En mä kyllä osaa tätä -nettideittailu yli nelikymppisenä
Olen ollut sinkkuna pitkään, siis oikeasti vuosia! Kaikenlaista säätöä on ollut joo, mutta niistä lähinnä saanut pahaa mieltä ja sydänsuruja.
Miten sen yhden oikean kumppanin löytäminen voi olla näin vaikeaa😅 Olen hyvin koulutettu, hyvätuloinen(eli mua ei tartte elättää), normaalipainoinen, liikuntaa harrastava yhden teinin äiti ja ihan vissiin nättikin tai ainakin niin, ettei tän kai ulkonäöstä pitäisi jäädä kiinni. Ja huom, itselle ulkonäkö ei ollenkaan ole tärkein, olen ihastunut ihmisiin, joista oisin voinut ajatella että ulkonäön perusteella en. Enkä ole hankala, draamaa en siedä ollenkaan, vaan olen aika mukautuvainen.
Mutta, nettideittailu jää usein viestittelyn asteelle, jos olen jonkun tavannut, niin ei ole tuntunut siltä että haluan tavata uudestaan. Auttakaa nyt tässä onnistuneet, mikä oli se teidän avain onneen nettideittailun ihmeellisessä maailmassa?
Tai sitten ihan oikeassa elämässä tuolla ulkona 😊
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan näe ristiriitaa AP:n lauseiden "Minulle kelpaa tavis" ja "Olen käynyt sadat treffit ja kukaan ei sytyttänyt" välillä. Minusta näyttää melko selvältä että ei kelpaa. Ei se nyt riitä kelpuutukseen, että suostuu ilmaiselle lounaalle.
Eli taviksen täytyy tyytyä siihen joka suostuu treffeillle? Eikä se AP satoja treffejä ollut käynyt.
No jos joku ei suostu kanssasi treffeille, niin et sinä silloin ainakaan häntä voi kumppaniksesi saada :D
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
M
No, 34v. mies,inderissä pari vuotta.
Ensitreffejä 8kpl
Annetut pakit 2kpl
Saadut pakit 6kpl joista 2kpl molemminpuolinen
Oho, miten vähän treffejä kahdessa vuodessa, vain 8!
Kertokaa muutkin treffisaldonne
Jäin sinkuksi viime vuoden toukokuun lopussa. Yhdet varsinaiset treffit Tinderin kautta ja yhdet panotreffit. Olen huono tutustumaan ihmisiin netin kautta ja nettideittailu tuntuu vieraalta maailmalta mulle. Mulle on iso kynnys lähteä tapaamaan ketään enkä kyllä edes oikein innokaasti etsi ketään. Seksisuhde varattuun mieheen on ollut heinäkuusta lähtien, että seksiä on kyllä. En noita tapaamisia kyllä laske treffeiksi.
Tinderin ja Badoon olen ladannut kolme kertaa ja kolme kertaa poistanut molemmat. Turhia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen rauhallinen nainen jolla paljon kiinnostavia harrastuksia, mutta en esim. juo lainkaan ikinä enkä polta niin olen varmaan lähtökohtaisesti tylsä tai liian kiltti eli ei jaksa miehiä tällainen kiinnostaa.
Ei tuossa ole mitään vikaa, jos vain on seksuaalista vetovoimaa ja myös halua toteuttaa sitä.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt seurustelen 10 vuotta nuoremman miehen kanssa, jolla riittää virtaa ja elämäniloa, kuten itsellänikin. N41.
no ei se sun nykyinen toyboy varmaan ihan se penaalin terävin kynä ole. Hän ei vaan ole kelvannut kenellekään muulle.
Mun 40+ ikäisellä ystävällä ja kolmen lapsen äidillä on 14 vuotta nuorempi mies. Ystävä on kaunis, upea ja hyväkroppainen nainen. Mies on myös hyvännäköinen ja varmasti kelpaisi myös oman ikäisilleen.
Typerä kommentti sulta kun et edes tunne noita ihmisiä. Vastenmielistä kutsua toisen seurustelukumppania toyboyksi pelkän ikäeron vuoksi. Sun mielestä on sitten varmaan kuitenkin ok miehillä olla nuorempia naisia?
Vierailija kirjoitti:
Miten sä määrittelet taviksen, itsekin ajattelen sellainen olevani eli varmasti kelpaa😊 AP
Mene livenä etsimään.
Tavis on niin eri asia eri tyypeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen rauhallinen nainen jolla paljon kiinnostavia harrastuksia, mutta en esim. juo lainkaan ikinä enkä polta niin olen varmaan lähtökohtaisesti tylsä tai liian kiltti eli ei jaksa miehiä tällainen kiinnostaa.
Ei tuossa ole mitään vikaa, jos vain on seksuaalista vetovoimaa ja myös halua toteuttaa sitä.
