Ammattikorkeakoulun päätös tyrmistyttää Nora toivoo, että ei pääse opiskelemaan Haaga-Heliaan

Vierailija kirjoitti:

Mieluiten sen insinöörin tittelin hankkisi tekemättä mitään. Opiskelu voi olla todella tylsää.

Tein 80% etänä työn ohessa DI-tutkinnostani, pohjalla oli AMK-inssin paperit. Keskinmääräisen/keskinkertaisen teekkarin suoriutumisella.

Oppilaitosten säännöt pitää ilmoittaa ENNEN kuin niihin haetaan.

Hän on raskaana ja valinnut oppilaitoksen, jossa piti olla enemmän joustoa. Täysin ymmärrettävää.

Vierailija kirjoitti:

On täällä taas älyn jättiläisiä. Nykyään on mahdollista pitää kursseja etänä eikä fyysinen läsnäolo ja työmäärä korreloi keskenään. Etänä on jopa helpompaa tehdä muistiinpanoja kun pystyy toisella näytöllä pitämään esitystä ja toisella näytöllä esim. One notea johon voi ottaa kuvakaappauksia ja lisätä tekstiä päälle. Ja miksi tämä on vaikeampaa paikan päällä, niin harvemmin oppilaitos tarjoaa irtonäytöt ja näppäimistöt. Niiden roudaaminen on aika työlästä ja tilaakaan ei monesti niiden käyttöön ole.

Läsnä voi pelata ristinollaa takarivissä.

Mutta jos olet jättäytynyt 1900-luvulle ajatuksissasi ja opiskelutaidoissasi, niin voihan se olla vaikeaa ymmärtää.

Toki läsnäolossa on puolensa, mutta ei etäily mitään lusmuilua tarkoita.

1900-luvulla Suomi oli Maailman kärkeä oppimistuloksissa. Nykyään ollaan kaukana tästä. Ehkä silloin tehtiin jotain oikein?

Vierailija kirjoitti:

Pitihän tämäkin arvata. Nykyajan porukka on tyhmää. Koulussakaan ei enää muka viitsitä olla. Kaiken pitäisi olla helppoa ja halpaa, mielellään ilmaista. Töitä pitäisi saada tehdä mahdollisimman vähän mahdollisimman isolla palkalla.

Ihmiset ovat laitostuneet, valtio kapaloi, opettaa, hommaa duunipaikan, maksaa eläkkeen ja hautaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä taas älyn jättiläisiä. Nykyään on mahdollista pitää kursseja etänä eikä fyysinen läsnäolo ja työmäärä korreloi keskenään. Etänä on jopa helpompaa tehdä muistiinpanoja kun pystyy toisella näytöllä pitämään esitystä ja toisella näytöllä esim. One notea johon voi ottaa kuvakaappauksia ja lisätä tekstiä päälle. Ja miksi tämä on vaikeampaa paikan päällä, niin harvemmin oppilaitos tarjoaa irtonäytöt ja näppäimistöt. Niiden roudaaminen on aika työlästä ja tilaakaan ei monesti niiden käyttöön ole.

Läsnä voi pelata ristinollaa takarivissä.

Mutta jos olet jättäytynyt 1900-luvulle ajatuksissasi ja opiskelutaidoissasi, niin voihan se olla vaikeaa ymmärtää.

Toki läsnäolossa on puolensa, mutta ei etäily mitään lusmuilua tarkoita.

Ja seuraavassa lauseessa syytetään yhteiskuntaa, kun nuoria putoaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Koettakaa jo jumalauta päättää mikä on teille oleellista. 

No jos lähdetään vaikka siitä, että eri ihmisille sopii eri tavalla eri asiat. On siis eri asia, jos vaikkapa koronan takia pakotetaan kaikki etäkouluun, kuin se, että se on yksilön niin halutessa mahdollista. Koita nyt jumalauta ymmärtää, että kymmenien tuhansien ihmisten ollessa kyseessä, et tule ikinä saamaan vain yhtä vastausta siitä, mikä on oleellista.

Vierailija kirjoitti:

Oppilaitosten säännöt pitää ilmoittaa ENNEN kuin niihin haetaan.

