Meneekö nämä Helsingin lukioiden lähes ysin keskiarvorajat lukioihin hieman yli?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Arviointi on huomattavasti tiukempaa nykyään. Esimerkiksi kielistä sai aiemmin todella helposti kympin, samaten äidinkielestä.
Ennen ei myöskään ollut selkeitä kriteerejä vaan arviointi oli subjektiivisempaa mutua.
Äiti ja ope
Miten voit sanoa noin?
Sais tulla pk-seudullekin lukioita joihin pääsis sisään halukkaat. Ihan hullun korkeita ka-rajoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mietin, että miten tästä lukio-asiasta jaksetaan vouhkata? Lukio kuin lukio, sillä ei ole väliä. Jos on pingottanut siellä Ressussa sen kolme vuotta, niin so what? Pienen pieni kärpäsen kakka koko lukio ihmisen elämässä. Ja mikään ei ole säälittävämpää kuin joku 3-kymppinen, joka edelleen jaksaa tuoda esiin, että kävi oikein Ressun lukion.
Totta. Yo-kirjoitukset ovat kaikille samat. Joka lukiossa opettajat ovat vähintään maistereita.
Unohdit luokkakaverit. Ovatko tavoitteellisia kirittäjiä vai lusmuja löllyköitä?
Mitä sillä on väliä missä lukiossa käy koulunsa?
Kaikki opettejathan ovat rautaisia ammattilaisia, materiaali on yhdenmukaista jne. Ei se ole koulun katuosoitteesta kiinni vaan oppilaasta itsestään.
Kotiosoitteen mukaan lukioihin, aivan kuten peruskoulukin toimii. Sitten jos haluaa painottaa johonkin tiettyyn, voidaan niitä järjestää valituille aloille (lue: musiikki)
Ei järjestelmän pitäisi olla mikään lumihiutaleiden luontiprosessi. Individualismia ehtii harrastaa sitten yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mietin, että miten tästä lukio-asiasta jaksetaan vouhkata? Lukio kuin lukio, sillä ei ole väliä. Jos on pingottanut siellä Ressussa sen kolme vuotta, niin so what? Pienen pieni kärpäsen kakka koko lukio ihmisen elämässä. Ja mikään ei ole säälittävämpää kuin joku 3-kymppinen, joka edelleen jaksaa tuoda esiin, että kävi oikein Ressun lukion.
Totta. Yo-kirjoitukset ovat kaikille samat. Joka lukiossa opettajat ovat vähintään maistereita.
Unohdit luokkakaverit. Ovatko tavoitteellisia kirittäjiä vai lusmuja löllyköitä?
Sanotko ettei tyttö pärjää yksin vaan hän tarvitsee siihen kirittäjiä? Hänkö on siis lähtökohtaisesti lusmu lällykkä? Ei se seiskan oppilas "jolla on oikeus mennä Ressuun" muutu tavoitteelliseksi yön aikana. Kympin oppilas olisi sitä siellä seiskankin lukiossa, aivan kuten peruskoulussa.
Eikä unohdeta että nuoret naiset saavat pari ensimmäistä burnouttiaan jo lukiossa. Ei ihme ettei työelämä sitten suju naisilta vaan pitää hakeutua helppoihin työtehtäviin itkemään kuinka patriarkaatti on syyllinen heidän palkkatasoonsa
Ressu ressu ressumpi. Ihan sama käykö Ressun vai perähikiän lukion, ei se takaa terveyttä tai mitään muutakaan. Pitkälti se on sukulaisille keulimisen mahdollisuus.
Lähes ysin? Sehän on todella kohtuullinen raja!
Vierailija kirjoitti:
Valtakunnallinen testi mallia SAT olisi todella toivottava. Keskiarvot opettajasta kiinni ja vain naamakertoimella niitä kymppejä saa
Naamakertoimellapa hyvinkin... Tyttäreni "naamakertoimella hankitussa" peruskoulun ysiluokan todistuksessa oli keskiarvo 10. Hän myös kirjoitti ihan tavallisesta maalaislukiosta kuusi laudaturia ja jonkun E:n. Näkikö siis YTL:n sensoritkin hänen naamansa jostain, että tiesi sitä kerrointa käyttää? Omalla työllä ja määrätietoisella opiskelulla ei siis ole mitään yhteyttä tähän asiaan, ihan tavallisella naamalla vaan tuli kaikki arvosanat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arviointi on huomattavasti tiukempaa nykyään. Esimerkiksi kielistä sai aiemmin todella helposti kympin, samaten äidinkielestä.
Ennen ei myöskään ollut selkeitä kriteerejä vaan arviointi oli subjektiivisempaa mutua.
Äiti ja ope
Miten voit sanoa noin?
Niinpä... siinä muuten näkee naisten ja opettajien tason
Norssissa ja Ressussa on varmaan mahtavaa olla opettajana, kun oppilaat ovat älykkäitä.
