Lue keskustelun säännöt.
Miten perheet selviää ruokakuluista?
11.06.2024 |
Ruokaan menee älyttömästi rahaa. Itse olen sinkkunainen ja silti tuntuu, että rahat ei riittä.En ymmärrä miten elätätte perheen jossa vaikka paljon ruokaa tarvivia teinipoikia...
Kommentit (102)
En ymmärrä miten ei voisi selvitä. Olen yksinhuoltaja 2 teinin äiti ja minulla jää 800€ joka kk säästöönkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perunaa pataan vähän enemmän. Pastaruoat ja pataruoat (esim. Meksikon- tai italianpata ovat edullisia, kun ei tee valmispusseista).
Minä teen valmispusseista, mutta lisään vielä vettä ja jotain halpaa pastaa. Ei ole niin suolaista ja halpenee.
Suunnittelu, kauppalista, kotiruokaa myös pakkaseen , kausituotteet, pois turhat hötöt ja mehut, siis itse tehtyä kotiruokaa
leipoa sämpylöitä, joskus kotitekoista pullaa, piirakoita , hampparit voi hyvin tehdä itse, pizzaa joskus jne
Viikon ruoat pitää vaan suunnitella entistä tarkemmin. Silti nyt näin loma-aikana ruokakulut kyllä kasvaa ja rahaa menee suunnitteluista huolimatta paljon enemmän. Onneksi on kuitenkin kaksi työssäkäyvää taloudessa, yksin olisi todella tiukoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekemällä kahta työtä pysyy leipä pöydässä.
Meillä on teinipoika, esiteini ja alakoululainen, kaikki liikunnallisia.
Lidlistä ostetaan enimmäkseen ruoka, lihaa vain tarjouksesta tai punalappuisena. Paljon syödään perunaa ja muita juureksia, papuja, kananmunaa ja sen sellaista. Hedelmät aina kauden ja tarjouksien mukaan. Marjastan niin paljon kuin ehdin. Puuroa aamuin illoin. Karkkia kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne teinipojat tarvitsee erityisen paljon ruokaa?
Koska kasvavat yleensä enemmän kuin aikuiset, varsinkin keski-ikäiset ja vanhukset.
Aika paljon isompia (kilogrammoina) ne keski-ikäiset on kun monet teini pojat.
Vähemmän oma teini poikani syö kuin esimerkiksi isänsä vaikka on isäänsä pidempi. Enemmän rahaa menee teini tytön menoihin (syö esimerkiksi useammin ulkona) kuin pojalle.
Ei minulla ollut teinityttönä varaa syödä kertaakaan ulkona.
Niin? Ei minullakaan mutta miksi se tarkoittaisi että tämänpäivän teineillä ei olisi. Ei toki kaikilla ole, mutta keskimäärin ruokaan kuluu vähemmän bruttotuloista kuin 30 vuotta sitten.
"Siinä missä vuonna 1980 ruokamenot muodostivat jopa 21,3 % kaikista menoista, oli vuonna 2020 ruokamenojen osuus vain 12,5 % kaikista menoista."
Vähän ollaan ehkä tultu ylöspäin tuosta 2020 vuodesta mutta ei vieläkään olla lähellekää 1980 ruokamenojen osuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaan ei mene älyttömästi rahaa, mutta kaikkeen muuhun menee. Ja se muu on sellaista, johon on vaikea itse vaikuttaa, kuten lääkärissä käynti ja lääkkeet. Tai tietysti voi jättää vaikka murtuneen käden luutumaan itsekseen ja kärsiä kivut ilman lievitystä, mutta en nyt kuitenkaan suosittele.
Käyn naapurini kanssa usein ostoksilla, ja meidän ostoskorit eroaa toisistaan aika tavalla. Esim makaronit, itse ostan täysjyväsarvimakaroneja, hän jotan 5 x kalliimpia tuhahtaen mun ostokselleni. Juustoja ostaa kalliimmasta päästä, minä halvimmasta. Minä ostan vihanneksia, hän valmiin salaatin. Minä sämpyläjauhoja ja hiivaa, hän paistopisteen herkkuja.
