Mikö ihme vaimoani vaivaa, mikään ei ole koskaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja maalaili kyllä itsestään aika kauniin kuvan ja vaimostaan antoi negatiivisen kuvan. Itse en ihmettele, että aloittajan vaimo on ärtyisä. Kotona oleminen lasten kanssa on pitkäpiimäistä ja yksinäistä työtä, josta ei kiitosta heru, kuten aloituksesta voimme päätellä. Mies pääsee muiden aikuisten ihmisten seuraan päivittäin ja saa liikkua ulkona itsekseen miettimättä onko vaippakassi mukana ja milloin muksu tarvitsee ruokaa, päiväunet jne. Ihmettelen naisia, jotka jaksavat kotona olemista hymyssä suin. Kuinka muka aikuisen ihmisen älylliset ambitiot täyttyisivät siinä, että hokee hiekkalaatikolla älä tule paha kakku, tule hyvä kakku? Vaikka lapset ovat rakkaita, ei pidä olettaa, että pelkkä rakkaus lapsiin muuttaa arjen heidän kanssaan helpoksi ja ihanaksi.

No voi että

Kokeilepa huviksesi muutama vuosi.

 

Kun kerroin olevani kotiäiti monet naiset jopa haukkui loiseksi joka vaan makaa kotona miehen rahoilla.

Että kumpi se nyt on loinen vai raskasta työtä??

Häntä vaivaa XX-kromosomit

Olin tollanen kun jäin äitiyslomalle esikoisen kanssa. Asiaa pahensi se, että valmistuin ammattiini raskaana ollessani ja minulla ei ollut työtä. Mulla oli jo pari vuotta ennen ammattiini valmistumista alemmuuskompleksi ja v*tutus kun opintojen ohella siivoustöissä näin itseäni nuorempia toimistokohteissa niissä töissä mihin olin opiskelemassa kun en saanut kesäisin niitä oman alani kesätöitä. Ala on IT-ala ja äitiyslomalla tein omia ohjelmointiprojekteja vauvan nukkuessa päiväunia. Se oli ainoa henkireikäni, johon tukeuduin ja jolla sain oloani helpotettua etten purkaisi mieheeni kaikkea sitä turhautumista (sain myöhemmin töitä niiden projektien ansiosta). Mieheni toki auttoi minua, mutta olin sokea sille asialle (ts. näin kyllä hänen vaivannäkönsä, mutta se "ei riittänyt" minulle kun olin niin kiukun tunnekuohussa) ja mieheni teki myös pitkää päivää töissä, että saatiin laskut maksettua ja leivän päälle muutakin kuin margariinia ja ylähuulen.

Onko vaimosi äitiyslomalla vakityöpaikasta vai onko tilanne vähän sama kuin mulla oli, että ei ole työpaikkaa mihin palata? 

Todella hirveä nainen, haluaa kontrolloida kaikkea. Juokse!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Tuo on pahan laatuista henkistä väkivaltaa, ja sinä olet uhri. Kenenkään ei pidä alistua tuollaiseen. Ota ero ja katkaise kaikki yhteydet, teet itsellesi palveluksen. Säästät samalla oman mielenterveytesi ja ehkä jopa henkesikin. 

Vaikka tuossa on huonoa käytöstä vaimon taholta, ei sitä eroa aina pidä tyrkyttää ekana vaihtoehtona. 

Fiksuja kommentteja jo tulikin, että vaimo maistamaan työelämää. Taitaa kiukutteleva frouva päästä liian helpolla. Ellei lapsia ole ihan hirveän suurta katrasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on pahan laatuista henkistä väkivaltaa, ja sinä olet uhri. Kenenkään ei pidä alistua tuollaiseen. Ota ero ja katkaise kaikki yhteydet, teet itsellesi palveluksen. Säästät samalla oman mielenterveytesi ja ehkä jopa henkesikin. 

Vaikka tuossa on huonoa käytöstä vaimon taholta, ei sitä eroa aina pidä tyrkyttää ekana vaihtoehtona. 

Fiksuja kommentteja jo tulikin, että vaimo maistamaan työelämää. Taitaa kiukutteleva frouva päästä liian helpolla. Ellei lapsia ole ihan hirveän suurta katrasta. 

