Meneekö nämä Helsingin lukioiden lähes ysin keskiarvorajat lukioihin hieman yli?

Vierailija kirjoitti:

Ei tallukoita, asennevammaisia tai laiskoja ole järkeä perässä vetää läpi elämän. Minusta voisi aiemmin peruskoulussakin harrastaa selvemmin tasoryhmiä. Aivan perseestä että häsläävien uunojen seassa joutuvat aidosti tavoitteelliset koululaiset opiskelemaan.

Aamen, joskin lähes kympin keskiarvovaatimus on jo aika kova. Toisaalta, onko tuon väliä, kun edelleen pääsee myös vähän alhaisemmallakin, siinä ysin pintaan. Oma keskiarvoni oli ysiltä päästessä 9,4 vähän löysin rantein suoritettuna. Jouduin menemään kuppaiseen pikkulukioon silloisella pienellä kotipaikkakunnalla, koska vanhempani eivät antaneet minun hakea edes naapurikaupungin lukioon, joka sekin oli aika kuppainen, mutta vähän parempi. Seuraus: suoritin lukionkin ihan vasemmalla kädellä niin sanotusti, lintsasin ja inhosin siellä oloa. En opiskelua niinkään, edelleen tein asiat ihan ok, mutta varmasti motivoivammassa ympäristössä olisin pystynyt parempaan. Sain valkolakin ihan lepsuillen, tuloksena kolme laudaturia ja kolme eximiaa aikana ennen ainereaalia vuonna 2005. 

Vierailija kirjoitti:

Mediassa tuijotetaan liikaa noita sisäänpääsyrajoja. Nehän eivät kerro mitään lukion paremmuudesta, ainoastaan suosiosta. Olennaisempaa olisi vertailla, mitä todistuksia, ylioppilaskirjoitustuloksia ja jatko-opintoihin siirtymisiä lukion päättäneiltä löytyy.

Ja mitäpä sellaisellakaan vertailulla tekee? Nuoret menee joka tapauksessa ihan mihin lukioon itse haluavat ja kirjoittavat sen, mitä ansaitsevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mediassa tuijotetaan liikaa noita sisäänpääsyrajoja. Nehän eivät kerro mitään lukion paremmuudesta, ainoastaan suosiosta. Olennaisempaa olisi vertailla, mitä todistuksia, ylioppilaskirjoitustuloksia ja jatko-opintoihin siirtymisiä lukion päättäneiltä löytyy.

Totta. Katsokaa esim. Kotkan svenska samskola. Sinne pääsee kuka vaan ja kirjoittavat aina Suomen keskitasoa paremmin.😆

Niin. Jos lähtötaso on niin huono, että kuutosen keskiarvolla pääsee, niin siitä on helpompi parantaa. Itsestäänselvyys.

Sitä mietin, että miten tästä lukio-asiasta jaksetaan vouhkata? Lukio kuin lukio, sillä ei ole väliä. Jos on pingottanut siellä Ressussa sen kolme vuotta, niin so what? Pienen pieni kärpäsen kakka koko lukio ihmisen elämässä. Ja mikään ei ole säälittävämpää kuin joku 3-kymppinen, joka edelleen jaksaa tuoda esiin, että kävi oikein Ressun lukion. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy tähän on se, että iso osa niistä välkyimmistä myös ympäristökunnista haluaa Helsinkiin. Lukiolaisia tulee Nurmijärveltä, Kirkkonummelta, Porvoosta, Sipoosta, jopa Lohjalta asti pk-seudun muka parempiin lukioihin ja nostavat niitä rajoja sitten myös aiemmin melko tavanomaisissa lukioissa.

Tampereella on ihan sama juttu. Ei kasin keskiarvolla pääse kun johonkin Hervannan lukioon. Suurimpana ongelmana on nämä naapurikuntalaiset, joita tänne tunkee, niitä on yli 30% lukiolaisista. Tänne ehkä jopa helpompi tulla naapurikunnista, kun välimatkat ja matkustamisen nopeus on ihan toista kun pääkaupunkiseudulla. 