Keskiarvorajahan riippuu siitä, millä alimmalla keskuarvolla on päässyt sisälle. Opettajat antavat liian hyviä numeroita liian helposti, että oppilaansa pääsisivät haluamiinsa toisen asteen opppilaitoksiin ja tätä vaativat myös huoltajat. He joskus jopa syyllistävät opettajaa, että tämä tuhoaa nuoren tulevaisuuden antamalla vain osaamista kuvaavan numeron, aivan kuin oppilaalla itsellään ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Olihan tutkittu, että vain parikymmentä prosenttia peruskoulun 6. luokan oppilaista osaa suomenkieltä vähintään numeron 8 tasolla, kuitenkin suurimmalla osalla on numero 8 tai yli.
Tästä johtuu, ettei nykynumeroita voi enää edes verrata vuosikymmenten takaisiin. Nykyinen keskiarvo 9 vastaa korkeintaan kasin keskiarvoa 1980-90-luvuilla. Juttelin yhden kieltenopettajan kanssa vitsaillen ruotsiksi ja kerroin sanovani tämän lukion vitosen ruotsilla. Opettaja totesi, että nykylukiossa minulla olisi numero 8. Tasoa on pitänyt laskea.
Ratkaisuna tähän olisivat peruskoulun päättökokeet joka aineessa ja sen numero sitten päätyönumeroksi. Väittäisin lukioiden keskiarvorajojen tippuvan ainakin numerolla.
Vierailija kirjoitti:
Ja höpön löpö. Helsingissäkin pääsee seiskan keskiarvolla moneen lukioon. Lukioita on 20, ei kai se ole pakko mennä niihin viiteen, johon vaaditaan yli ysin keskiarvo.
Kantsiiko seiskan keskiarvolla edes hakea lukioon😁
Mikäli arvosanat on aivan itse saavutettuja, on aivan perusteltua pitää lukioiden pääsyrajoista kiinni. Ei kai pk-seudun kaikkiin lukioihin noin korkea raja ole? Oikeastiko haluaisitte peruskoulun lopuksi vielä pääsykokeet lukioon? Kuulostaa aika rankalta nuorille. Jos taas arvosanat tulee gaussin käyrältä niin sitten pitäisi jotain muutosta järjestelmään miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli arvosanat on aivan itse saavutettuja, on aivan perusteltua pitää lukioiden pääsyrajoista kiinni. Ei kai pk-seudun kaikkiin lukioihin noin korkea raja ole? Oikeastiko haluaisitte peruskoulun lopuksi vielä pääsykokeet lukioon? Kuulostaa aika rankalta nuorille. Jos taas arvosanat tulee gaussin käyrältä niin sitten pitäisi jotain muutosta järjestelmään miettiä.
Ei tule peruskoulun arvosanat Gaussin käyrältä. Mistä ihmeestä tällaista keksit???
Hämeenlinnan kaurialan lukion matematiikkalinjalle 9.37 raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä huono juttu. Meidän poikaa ei yläkoulussa opiskelu kiinnostanut tippaakaan. Kävi vain viihtymässä kaveriporukassa ja teki vähimmän ja välttämättömän. Seiskan keväällä numerot laski kiitettävistä ja peruskoulun päättyessä ka oli selvästi alle kasin. Mutta sillä pääsi tänne pikkupaikkakunnan lukioon, missä sitten nopeasti kypsyi ottamaan vastuuta opinnoistaan ja murkkukin taisi hellittää vasta lukion ekan aikana kunnolla. 3 vuodessa kirjoitti oikein kelpo paperit, joilla pääsee pisteillä pojan toiveiden mukaiseen jatko-opintopaikkaan.
Jos oltaisiin asuttu Helsingissä, olisi tainnut pojan tulevaisuus saada ikävän käänteen vain yläkoulun aikaisen kypsymättömyyden vuoksi.
Alle kasin keskiarvolla olisi Helsingissäkin päässyt moneen lukioon. Itse asiassa olisi ollut enemmän valinnanvaraa verrattuna siihen yhteen maalaislukioon.
Mutta ku mä haluun Norssiin tai SYKiin.
On todella epäreilua, että kaikki halukkaat eivät pääse Ressuun tai Norssiin. Lukiopaikat pitäisi arpoa, niin saataisiin tasaisia luokkia.
No ei. Vastahan uutisoitiin, kuinka osaamistason putoamisen myötä nykyajan ysi vastaa osaamistasoltaan entisajan seiskaa. Joten en sanoisi, että entisajan seiskan osaamisella keskiarvorajat olisivat liian korkeita.
Tänä vuonna Norssi 9,69, Ressu 9,62, Kulis 9,58
Kaikkiin muihin koko Suomen lukioihin pääsi alle 9,5 keskiarvolla ja 99 % lukioista pääsi alle ysin keskiarvolla.
Ihme vinkumista, jos koko Suomessa on kolme (3) lukiota, johon pitää olla lähes kympin keskiarvo ja kaikkiin muihin pääsee. Helsingissä pääsee 7,5 keskiarvolla useaan lukioon.
Ja höpön löpö. Helsingissäkin pääsee seiskan keskiarvolla moneen lukioon. Lukioita on 20, ei kai se ole pakko mennä niihin viiteen, johon vaaditaan yli ysin keskiarvo.