Kun tulemme kaupasta molemmilla noin viidenkympin ostokset, hänellä yksi muovikassillinen, minulla kolme. Sitten hän ihmettelee, miten minulla on aina rahaa, hänellä ei, vaikka saman verran suunnilleen saamme.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset bruttotulot teillä on jotka kyttäätte tarjouksia, ostatte halvinta mahdollista ja koette kaiken kalliina?
Sinkkuna on nettotulot noin 4000€, josta vastike kahmaisee 130€ ja puhelinlasku 20€. Ei siitä riitä kuule elättää mitään K-miljonäärejä ja mansikkahuijareita. Kaikki ostetaan niin, että myyjä häviää ja voitetut rahat sijoitetaan parempaa käyttöä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan outo keskusteluketju. Nyt on kesä, kuka tahansa voi itse kasvattaa ruokansa ja säilöä talvea varten. Pitää vain viitsiä, mutta se ei tunnu olevan nykyihmiselle tavanomainen piirre.
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla lapsilisät oli tuntuva lisä perheen tuloihin. Nyt ihan mitättömät. Yllättin kuinka vähän saa lapsilisää.
Jos elämä tosta satasesta kiinni, ehkä olisi kannattanut harkita lisääntymistä toisenkin kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keitä perunoita, kastikkeita tai kananmunakastiketta. Älä osta valmis-salaatteja vaan tee itse. Leivo korvapuustit.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset bruttotulot teillä on jotka kyttäätte tarjouksia, ostatte halvinta mahdollista ja koette kaiken kalliina?
Eläke brutto 1850€/kk. Asumiskulut n.250€/kk velaton. Miksi käyttää rahat ruokaan, kun niillä voi tehdä muutakin.
Helposti selviää perusruualla jos tekee ison laatikon kerralla uuniin josta lämmittelee annoksia pari kolme päivää ja 10l kattilaan keittoja. Keittelee aamupuuroo reilummin ja leipoo jämistä rieskoja. Juuresraasteita salaatiksi. Katsoo kilohinnoiltaan halvimpaa.
Leipoo pullat, kuivakakut ja ostaa halvinta vanilijajäätelöö herkkutteluun.
Vierailija kirjoitti:
Perus raaka-aineet tarjouksesta ei maksa paljon. Ostan silloin isompia satseja kun on halvalla ja käytetään niitä sitten kun ei saa halvalla. Pyrin siihen, että en maksa mistään normaalihintaa vaan aina tarjouksesta. Fiksuruoastakin tekee joskus löytöjä.
Hyvin vähän tulee ostettua valmisruokia ja teollisia välipaloja. Joskus maksalaatikkoa, pinaattikeittoa tai kalapuikkoja. Mehua ei osteta koskaan. Limua saa kerran viikossa saunajuomaksi ja joskus pizzan kanssa, limutkin ostan tarjouksesta isomman erän ja juodaan sitten pikkuhiljaa pois. Karkkipäivä kerran viikossa ja silloinkin herkut valitaan niistä mitkä on tarjouksessa.
Kasvikset kauden mukaan ja näissäkin siis hinta ratkaisee.
Myös hygieniatarvikkeet, pesuaineet ja muut käyttöhyödykkeet aina tarjouksesta, ei koskaan normaalihinnalla.
T: Tarjoushaukka
Missä myydään alennuksessa olevia pesuaineita shampoota? Sokoksella?
Itse rahoitan ruokamenot käymällä TÖISSÄ. Olen kuullut että tämä on toiminut muillakin....
Vierailija kirjoitti:
Miten ne teinipojat tarvitsee erityisen paljon ruokaa?
Energian saannin viitearvot:
10-13-vuotiaiden tyttöjen viitteellinen energiantarve on 2055 kcal (8,6 MJ)/vrk ja poikien 2220 kcal (9,8 MJ)/vrk.
14-17-vuotiaiden tyttöjen viitteellinen energiantarve on 2340 kcal (9,3 MJ)/vrk ja poikien 2820 kcal (11,8 MJ) /vrk.
Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus. VRN, OPH ja THL. 2017.
Ei tarvitse näin keski-iässä syödä lähellekään noita määriä...
En ole aloittaja, mutta veikkaan, että lapsuudessani 1900-luvun lopulla ruokaan käytettiin aika paljon vähemmän rahaa kuin nyt. Sen huomaa aivan konkreettisesti, kun vertaa sen ajan ja nykyajan teinien elopainoa. Ajat muuttuvat.