Hän on raskaana ja valinnut oppilaitoksen, jossa piti olla enemmän joustoa. Täysin ymmärrettävää.

Siis kyllähän se on ihan tiedossa, että koulussa täytyy osalistua opetukseen! Joustoahan tuossa on, ei läsnäolo ole 100%

HH:ssa oli ennen koronaa tiukka läsnäolopakko. Jos kurssi jatkuu läpi syyslukukauden, saa olla poissa max. 2 kertaa koko 3 kk aikana tai suorittaa kurssi vuoden päästä uudelleen. Moni tuli tunnille kuumeisena. Eräälle ei herunut ymmärrystä, vaikka hänen lähioimainen menehtyi yllättäen. Oli tunnille tultaessa silminnähden vielä shokkitilassa.

Hyvä puoli tässä, että vapaamatkustajat karsiutuu. Aiheuttaahan keskeytykset aikamoisen kuluerän koululle, kun täytyy ensi vuonna budjetoida saman kurssin tuplana, jotta kaikki mahtuu. Loppupeleissä talous ratkaisee, mutta tämä on tuotu esille opiskelijoiden hyvinvointia parantavana tekijänä. Jos jollakin on koronan aikana kehittynyt ihmispelko, hänen päässä viiraa. Ei harvojen poikkeusyksilöiden takia lähdetä tekemään muutoksia ellei koulun talous ole kuralla.

Menkää Laureaan. Siellä osataan rennommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaitosten säännöt pitää ilmoittaa ENNEN kuin niihin haetaan.

Hän on raskaana ja valinnut oppilaitoksen, jossa piti olla enemmän joustoa. Täysin ymmärrettävää.

Siis kyllähän se on ihan tiedossa, että koulussa täytyy osalistua opetukseen! Joustoahan tuossa on, ei läsnäolo ole 100%

LUE ARTIKKELI.

Toivotaan, ettei tämä Nora pääse opiskelemaan minnekään, niin ei tarvitse olla läsnä, jää paikat sellaisille, jotka haluavat olla läsnä ja opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan Haaga-Heliassa ja joillakin kielikursseilla oli silloin 80 % läsnäolopakko ja opettaja tosiaan potkaisi kurssilta pois jos ei päässyt tunneille, mitään joustoa ei ollut vaikka olisi sairastunut. Kurssin joutui käymään uudestaan seuraavalla lukukaudella.

Yliopistossa edelleen sama meininki.

T. Kuukauden verran kuumeessa kursseilla käynyt

Flunssani olisi ollut varmaan ohi viikossa, jos olisi voinut olla kotona lepäämässä, mutta venyi kuukauden mittaiseksi 37-39 asteen kuumeiluksi. Ainejärjestö on nyt lähtenyt ajamaan inhimillisempää läsnäolopolitiikkaa. Toivottavasti yliopisto kuuntelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. 

Kun minä opiskelin, asuin asuntolassa, kuljin junalla, otin opintolainaa. Ei ollut rahaa vaatteisiin, meikkeihin, omaan autoon tai asuntoon.

Tonnikalareseptejä, pullojen keräilyä, viikonlopputyötä, äidin ompelukoneella vaatteiden ompelua. 

Sitä se aikanaan oli.

Nykyään täytyy olla oma vuokra-asunto, rahaa ja vapaa-aikaa. Silti nuoret "eivät jaksa", ovat ahdistuneita eikä opiskelu kiinnosta. 

Teininä tulee syömishäiriö ja kiltin tytön syndrooma, parikymppisenä erityisherkkyys, kolmekymppisenä syrjitään äitiyden takia, nelikymppisenä tyhmä aviomies ei arvosta kristallikurssilla löytynyttä sisäistä jumalatarta, viisikymppisenä ei päästetä pörssiyhtiön hallitukseen ja kuusikymppisenä miehet syrjivät, kun eivät tarjoa leffarooleja. Seitsemänkymppisenä naista vasta syrjitäänkin. Koska miehet sovinistisuutt

Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunuun saat, ne huutavat Instassa, kun postaavat Hästens-sängyssä huonosti nukutusta yöstä. Ei se ole feminismiä. Se on kapitalismia. Seuraavassa instakuvassa sama toksisen maskuliinisen uhri myy uhriudellaan Zalandon brändilenkkareita.