Näin juuri. Kyllä se yleisimmin siihen kemian puutteeseen tyssää. Kaikkea muuta voi katsoa läpi sormien, mutta himoa pitää olla. Silloinhan ei tylsä olekaan, jos seksuaalinen kemia kohtaa. Toinen voi silloin vaikka tuijotella maalin kuivumista päivät läpeensä ja hänet näkee silti kiinnostavana.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan näe ristiriitaa AP:n lauseiden "Minulle kelpaa tavis" ja "Olen käynyt sadat treffit ja kukaan ei sytyttänyt" välillä. Minusta näyttää melko selvältä että ei kelpaa. Ei se nyt riitä kelpuutukseen, että suostuu ilmaiselle lounaalle.
Pitäähän sen taviksen sytyttää. Ei kaikkia pysty panemaan, vaan ihmisessä pitää olla sitä jotakin, mikä vetää puoleensa. Tekemällä se jokin ei tule suhteeseen. Sitä joko on alusta asti tai ei ole ollenkaan. Joskus halu herää tapailun myötä, mutta kyseessä on silloin pelkkä hormonimyrsky, eikä se tule kestämään.
Joillain on niin alhainen libido, että kukaan ei sytytä tai kaikki sytyttää yhtä vähän, mutta se ei ole normaalia. Normaalia on se, ettei kaikki sytytä.
Vasta kun onnistumme pysähtymään niin, että ehdimme huomata, mitä oikeastaan ajattelemme, tunnemme, toivomme ja käytännössä teemme, muutoksen mahdollisuudet avautuvat.
On tärkeää kyetä erottelemaan tekemisiään sen mukaan, miten ne sopivat tilanteeseen ja omiin arvoihin ja tavoitteisiin, katsoa nenäänsä pidemmälle. Kun tämä onnistuu, pystymme toimimaan joustavasti sekä tunne- että järkiolentoina ja myös konflikteja toisten kanssa syntyy vähemmän.
Ihmiset ovat varmasti aina verranneet omaa elämäänsä toisten elämään ja kokeneet syyllisyyttä tai huonommuudentunnetta, ettei oma elämä näytä pärjäävän kilpailussa. Ajan mittaan onistumme silti tekemään toiveidemme ja arvojemme mukaisia valintoja ja luovimaan eteenpäin sen kanssa, mistä ei pääse eroon. Hyvin usein voisimme oppia nopeammin, välttää turhia ongelmia ja lopettaa tuttuakin tutumpien kärsimystä tuottavien kuvioittemme toistamisen. Tämä onnistuu, kun opimme näkemään, miten oma maailmamme rakentuu ja mitä omaksumamme selviytymiskeinot lopulta palvelevat. Oman itsen ja elämän rauhallinen ja hätääntymätön tarkasteleminen on yksi henkisen hyvinvoinnin ydintaidoista. Voimme harjoitella esim läsnäoloa, kiitollisuutta, kuuntelemista ja rajojen asettamista.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu et aika monet miehet kaipaa jännitystä elämään jännanaisen kanssa, toki hänen pitää olla hyvännäköinen myös.
Itse olen rauhallinen nainen jolla paljon kiinnostavia harrastuksia, mutta en esim. juo lainkaan ikinä enkä polta niin olen varmaan lähtökohtaisesti tylsä tai liian kiltti eli ei jaksa miehiä tällainen kiinnostaa.
Kiinnostaa toki, mutta kaikki arvaa heti, että "koska minä en juo, niin sinäkään et saa juoda".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tinderöin noin vuoden ja löysin uuden miehen.
Vinkkini:
Lue ilmoituksista rivien välit. Jos joku vaikuttaa epäilyttävältä, melko varmasti onkin jotain vikaa. Kukaan ei ole täydellinen, joten hyväksy harmittomat viat.
Tapaile paljon, rennosti ja hyväntuulisesti. Ole reilu ja avoin kaikille (jolleivat käyttäydy huonosti).
Hyvä idea on haastaa miehiä peliseuraksi. Silloin treffit eivät mene hukkaan, vaikkei natsaisikaan.
Anna toiset treffit kunnolliselle tyypille, vaikkei tämä saisikaan sukkia pyörimään jaloissa.
Peliseuraksi? Siis mitä ihmettä on peliseura, onko tämä jokin peitenimi seksillä?
Se on peitenimi bingolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu et aika monet miehet kaipaa jännitystä elämään jännanaisen kanssa, toki hänen pitää olla hyvännäköinen myös.
Itse olen rauhallinen nainen jolla paljon kiinnostavia harrastuksia, mutta en esim. juo lainkaan ikinä enkä polta niin olen varmaan lähtökohtaisesti tylsä tai liian kiltti eli ei jaksa miehiä tällainen kiinnostaa.
Kiinnostaa toki, mutta kaikki arvaa heti, että "koska minä en juo, niin sinäkään et saa juoda".
Niin? Eikö ole ihan luonnollista että jos ei itse käytä alkoholia, etsii kumppania joka ei myöskään sitä käytä (ainakaan suuria määriä tai usein). Ei se mitään "sinä [joka käytät alkoholia] et _saa_ juoda", vaan sellaisen kumppanin etsimistä joka ei itse _halua_ juoda. Eihän sellainen toisen pakottaminen omiin arvoihin ikinä ole järkevää.