Eronneet hokee aina eroa, koska eivät ole omassa elämässään muuhun ratkaisuun pystyneet. Täällä sitten katkerana muitakin samaan p*skaan houkutellaan. 

Se halusi vierasta kylpylässä

Ap'n eukolla on viha/kateus anoppiaan kohtaan eikä sallisi miehen ja lasten käyvän mummolassa. Itse tietysti saa hurvitella missä haluaa. Keskustelun paikka todella ja terapian.

Kuulostaa tutunlaiselta käytökseltä. Erohan siitä ennen pitkää tuli. Kokonaisuutena oli varmasti kaikille paras ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma taitaa olla se että vaimo kokee olevansa jumissa lasten ja kodin kanssa. Etenkin kun sinä teet pitkää päivää. Todennäköisesti hän kokee ettet arvosta hänen tekemään työtä lasten ja kodin eteen. Todennäköisesti hän on uupunut. Todennäköisesti hän haluaa että sinä joudut kokemaan saman kuin hän kokee, eikä niin että viet lapset heti mummolaan jossa on muu aikuinen auttamassa lasten kanssa.

Työssäkäyvä osapuoli taas saattaa kokea epäreiluksi sen että toinen "vaan makaa kotona" vaikka se lasten kanssa olevan arjesta ei ole mitääm käsitystä. 

Pienten lasten kanssa (yleensä) äidin työvuoro kestaa 24/7. Ilman hengähdystaukoja. 

 

Tämä kokemus on kai pelkästään ydinperheessä elävillä . Itse olen totaali yh ja en ikinä ole kokenut lastenhoitoa raskaaksi , vaan lapset ovat lahja . Arki sujuu kyllä hyvin myös lasten ehdoilla ja lapset oppivat kyllä nopeasti että äidillä on omat askareet ja huomio ei tarvitse koko ajan olla jakamatonta . Teen vaikka ruokaa ja lapset joko auttavat tai leikkivät kiltisti sillä aikaa . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma taitaa olla se että vaimo kokee olevansa jumissa lasten ja kodin kanssa. Etenkin kun sinä teet pitkää päivää. Todennäköisesti hän kokee ettet arvosta hänen tekemään työtä lasten ja kodin eteen. Todennäköisesti hän on uupunut. Todennäköisesti hän haluaa että sinä joudut kokemaan saman kuin hän kokee, eikä niin että viet lapset heti mummolaan jossa on muu aikuinen auttamassa lasten kanssa.

Työssäkäyvä osapuoli taas saattaa kokea epäreiluksi sen että toinen "vaan makaa kotona" vaikka se lasten kanssa olevan arjesta ei ole mitääm käsitystä. 

Pienten lasten kanssa (yleensä) äidin työvuoro kestaa 24/7. Ilman hengähdystaukoja. 

 

Tämä kokemus on kai pelkästään ydinperheessä elävillä . Itse olen totaali yh ja en ikinä ole kokenut lastenhoitoa raskaaksi , vaan lapset ovat lahja . Arki sujuu kyllä hyvin myös lasten eh

Minäkään en ymmärrä tätä että jos vaimo kokee pienten lastensa kanssaolon raskaaksi, miksi miehen pitäis se myös kokea, mies tekee pitkää työpäivää ja varmasti on töissä raskasta niin miksi pitäisi sitten vielä kotonakin olla.

Millainen ihminen vain ilmoittaa lähtevänsä ja sitten vielä suuttuu kun mies hoitaa sekä lapset että äitinsä asioita. Törkeää käytöstä vaimolta, laittaisin pyytämään anteeksi.

Tottakai saat mennä lasten kanssa mummolaan. Kivahan se on, että lapsilla on jotain erityistä samalla kun äidillä on erityistä ystävien kanssa. Kannattaa ottaa tuo ns. hätähuutona. Onko vaimollasi aikaa ja mahdollisuuksia olla itsekseen tai ystävien kanssa arkena? Toki sinäkin tarvitset lepoa, mutta voisitteko vaikka ihan kalenteroida pari vapaailtaa viikossa vaimolle ja halutessasi toki myös sinulle. Itse kaipasin kotiäitinä ihan vain yksin kotona olemista, joten jos mahdollista, vie lapsia sinne mummolaan myös välillä niin, että vaimosi saa jäädä kotiin.

Itsekäs? Huono luonne? Juokse ap!