Turussa myös 40 prosenttia lukiolaisista tulee Turun ulkopuolelta, mikä nostaa keskiarvoja, kun suurin piirtein koko Varsinais-Suomi kisaa samoista muutamasta lukiosta (ei niitä edes ole niin kovin montaa Turussa, olisiko kuusi tai seitsemän).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mediassa tuijotetaan liikaa noita sisäänpääsyrajoja. Nehän eivät kerro mitään lukion paremmuudesta, ainoastaan suosiosta. Olennaisempaa olisi vertailla, mitä todistuksia, ylioppilaskirjoitustuloksia ja jatko-opintoihin siirtymisiä lukion päättäneiltä löytyy.

Totta. Katsokaa esim. Kotkan svenska samskola. Sinne pääsee kuka vaan ja kirjoittavat aina Suomen keskitasoa paremmin.😆

Niin. Jos lähtötaso on niin huono, että kuutosen keskiarvolla pääsee, niin siitä on helpompi parantaa. Itsestäänselvyys.

Sulla ei tainnut ainakaan matikka mennä maan keskitasoa paremmin.

-ohis.

Vierailija kirjoitti:

Ei tallukoita, asennevammaisia tai laiskoja ole järkeä perässä vetää läpi elämän. Minusta voisi aiemmin peruskoulussakin harrastaa selvemmin tasoryhmiä. Aivan perseestä että häsläävien uunojen seassa joutuvat aidosti tavoitteelliset koululaiset opiskelemaan.

Viimeistään lukiossa pitää heittää luokasta ulos häslääjät ja toisten opiskelua häiritsevät. Jos sellaisia lukion menee ja kyllähän niitä menee, koska oppivelvollisuutta jatkettiin. Ei pidä antaa häiritä niiden opiskelua, jotka haluavat opiskella.

Nimeltä mainitsematon eliittilukio Helsingissä, jossa oppilailla kaikilla kympin tai lähes keskiarvo.. pitää paikkansa. Voi sitä fiksuuden määrää.

Sieltä ne tulevaisuuden lääkärit ponnistaa.

Peruskoulussa mennään paljolti heikompien ehdoilla. Tämä heikentää lahjakkaimpien etenemistä. Eikö ole hyvä, että lukiossa olis jo sitten enemmän niiden lahjakkaiden vuoro saada oman tasoista opetusta ja etenemistä? 

Ei kai se ole kenenkään etu, että mennään sellaisten mukaan, jotka ei välitä pätkääkään koulusta?

Pikemminkin ihmetyttää "lukio" johon pääsee 5,7 keskarilla. Huutista.

Vierailija kirjoitti:

Sieltä ne tulevaisuuden lääkärit ponnistaa.

Antaa ponnistaa. Lääkärin ammatti on yksi karseimmista ammateista, samalla tuiki tärkeä. Onneksi löytyy porukkaa, joilla kiinnostusta alaan. 

Mä en tajua, miksi SYKiä hypetetään. Kielilukio, jossa muutama paikka A-englannin lukijoille ja näillä keskiarvo nousee korkeaksi, mutta suurin osa opiskelijoista on saksan, ranskan ja ehkä venäjän lukijoita ja heille alin keskiarvo on kasin pintaa, eli Helsingin keskimääräistä matalampi.

Johtunee siitä, kun sinne peruskouluun haetaan pääsykokeilla. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä mietin, että miten tästä lukio-asiasta jaksetaan vouhkata? Lukio kuin lukio, sillä ei ole väliä. Jos on pingottanut siellä Ressussa sen kolme vuotta, niin so what? Pienen pieni kärpäsen kakka koko lukio ihmisen elämässä. Ja mikään ei ole säälittävämpää kuin joku 3-kymppinen, joka edelleen jaksaa tuoda esiin, että kävi oikein Ressun lukion. 

Kyllä sillä voi olla väliä. Lukiota käydään herkkänä nuoruusaikana, kun ihminen vielä etsii omaa suuntaansa ja identiteettiään. Itselleni oli oman elämän kannalta täysin ratkaisevaa, että lähdin pikkupaikkakunnalta Helsinkiin taidelukioon samanhenkisten nuorten seuraan. Olen monta kertaa puhunut siitä elämäni parhaana päätöksenä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miksi SYKiä hypetetään. Kielilukio, jossa muutama paikka A-englannin lukijoille ja näillä keskiarvo nousee korkeaksi, mutta suurin osa opiskelijoista on saksan, ranskan ja ehkä venäjän lukijoita ja heille alin keskiarvo on kasin pintaa, eli Helsingin keskimääräistä matalampi.