Suomesta on tullut ihmeellinen valittajien valtakunta

Tuossa viedään akateeminen vapaus, mikä tarkoittaa ettei AMK voi olla verrannollinen yliopistoon vaan pikemminkin lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Ja paksuksi on pitänyt hankkiutua jo ennenkuin haku opiskelemaan on päättynyt. 

Parhaat tuet saa hankkiutumalla paksuksi. Paratiisin ovet aukeaa, kun pääset sanomaan taikasanan: Pieni lapsi 

Harmi, kun jokaisella naisella munasolut loppuu joskus, mutta hei ei hätää. Kyllä varmaan tiede keksii siihenkin jonkun ratkaisun 

Vierailija kirjoitti:

Toivotaan, ettei tämä Nora pääse opiskelemaan minnekään, niin ei tarvitse olla läsnä, jää paikat sellaisille, jotka haluavat olla läsnä ja opiskella.

Miksi paikkojen pitäisi jäädä sellaisille jotka haluaa kokoontua koululle juoruilemaan? Ennemmin paikka sellaiselle, joka pääsykokeessa menestyy ja haluaa oppia riippumatta siitä mistä sijainnista sen tekee. 

Suomen koulutulokset muuten laski jo kauan kauan ennen Koronaa joten etäopetuksesta on turha yrittää kaivaa siihen syytä.

Siltä se mediassa näyttää. Kieltämättä.. 

Mutta niin ne opiskelijat varmaan elelee vanhemmilta saaduilla rahoilla. Tai ehkä käyvät täysipäiväisesti töissä hyvällä palkalla.

Totuus on kuitenkin se, että opintotuki on jotain 250. Tuon päälle saa lainaa 650. Siinä on yhtä suuri korko kuin asuntolainassa. Pari kolme sataa voi saada asumistukea. Kattaa puolet asumiskuluista. Eli reilu 1000€ kuussa tilille, mutta siitä on puolet lainaa.

Soluasuntoon tuet riittää. Mutta ei sillä kovin paljoa voi muuta elämää rahoittaa kuin ruokaa ja ehkä junalippuja, jos vaikka joskus käy kotiseuduilla tms.. Sitten kun valmistuu on se 30.000€-40.000€ lainaa ja sen jälkeen mennään töihin ja otetaan asuntolaina päälle kunhan pankki myöntää.

Ketjussa tuntuu useampikin sekoittavan läsnäolon ja varsinaisen opiskelun keskenään. Eihän juttuun haastateltu henkilö ollut löysempiä kursseja ja helpompia numeroita vailla, vaan kyseenalaisti sen, että HH:n linjauksen mukaan oppilaan on fyysisesti oltava paikalla luennoilla yms kurssit läpäistäkseen, vaikka oikeasti ne etäluennotkin voisivat olla ihan toimiva vaihtoehto. Ne kun voi aikatauluttaa paremmin esim. mahdollisen työpaikan kanssa yksiin.

Oma lapsi ehti koronan aikaan tykästyä tuohon etäilyyn. Oli kuuleman paljon tehokkaampaa, ja luennoista sai enemmän irti. Kavereita tapasi vapaa-ajalla ja niissä yhteyksissä missä etäopinnot eivät olleet mahdollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kyllä tuollainen linjaus korkeakoululta tätä päivää. 

Ei se ole mikään kirjekurssi. 

Jo 2000-luvun alussa IT-tiedekunnassa pidettiin 200 oppilaan massaluentoja. Voin kertoa, että läsnäopiskelu ei tuonut siihen mitään lisää. Joskus 2010-luvun alussa joku rohkeni kysyä, olisiko mahdollista saada luennoista tallennetta, jonka voisi katsoa, jos ei pääse paikalle. Silloisen tiedekunnan varadekaanin kuolematon vastaus oli "Ei me teitä niin helpolla haluta päästää", mikä kiteytti mielestäni täydellisesti koko järjestelyn järjettömyyden.

