Hei, te 1980-luvun eläneet ja kokeneet: mistä et pitänyt siinä vuosikymmenessä?

Nyt on hyvin vaikea ymmärtää sitä, että sisällä tai autossa polttaminen oli silloin ihan normi jopa lasten läsnäollessa. Hyi hitto, onneksi omat vanhemmat eivät tupakoineet. Muuten se oli lapsen ja teinin näkökulmasta hyvin ihanaa aikaa. Elämä oli paljon rennompaa ja vähemmän hysteeristä kuin nykyisin. Oli omaa vapautta mutta sen mukana myös vastuuta. Kuulemma työelämäkin oli huomattavasti inhimillisempää, ja ihan normipalkallakin pärjäsi kivasti. Haluaisin tuon maailman takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neukkulan olemassaolo, joka jatkui vielä 1980-luvun ajan. Olen aina inhonnut sitä, vaikka me suomalaiset emme joutuneet juurikaan kärsimään siitä.

Neukkula oli meille suomalaisille huvittava paikka. Kun tehtiin luokkaretki Leningradiin niin muutamilla nailonsukkahousuilla ja joillain käytetyillä urheiluvaatteilla pystyi saamaan niin paljon ruplarahaa, että juhlittiin koko reissun ajan. Käytiin baareissa, ajeltiin takseilla ja ostettiin hotellihuoneeseen kuohuviiniä, suklaata ja täytekakku. Loput rahat yritettiin tuhlata tavaratalossa shoppailemalla, koska ei niitä saanut tuoda Suomeen. 

Vaihtaisin Putinin Venäjän kyllä takaisin Neukkulaan ihan koska tahansa. Ei sitä tarvinnut 80-luvulla pelätä. Gorbatshovista jopa tykättiin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että 80-luvussa oli hyvää se että ei ollut jatkuvaa netin aiheuttamaa tieto- ja viihdetulvaa. Silloin oli aikaa vaikka notkua tuntikaupalla tekemättä varsinaisesti mitään kummempaa. Ei ollut niin suurta tunnetta että jää jostakin paitsi, jos ei ole jatkuvasti menossa ja suorittamassa elämää. Muuttumattomuus tylsyydessään taisi olla parempaa kuin jatkuva muutos. Silloin oli yleistä olla vaikka samassa työssä nuoresta eläkkeelle. Muuttumattomuus luo turvallisuuden tunteen. Tosin kyllähän kasarillakin kehitys meni eteen päin.

Mutta onko kehitys "kehitystä"?

"Totta puhuen en tiedä kasarilta yhtään kotitaloutta, jossa ei olisi ollut lankapuhelinta. Varmasti jossain korvessa oli mörskiä joissa ei ollut, mutta sitten ei ollut sähköjäkään."

Esimerkiksi meillä ei ollut puhelinta, eikä meidän talossa ollut kaikilla muillakaan. Ihan tavallinen kerrostalolähiö kyseessä, Arava-talo, omistusasuntoja. Pääasiassa keskiluokkaa, paitsi talkkariperhe. Mutta äidit oli kotona ja joka perheessä lapsia, joillakin 5 tai 6 lasta, harvoilla oli vain 2. Meillä oli 3 lasta ja isä töissä (toimittaja), äiti kotona. 

Siitä, että työpaikoilla sai tupakoida, ja siitä yleisestä ahdistelukulttuurista. Naisia sai yrittää puristella, eikä siinä ollut kenenkään mielestä mitään outoa.

Väkivalta jäi mieleen, kun itse oli pieni silloin ja isot pojat pelotti.

Kadulla oli väkivaltaa. 60-luvulla syntyneet nuoret hakkasi lapsia (!!!!!!) tunnelissa. Vieläkin on arvet naamassa tästä. Luokkakaveri raiskattiin metsään 10-vuotiaana. Aikuisille ei voinut kertoa tai tuli rangaistus. Lapset suojeli lapsia.

Oli ihan yleistä että miehet katseli lapsia ja tuli rannalle tuijottamaan. Se oli tirkistelyn aikaa, ennen internettiä. Huussit ja ulkosaunat maalla oli reijitettyjä. Pojat tiiraili mummoja niistä. Pedofilia ja insesti jutut ja vitsit oli yleisiä. 

Oli mukavaa aikaa. Turvallista ja tervettä.

Verovähennyksiä sai vaikka mistä eikä sexsitten tarkoitaxettä verottaja maksoi vaan verotettavan tulon määrä pieneni. Mutta se veroilmoituksen teko! Tehtiin käsin ja kuitti kuitti kuitti...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neukkulan olemassaolo, joka jatkui vielä 1980-luvun ajan. Olen aina inhonnut sitä, vaikka me suomalaiset emme joutuneet juurikaan kärsimään siitä.

Neukkula oli meille suomalaisille huvittava paikka. Kun tehtiin luokkaretki Leningradiin niin muutamilla nailonsukkahousuilla ja joillain käytetyillä urheiluvaatteilla pystyi saamaan niin paljon ruplarahaa, että juhlittiin koko reissun ajan. Käytiin baareissa, ajeltiin takseilla ja ostettiin hotellihuoneeseen kuohuviiniä, suklaata ja täytekakku. Loput rahat yritettiin tuhlata tavaratalossa shoppailemalla, koska ei niitä saanut tuoda Suomeen. 

Vaihtaisin Putinin Venäjän kyllä takaisin Neukkulaan ihan koska tahansa. Ei sitä tarvinnut 80-luvulla pelätä. Gorbatshovista jopa tykättiin täällä.

