Hei, te 1980-luvun eläneet ja kokeneet: mistä et pitänyt siinä vuosikymmenessä?

Siis voisitteko te 1980-lukua ihannoivat ihmiset ihan oikeasti haluta elää sen ajan uudelleen?! Ilman nettiä ja koko kansan kännyköitä? Rohkenen epäille, että ette.

Kummatkin vanhemmat oli elossa. Tietokoneet ja pelit kehittyi kovaa vauhtia. Kännykät tuli. Hienoja hetkiä kavereiden kanssa ulkona. Vapautta. Kaikki oli uutta ja jännää. Ruoka hyvää. Kaikesta ei loukkaannuttu. Elämä oli rentoa

Vierailija kirjoitti:

Itken usein iltaisin miksi en pääse sinne takaisin. Kaipaan ihan hirvittävästi takaisin 1980-luvulle. Se oli elämäni parasta aikaa.

Jaksuhaleja!

Antaisin kaiken omaisuuteni (se ei ole paljoa) että pääsisin takaisin siihen aikaan 

Pankista sai halpaa valuuttalainaa. :D

Siitä ettei Suomessa ollut musuteroja. 

Olisipa kiva tietää, miten kysymykseen vastattaisiin 80-luvulla, kun tulevaisuudesta ei vielä tiedetä mitään. Nyt vastauksia värittää 30-40 vuotta elettyä elämää ja maailman muuttumista.

Jos minulta olisi kysytty, olisin varmaan ollut tyytyväinen ihan kaikkeen. Ja olihan se ihanaa aikaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Kaikki oli vähän feikkiä ja muovista.

Nyt kaikki on paljon feikkiä ja muovista.

Vierailija kirjoitti:

Siitä ettei Suomessa ollut musuteroja. 

Et pitänyt siitä? No mikäs siinä. A l l a h u  a k b a r!

Poliitikot pilasi nousukauden vapauttamalla liikaa markkinoita kerta heitolla. Elettiin joku vuosi pahasti yli varojen. Ota lainaa! Nimet vaan alle ja rahäa käteen (ja vakuus pankille) huonosti kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesätöitä hain 80-luvulla menemällä suoraan firmaan ja kysymällä. Mitä vaan oli sopivaa sanoa, mutta se kohdistui ihan kaikkiin. Palkalla tuli toimeen.

Kyllä olisi monelle itku ja hampaiden kiristys jos 80-luvun reaalipalkoilla pitäisi tulla toimeen.

Esimerkiksi kaupan myyjä ja postinkantaja tulivat 80-luvulla palkallaan toimeen. Nykyään pitää hakea lisäksi tukia. Ennen muuta matalapalkka-aloilla toimeentulo on laskenut siitä mitä se tuolloin oli.

Väärin. Tilastot kertoo että reaalipalkat ovat nousseet kaikissa tuloluokissa. Nykyinen posteljooni ja kaupan kassa ei tyydy enää 80-luvun elintasoon.

Se on just näin. 

Nykyään aika matalaankin työssäkäyvän ihmisen elintasoon kuuluu kuitenkin yleensä älypuhelin, puhelinliittymä, netti ja tietokone, ja kasarimittapuun mukaan melko iso väri-TV. Kasarilla kaikilla ei ollut edes lankapuhelinta, vaan soitettiin kolikkopuhelimella puhelinkopista. Älypuhelimia ei ollut vielä edes keksitty. Ruoka ja vaatteet sen sijaan on nykyään suhteessa palkkoihin halvempia kuin 80-luvulla. 

Nuorena naisena 80-luvulla oli melko ikävää se, että seksuaalinen häirintä kaikissa muodoissaan eli kukoistuskauttaan: miehet olivat tottuneet "vapaaseen rakkauteen" ja naisten käyttämiseen, eikä mitään rajoja ollut. Joka puolelta ahdisteltiin rivoin puhein, "huumori" alatyylistä, naisten alastonkuvat kalentereissa työpaikoilla, kosketuksia/kourimista ei päässyt pakoon. Onneksi olin hyväkuntoinen urheilijatyttö, muuten olisin tullut raiskatuksi monta kertaa sinänsä viattomissa tilanteissa. 80-luvulla nainen oli vapaata riistaa. Mistään ei sopinut loukkaantua, kun harmitonta poikien hauskanpitoa se kaikki vaan. 😟

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesätöitä hain 80-luvulla menemällä suoraan firmaan ja kysymällä. Mitä vaan oli sopivaa sanoa, mutta se kohdistui ihan kaikkiin. Palkalla tuli toimeen.