Haluaisin edelleen uskoa, että opintojen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa tarvittava osaaminen, ei se, että tehdään asiat mahdollisimman vaikeiksi. Yliopistoissa esim. eri oppiaineiden välisiä kursseja ei (luonnollisestikaan) pystytä mitenkään koordinoimaan niin, että päällekkäisyyksiä ei olisi. Ja opiskelijoilla voi olla kymmeniä eri sivuaineita. Jos jokaisella kurssilla vaaditaan läsnäolopakkoa ja joitain kursseja saatetaan tarjota esim. vain kerran kahdessa vuodessa, tällainen humppa luetaan suoraan valmistumisaikojen pidentymisenä.

Asia erikseen, jos tarkoitus on tehdä käytännön harjoitteita / pienryhmätyöskentelyä ja kurssin vetäjällä on tosiasiallinen mahdollisuus antaa lisäarvoa läsnätilaisuudessa. Ammattikouluun en myöskään missään tapauksessa etäopiskelua laittaisi yhtään enempää kuin on pakko. Mutta noin ylipäänsä on järjetöntä vaatia läsnäoloa läsnäolon ilosta. Kyllä ne tentit ja kurssisuoritukset sitten kertovat, menikö oppi perille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan Haaga-Heliassa ja joillakin kielikursseilla oli silloin 80 % läsnäolopakko ja opettaja tosiaan potkaisi kurssilta pois jos ei päässyt tunneille, mitään joustoa ei ollut vaikka olisi sairastunut. Kurssin joutui käymään uudestaan seuraavalla lukukaudella.

Yliopistossa edelleen sama meininki.

T. Kuukauden verran kuumeessa kursseilla käynyt

Flunssani olisi ollut varmaan ohi viikossa, jos olisi voinut olla kotona lepäämässä, mutta venyi kuukauden mittaiseksi 37-39 asteen kuumeiluksi. Ainejärjestö on nyt lähtenyt ajamaan inhimillisempää läsnäolopolitiikkaa. Toivottavasti yliopisto kuuntelee.

Sama juttu, itse sain juuri ja juuri anteeksi sen vuoksi, että olin leikkauksessa ja todistukset siitä. Rangaistukseksi jouduin tekemään sivutolkulla tehtäviä. Toisella ei käynyt yhtä hyvä säkä, hän oli ollut pakollisella lääkärikäynnillä ja tästä todistus - kurssi kuitenkin samantein hylsyksi ja ensi vuonna parempi tuuri. Lopetti opinnot yliopistossa tämän kyykyttämisen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On täällä taas älyn jättiläisiä. Nykyään on mahdollista pitää kursseja etänä eikä fyysinen läsnäolo ja työmäärä korreloi keskenään. Etänä on jopa helpompaa tehdä muistiinpanoja kun pystyy toisella näytöllä pitämään esitystä ja toisella näytöllä esim. One notea johon voi ottaa kuvakaappauksia ja lisätä tekstiä päälle. Ja miksi tämä on vaikeampaa paikan päällä, niin harvemmin oppilaitos tarjoaa irtonäytöt ja näppäimistöt. Niiden roudaaminen on aika työlästä ja tilaakaan ei monesti niiden käyttöön ole.

Läsnä voi pelata ristinollaa takarivissä.

Mutta jos olet jättäytynyt 1900-luvulle ajatuksissasi ja opiskelutaidoissasi, niin voihan se olla vaikeaa ymmärtää.

Toki läsnäolossa on puolensa, mutta ei etäily mitään lusmuilua tarkoita.

Ja seuraavassa lauseessa syytetä

Valitettavasti hommat ovat lähteneet menemään yhteiskunnassa laajemmaltikin pieleen, kun on ajateltu, että yksilön pitää saada tehdä, niinkuin yksilö haluaa. Enkä tarkoita tällä mitään yksilönvapauksia, vaan sitä, ettei yhteiskunta ihan oikeasti toimi jos/kun kaikkien pitää saada tehdä niinkuin haluaa. Suomi on jäänyt jo muista Pohjoismaista lähes kaikilla mittareilla ja nykyinen "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta" on viittä vaille menetetty.