Jep, jos saisi valita noiden kahden väliltä niin tottakai, varmaan useimmat valitsisi Gorban. Mutta kyllä NL:ssä oli pimeä puolensakin, vaikka siitä ei Suomessa silloin niin paljon puhuttu. Kasarilla ikävät asiat lakaistiin maton alle, pikkuasioista ei ollut sopivaa nitistä, ja jatkettiin eteenpäin iloisin ilmein, kevyesti. 

Pelkäsin aidsia ja sen vuoksi en harrastanut seksiä niin paljon kun olisi ollut mahdollista. Se kaduttaa. Muuten oli hienoa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen että 80-luvussa oli hyvää se että ei ollut jatkuvaa netin aiheuttamaa tieto- ja viihdetulvaa. Silloin oli aikaa vaikka notkua tuntikaupalla tekemättä varsinaisesti mitään kummempaa. Ei ollut niin suurta tunnetta että jää jostakin paitsi, jos ei ole jatkuvasti menossa ja suorittamassa elämää. Muuttumattomuus tylsyydessään taisi olla parempaa kuin jatkuva muutos. Silloin oli yleistä olla vaikka samassa työssä nuoresta eläkkeelle. Muuttumattomuus luo turvallisuuden tunteen. Tosin kyllähän kasarillakin kehitys meni eteen päin.

Mutta onko kehitys "kehitystä"?

Kehityksessä on erilaisia portaita. Ihmiselämä muuttui peruuttamattomasti älypuhelinten ja sosiaalisen median myötä, eikä tämän seurauksia tiedä kukaan. Kasarilla tuli kaikenlaista pientä uutta teknistä innovaatiota käyttöön kyllä, mutta elämän perusasiat pysyivät kuitenkin samoina. Hyvänä esimerkkinä vaikka pankkiautomaatit ja videonauhurit.

Vierailija kirjoitti:

Naisten olkatoppauksista ja miesten takatukista.

Ei ne sillon pahalta näyttäneet vaan olivat muotia.

Jättis-tuuteista ei ollut olemassa kuin originaaliversio, mutta se maistuikin sitten sitäkin herkullisemmalta. Nykyään Jättis-tuutit maistuvat kummalliselta. Onko koostumusta muutettu?

Tuli muuten havaittua iso juttu. Täällä kirjoittavat 80 luvun eläneet todella osaavat kirjoittaa edelleen sujuvasti ja yhdyssanatkin oikein. Verratkaas muihin ketjuihin, ai ai.

Vierailija kirjoitti:

Mainio ajankuva. Tuollaista se oli.

 

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Kiitos, tämä sai nostalgiahöyryjä vähän laimenemaan 😄

Lankapuhelin saatiin 1983 ja väritelevisio 1987. Asuttiin vanhempieni rakentamassa omakotitalossa vuodesta 1982 lähtien. Minua ei hävettänyt se, että meillä oli mustavalkotelevisio vielä 1980-luvulla. Pääasia oli, että telkkari löytyi kotoa. Olen syntynyt vuonna 1974. 50 tulee täyteen syyskuussa. Kamalaa, miten nopsaan aika kulkee kulkuaan!

Vierailija kirjoitti:

Tupakointihan ei ole erityisesti 80-lukua koskeva asia, sitähän oli varmasti aiemmillakin vuosikymmenillä ja vielä 90-luvun puolellakin kunnes sitä alettiin rajoittamaan. Itse en polttanut, eikä vanhemmatkaan polttaneet, joten koti oli aina savuton paikka. Julkisilla paikoilla tupakansavu haisi monessa paikassa, josta en erityisemmin pitänyt, mutta silloin ajatusmallina oli että se on jokaisen oma asia.

Olin lapsi 80-luvulla (5-15v) ja en oikeastaan keksi mitään negatiivista joka koskisi erityisesti 80-lukua, positiivista kyllä paljonkin, se oli ihan huippu vuosikymmen, elämäni paras vuosikymmen, en usko että elinaikanani enää kerkeää tulla mitään yhtä hyvää vuosikymmentä eteen, pikemminkin huononee vain koko ajan.

Jos meni tanssiravintolaan tupakoimattomana sai krapulan yhdestä sinisestä enkelistä, vasta 2000-luvulla tajusin ettei minulla ollutkaan niin hirveitä krapuloita, se oli se tupakansavu, josta sain päänsäryn ja kuvottava olon. 

Fyysinen kurittaminen. Ei ollut kiva saada selkään harjanvarresta tai vyöstä. Tukkakin tais harventua.

Ei siinä mitään vikaa silloin ollut, vasta jälkikäteen ajateltuna tietysti tekniikan kehityksen suhteen mennyt on aina ankeaa mutta siinä kaikki.

Silloin tuntui että kaikilla meni hyvin, ainakin paremmin kun muina aikoina ja some ei ollut vielä mädättänyt kaikkien aivoja ja ajanut kaikkia mahdollisia ihmisryhmiä toisiaan vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuli muuten havaittua iso juttu. Täällä kirjoittavat 80 luvun eläneet todella osaavat kirjoittaa edelleen sujuvasti ja yhdyssanatkin oikein. Verratkaas muihin ketjuihin, ai ai.

Äidinkielen oikeinkirjoituspykälät ovat edelleen tiukasti kiinni selkärangassa, kiitos vaativien, mutta muuten mukavien äidinkielen opettajien eri kouluasteilla.