Johtunee siitä, kun sinne peruskouluun haetaan pääsykokeilla. 

Perinteet. SYK on ollut aina kovatasoinen. Kannattaa siis tarkastella asiaa 100 vuoden aikaskaalassa, eikä pelkästään vuoden 2024 yo-tilastojen tai lukion keskiarvorajan perusteella. Noista muista A-kielistä huomattava osa taitaa olla koulun omia kasvatteja, mikä vaikuttaa noihin keskiarvoihin (esim. voi olla tiukempi arvostelu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä ne tulevaisuuden lääkärit ponnistaa.

Antaa ponnistaa. Lääkärin ammatti on yksi karseimmista ammateista, samalla tuiki tärkeä. Onneksi löytyy porukkaa, joilla kiinnostusta alaan. 

Lääkärin ammatti on yksi parhaimmista. Hyvin harva vaihtaa alaa ja työ- ja uramahdollisuudet erinomaiset kaikkialla maailmassa. Plus noin tuplasti parempi ansiotaso kuin millään muulla akateemisella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Sieltä ne tulevaisuuden lääkärit ponnistaa.

Lääkärin työ on kyllä hyvin erikoinen, kun sitä tarkemmin miettii. Työnnetään sormia ihmisten eri ruumiinaukkoihin, ja tähän hommaan moni nuori haluaa statuksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä ne tulevaisuuden lääkärit ponnistaa.

Lääkärin työ on kyllä hyvin erikoinen, kun sitä tarkemmin miettii. Työnnetään sormia ihmisten eri ruumiinaukkoihin, ja tähän hommaan moni nuori haluaa statuksen vuoksi.

Toki voi lohdutella itseään tuollaisilla mielikuvilla, kun omat aivot ei riitä aivokirurgiksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miksi SYKiä hypetetään. Kielilukio, jossa muutama paikka A-englannin lukijoille ja näillä keskiarvo nousee korkeaksi, mutta suurin osa opiskelijoista on saksan, ranskan ja ehkä venäjän lukijoita ja heille alin keskiarvo on kasin pintaa, eli Helsingin keskimääräistä matalampi.

Johtunee siitä, kun sinne peruskouluun haetaan pääsykokeilla. 

Perinteet. SYK on ollut aina kovatasoinen. Kannattaa siis tarkastella asiaa 100 vuoden aikaskaalassa, eikä pelkästään vuoden 2024 yo-tilastojen tai lukion keskiarvorajan perusteella. Noista muista A-kielistä huomattava osa taitaa olla koulun omia kasvatteja, mikä vaikuttaa noihin keskiarvoihin (esim. voi olla tiukempi arvostelu).

Vaatimus A-kielestä karsii tehokkaasti hakijoita. Kuinka monella on yläkoulunsa päättäneellä on A-kielenä ranska, saksa tai venäjä? Englanti löytyy lähes kaikilta ja siinä raja onkin korkea.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miksi SYKiä hypetetään. Kielilukio, jossa muutama paikka A-englannin lukijoille ja näillä keskiarvo nousee korkeaksi, mutta suurin osa opiskelijoista on saksan, ranskan ja ehkä venäjän lukijoita ja heille alin keskiarvo on kasin pintaa, eli Helsingin keskimääräistä matalampi.

Johtunee siitä, kun sinne peruskouluun haetaan pääsykokeilla. 

Mutta vaikka peruskouluun haetaan pääsykokeella, silti lukiopuolen keskiarvorajat eivät ole niin kovin kummoiset. Lopettaako siis moni peruskoulun jälkeen, vai eikö pääsykoe olekaan niin kovin tehokas keino valikoida pikkukoululaisia?

Vastaan itse omasta puolestani: pääsykoe on erittäin huono mittari. Musiikkiopistoissa on todettu, että motivaatiohaastattelulla saadaan vähintään yhtä hyvää oppilasainesta kuin pääsykokeella.