Vierailija kirjoitti:

Tottakai saat mennä lasten kanssa mummolaan. Kivahan se on, että lapsilla on jotain erityistä samalla kun äidillä on erityistä ystävien kanssa. Kannattaa ottaa tuo ns. hätähuutona. Onko vaimollasi aikaa ja mahdollisuuksia olla itsekseen tai ystävien kanssa arkena? Toki sinäkin tarvitset lepoa, mutta voisitteko vaikka ihan kalenteroida pari vapaailtaa viikossa vaimolle ja halutessasi toki myös sinulle. Itse kaipasin kotiäitinä ihan vain yksin kotona olemista, joten jos mahdollista, vie lapsia sinne mummolaan myös välillä niin, että vaimosi saa jäädä kotiin.

Varmaan on hätähuuto, mutta asian voisi esittää paremmin kuin ilmoittamalla että mä lähden nyt ja siihen päälle vielä raivostua kun mies kiltisti hoitaa lapset.

Vierailija kirjoitti:

Kaipa sulla on oikeus mennä mummolaan, mutta  eikö sua itseäsi lainkaan huolestuta, että millainen suhde sulle kehittyy lastesi kanssa, jos aina työnnät ne jonkun muun hoidettavaksi? Niinku että opitteko tuntemaan toisianne, jos et ikinä vietä niiden kanssa aikaa keskenänne? Ja ajatteleeko ne lapset lopulta, että olet vaan turha häiriötekijä perheessä, vähä niinku sä näytät ajattelevan niistä? 

 

kyllä mun sun sijassa mietityttäis, ja yrittäisin nimenomaan kehittää yhteistä aikaa lasten kanssa.

Ei kai ne siellä toisen hoidettavaksi jää kun isä lähtee yhdessä lasten kanssa mummolaan. Varmasti mukavaa aikaa lapsille isovanhempien ja isän kanssa. Kyllä jos se isä ei lapsiaan koskaan isovanhempia katsomaan vie niin enemmän se huolestuttaisi. Ei se mukava yhdessäolo muidenkin kuin isän kanssa kyllä lapsia haittaa. Päinvastoin on varmasti kiva reissu isän kanssa. 

Mullekin tuli mieleen että vaimoa harmittaa kun menet lasten kanssa äidillesi juuri sinä viikonloppuna kun hän ei ole kotona. Kotiäitinä ei välttämättä saa olla yksin kotona vuosiin. Ja vaikka siellä lomalla onkin lapsivapaata ei sielläkään saa olla yksin. Se on todella kuluttavaa. Vaimosi ulosanti oli toki ala-arvoista. Oli todennäköisesti vain todella pettynyt kun talo on tyhjänä eikä olekaan siellä itse. Tarpeeksi uupuneena tuosta tilanteesta seuraa aikuisen ihmisen itkupotkuraivarit. Ei se reilua ole, mutta kykenen silti ymmärtämään.

Parisuhdeterapiaan, nyt. Tuon alla on varmasti paljon selvittämättömiä tunteita ja asioita, jotka eivät kaikki ole edes tietoisia. 

Miksi niitä lapsia tehdään, kun niistä on vain harmia?

Eipä tuo ihme ole. Pikkulapsiaika on henkisesti yksi kovimmista koettelemuksista erityisesti äidille. Se on aivan hemmetin iso muutos minkä äiti joutuu kokemaan. Yhdessä hetkessä (synnytyksen jälkeen) sussa on käytännössä 24/7 kiinni pieni ihminen, joka tarvitsee sua pysyäkseen hengissä. Päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Joo, lapsi kasvaa ja kehittyy koko ajan, mutta se sitovuus on ja pysyy. Menee _monta_ vuotta ennenkuin pääset edes 15 minuutin kävelylle tai pikareissulle lähikauppaan ilman että a) otat lapsen mukaan tai b) järjestät jonkun olemaan sen aikaa lapsen kanssa. Kun tähän yhtälöön vielä lisätään se, että olet kotona lapsen / lapsien kanssa työssä käymisen sijaan, päivästä toiseen samat rutiinit (vaipat, pottailu, ulkoilu, leikki, päiväunet, iltatoimet), ei ole ihme että alkaa psyykkisesti olemaan rankkaa. Lapsilla on milloin mitäkin kiukuttelua hampaiden tulosta uhmaan.