiin, jotka ollaan koska vaan valmiita hylkäämään pienestäkin syystä tai syyttä. Saatikka että huolehdittaisiin iäkkäistä isovanhemmista ja vanhemmista, kuten ennen vanhaan.
Kyllä nykyään jokainen pärjää palkallaan, tai jollei pärjää, niin löytyisiköhän kansalaisopistosta jokin arkitaitojen kurssi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki jokainen saa tehdä perinnöllään mitä haluaa.
Mutta itse mietin, eikö todellakaan tunnu pahalta jättää omia lapsia ilman perintöä, jos on itse sellaista saanut? Eikö tunnu pahalta, jos itsellä on perusasiat kunnossa ja vaikka maksettu asunto ja samalla oma lapsi tuskailee, kun rahat eivät tahdo nykyisin riittää?
Oma lapseni on vielä pieni, mutta en osaa kuvitellakaan, että katsoisin vierestä hänen kärvistelyään, jos itselläni olisi asiat hyvin.
Sain perintöä noin 10 000.
Kaksi lastani tulevat saamaan n. 300 000 molemmat.
Revi siitä.
Mitä haluaisit teostasi revittävän, kappaleiksi ihan ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä missä mielikuvitusmaailmassa ap elää. Ehkä joku varakkaan kokkareen katkera kersa?
Ja aloituksessa menee iloisesti sekaisin muinaiset koulutettujen ihmisten paremmat vaurastumismahdollisuudet ja kuvitteelliset perinnöt.
Ei muuten mene. Kuinkahan monella eläkeläisellä on paremmat eläkkeet kuin nykyisellä työssäkäyvällä palkat. Oli shokki kun tajusin tämän.
No mun eläke on 2200e brutto, 1800e netto. Huippuhyvä!
Tuohon on kuitenkin tarvittu 40v töitä suomalaisen keskiansiolla.
Mun mieheni palkka on 7800e mutta 40 työvuoden jälkeen eläke tulee olemaan n 3900e.
Aika harvalla on tuollaisia eläkkeitä. Itse en tunne ketään.
Sinun eläkkeesi on enemmän kuin minun palkkani kokoaikatyöstä. Aiemmilla sukupolvilla monella vielä enemmän.
Yrität ilmeisesti olla sarkastinen mutta osoitat vain oman ymmärtämättömyytesi.