Ap hyvä. Koulutus, tulot, paino tai ulkonäkö ei meinaa mitään, kuten ei miehilläkään, jos persoonat ei kohtaa.
Se, kuka kolahtaa on kemiaa ja jos se ei toimi netissä niin unohda netti. Mieti muita areenoja.
Olin jo yli 50 vuotias kun kolme vuotta sitten päädyin terassilla kolmen miehen pöytän juttelemaan. Ei ollut paikkoja vapaana ja kysyin voinko istahtaa heidän pöytäänsä kun oli yksinpaikka vapaana. Juttu luisti ja yksi kiinnostui kovastti, itse en silloin. Vaihdettiin numeroita ja tämä sitkeästi viestitteli. Tavattiin sitten livenä parin kuukauden kuluttua ja päädyttiin sittenkin olemaan yhdessä. Mies on minua muutaman vuoden nuorempi. Lapset minulla oli jo aikuisia, nuorin 18v asui silloin vielä kotona. Ei ollut mitään ongelmaa mun lapsista, hänellä ei ole lapsia eikä niitä ole halunnut.
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin että sattuma ja rohkeus kannattaa!
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei se sun nykyinen toyboy varmaan ihan se penaalin terävin kynä ole. Hän ei vaan ole kelvannut kenellekään muulle.
Mun 40+ ikäisellä ystävällä ja kolmen lapsen äidillä on 14 vuotta nuorempi mies. Ystävä on kaunis, upea ja hyväkroppainen nainen. Mies on myös hyvännäköinen ja varmasti kelpaisi myös oman ikäisilleen.
Typerä kommentti sulta kun et edes tunne noita ihmisiä. Vastenmielistä kutsua toisen seurustelukumppania toyboyksi pelkän ikäeron vuoksi.
Sori vaan, mutta miksi kukaan tasokas mies ottaisi itselleen huomattavasti vanhemman naisen, jos on mahdollisuus saada ikäisensä nainen?
Mä tunnen vaan yhden naisen, jolla oli itseään huomattavasti nuorempi mies. Nainen oli 30v kahden lapsen yh kun otti kotiinsa asumaan 20v miehen, ja alkoi samalla elättää tätä. Se mies kohteli huonosti tätä naista loppuaikoina, mutta silti se oli mies joka jätti naisen. Kun tämä nainen on siis läheisriippuvainen ja hänelle kelpaa kuka vaan hänet kelpuuttaa. Siis hänen muutkin mies kumppanit ovat olleet outoja onnenonkijoita.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla nelikymppinen yh voisi parantaa jonkin itsenäisen miehen elämää?
Olemalla kumppani, mm. keskustelu- ja seksisellainen.
Esimerkiksi...
Minä olen vakaassa avioliitossa ja kyllähän tuo vaimo on kiva olemassa.
T: mies 52v
Kiinnostava ketju - vietän juhannusta ekaa kertaa yksin, kun lapsetkin poissa kotoa ja eilen illalla pohdin tätä lähes 50 v elämääni, että vaikka makaisin sängyssä / kotona yksin lopun ikääni, olen kiitollinen siitä, kuinka monta mielenkiintoista miestä olen kohdannut elämäni aikana - ja kuinka monen kanssa myös kokenut aivan käsittämätöntä kemiaa. Jos kävisin jossain - ts. poistuisin kotoani muualle kuin lenkille, saattaisin kohdata vielä lisääkin... pohdin myös sitä, että tämä kemia-juttu on johtanut mua harhaankin, esim. narsistiseen avioliittoon, josta kärsin edelleenkin, vaikka erosta on vuosia. Edellisessä seurustelusuhteessa kemia toki johti siihen, että seksiä oli paljon, mutta erosin, koska suhde ei muuten ollut sitä mitä kaipasin, ts. halusimme eri asioita.
En ole koskaan ollut Tinderissä tai vastaavassa. Uskon myös sattumaan ja rohkeuteen, kuten tuossa aiemmin joku kirjoitti.
Kymmeniä treffejä vähän yli vuoden aikana. Intiimiksi on edennyt noin 20 kanssa. Itsestään huolehtiva, kouluttautunut, fiksu, aikaansa seuraava ja elämänilonsa säilyttänyt viisikymppinen mies menee todella hyvin kaupaksi deittiapeissa.
Ei siis ole pelkästään naisten markkinat.
M52
Jos joskus saan erottua, en kyllä haluakaan ketään. Nauttisin ihan itsekseni kaikesta.
N42
En mäkään halua - avioeron jälkeen ollut yksi suhde, joka kesti 2.5 v - ei enää ketään.
Mä olen viimeisen kahden vuoden aikana käynyt 5 naisen kanssa treffeillä. Annoin pakit jokaiselle.
M40