Kyllä olisi monelle itku ja hampaiden kiristys jos 80-luvun reaalipalkoilla pitäisi tulla toimeen.

Esimerkiksi kaupan myyjä ja postinkantaja tulivat 80-luvulla palkallaan toimeen. Nykyään pitää hakea lisäksi tukia. Ennen muuta matalapalkka-aloilla toimeentulo on laskenut siitä mitä se tuolloin oli.

Väärin. Tilastot kertoo että reaalipalkat ovat nousseet kaikissa tuloluokissa. Nykyinen posteljooni ja kaupan kassa ei tyydy enää 80-luvun elintasoon.

Se on just

Totta puhuen en tiedä kasarilta yhtään kotitaloutta, jossa ei olisi ollut lankapuhelinta. Varmasti jossain korvessa oli mörskiä joissa ei ollut, mutta sitten ei ollut sähköjäkään.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena naisena 80-luvulla oli melko ikävää se, että seksuaalinen häirintä kaikissa muodoissaan eli kukoistuskauttaan: miehet olivat tottuneet "vapaaseen rakkauteen" ja naisten käyttämiseen, eikä mitään rajoja ollut. Joka puolelta ahdisteltiin rivoin puhein, "huumori" alatyylistä, naisten alastonkuvat kalentereissa työpaikoilla, kosketuksia/kourimista ei päässyt pakoon. Onneksi olin hyväkuntoinen urheilijatyttö, muuten olisin tullut raiskatuksi monta kertaa sinänsä viattomissa tilanteissa. 80-luvulla nainen oli vapaata riistaa. Mistään ei sopinut loukkaantua, kun harmitonta poikien hauskanpitoa se kaikki vaan. 😟

Pitäähän sitä joskus vähän raiskailla. Pojat on poikia, ehe ehe.

Vierailija kirjoitti:

Siis voisitteko te 1980-lukua ihannoivat ihmiset ihan oikeasti haluta elää sen ajan uudelleen?! Ilman nettiä ja koko kansan kännyköitä? Rohkenen epäille, että ette.

Olin nuori 80-luvulla, asuin soluasunnossa ja kuljin polkupyörällä ja busseilla, kuten useimmat opiskelijat silloin. En haluaisi palata siihen elämänvaiheeseen. Mutta muuten, jos saisi pitää ok-talon ja auton, ja asua ja liikkua kuin keskiluokkaiset aikuiset, niin kyllä minä ilman kännykkää ja nettiä voisin olla, ihan helposti. 

No nyt sitten vaan uudelleen sama. Kun paljon uusia tulijoita kulttuureista joissa ei ole käyty läpi samaa kehitystä 😂 ei käy kateeksi naisia

New Kids on The Blockista

En tykänny kun Tsernobylissä pamahti

Luulen että 80-luvussa oli hyvää se että ei ollut jatkuvaa netin aiheuttamaa tieto- ja viihdetulvaa. Silloin oli aikaa vaikka notkua tuntikaupalla tekemättä varsinaisesti mitään kummempaa. Ei ollut niin suurta tunnetta että jää jostakin paitsi, jos ei ole jatkuvasti menossa ja suorittamassa elämää. Muuttumattomuus tylsyydessään taisi olla parempaa kuin jatkuva muutos. Silloin oli yleistä olla vaikka samassa työssä nuoresta eläkkeelle. Muuttumattomuus luo turvallisuuden tunteen. Tosin kyllähän kasarillakin kehitys meni eteen päin.

Vierailija kirjoitti:

Neukkulan olemassaolo, joka jatkui vielä 1980-luvun ajan. Olen aina inhonnut sitä, vaikka me suomalaiset emme joutuneet juurikaan kärsimään siitä.

Neukkula oli meille suomalaisille huvittava paikka. Kun tehtiin luokkaretki Leningradiin niin muutamilla nailonsukkahousuilla ja joillain käytetyillä urheiluvaatteilla pystyi saamaan niin paljon ruplarahaa, että juhlittiin koko reissun ajan. Käytiin baareissa, ajeltiin takseilla ja ostettiin hotellihuoneeseen kuohuviiniä, suklaata ja täytekakku. Loput rahat yritettiin tuhlata tavaratalossa shoppailemalla, koska ei niitä saanut tuoda Suomeen.