Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Neuvokaa anoppi-ongelmassa
02.05.2024 |
Anoppini on käytännössä katkaissut välinsä minuun. Ei halua tavata, edes lapsiamme. Ei halua tulla käymään, ei halua meitä sinne. Poikaansa tapaa välillä, mutta vain niin, että minä ja lapset emme ole paikalla. Miehen vanhemmat on eronnut, miehen isä käy meillä kyllä välillä. Mutta syynä tähän välirikkoon on se, etten ole antanut anoppini päättää joistakin meidän kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista. En esimerkiksi antanut hänen valita meille verhoja ja muutamia (isoja) sisustusesineitä, koska ne ei sopineet meidän kodin tyyliin (hänen sisustusmaku on aika erilainen) ja olivat myöskin käytettyinä jo vähän nuhjuisia. Ja en ole antanut hänen päättää mitään lapsiimme liittyviä asioita kuten missä iässä kiinteät aloitetaan, mikä syöttötuoli meillä on käytössä (ergonomialtaan hyvä), millaisia kenkiä meidän lapset käyttää (edellytän, että niissä on hyvä lesti), mitkä turvaistuimet meillä on autossa (edellytän että riittävän uudet ja plus-testatut, ei siis 10 vuotta vanhoja kirppislöytöjä). Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. En ole kuitenkaan anopille sanonut pahasti näistä asioista, olen vain todennut ihan ystävälliseen sävyyn, että ikävä kyllä sinä et voi päättää tällaisista asioista meillä vaan minä teen nämä päätökset. Hän ei nyt tämän kaiken seurauksena halua siis olla kanssani tekemisissä, on kai loukkaantunut kun ei saa päättää meidän lasten asioita. Miten tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan, kun itse en tunne tehneeni mitenkään väärin häntä kohtaan enkä aio myöskään muuttaa kantaani asiassa?
Kommentit (608)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on vanhoista anoppiketjuista koottu ja tuo verhojuttu varmaan 50-luvulta naisten lehdissä.
No meillä anoppi teki tismalleen saman verhotempun. Vieläpä sillä tvistillä että kun erikseen olin sanonut että kauniiseen erkkeriin ei tule verhoja ollenkaan, hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Urbaanilegendat on kestäviä ja kiertäviä.
No, totta vieköön tämä ei kylläkään ole urbaanilegendaa, vaan ikiaikaisia ongelmia, kun ei osata toisten kanssa toimia. Omasta suvustanikin löytyy aivan samanlaisia esimerkkejä. Jotkut anopit vain innostuvat, kun elämään tulee uutta virtaa lapsien avioitumisten ja lapsenlapsien syntymisten myötä. Innostuksessa myös helposti osallistumisen rajat hämärtyvät, mutta jonkunhan niitä täytyy suitsia. En pidä millään muotoa huonona, että läheiset saavat uutta virtaa, mutta onko se niin vaikea sanoa, että haluan/ haluamme itse päättää omista asioistamme. Ja kiittää, jos toinen haluaa osallistua ja on kiva kun perheemme virkistää sinuakin. Käyttäkää myös hyväntahtoista huumoria hyödyksenne, jos teillä sellainen taito on: "nämä verhot eivät ole oikein meidän tyyppiä, mutta Ritvalle pitäis saada työpaikka verhokaupasta, kun on niin innostunut asiasta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule ap nyt niin, että teidän kemiat anopin kanssa ei käy tippaakaan yksiin. Tuo tilanne ei ENÄÄ KOSKAAN tule parantumaan. Erimielisyyksiin tarvitaan aina kaksi. Olette molemmat aikuisia ihmisiä ja teillä on omat mielipiteenne. Et sinä , eikä anoppi tule muuttumaan.
Ei ole muuta mahdollisuutta ,kuin ette vaan ole lainkaan tekemisissä. En minä ainakaan olisi, jos olisin anoppisi tai olisin sinä.PAREMPI LAIHA SOPU,KUIN LIHAVA RIITA.
Tilanne cain on se että se on ap:n koti, ei anopin. Eli mitään riitaahan tuossa ei ole vaan asiatonta käytöstä anopilta vain.
Miten niin on anopilta asiatonta käytöstä, että hän ei ole enää miniään yhteydessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon tuohon leipään oikein hyvin. Oma anoppini antoi kaksikuiselle (parin päivän päästä 3 kuiselle) vauvalleni karkin suuhun. Ehdin juuri syöksyä väliin ja ottaa karkin pois vauvan suusta ennen kuin vauva laittoi suun kiinni. Kysyin anopiltani järkyttyneenä että miksi noin teit ja selitys oli se että vauvatkin tykkäävät makeasta.
Olipa hienosti tehty. Mites vauvan/taaperon vahtiminen jatkossa...? Jos anoppi vaatisi yli-innokkaasti nähdä koko ajan ja ottaa vauvaa hoitoon itselleen, niin sanoisitko tylysti, että et luota häneen vai koittaisitko vetäytyä?
Oman näkemyksen mukaan tuollainen jo osoittaa rajoittamattomuutta, eikä voi siis tietää mitä seuraavaksi tulee päähän. Oma anoppi on jotenkin tosi huoleton, mm. pitää saksia matalalla tasolla ja uskoo enemmän että lapsi oppii tollasista kokeilemalla ja ylipäänsä kieltämällä ja ilmeisesti my
Kummasti ne anoppien nelikymppiset lapset vaan on hengissä. Niinko me anopitkin joiden kotona maalla saattoi olla kirveet, puukot saatavilla, sakset kangaspuiden vieressä jne. Toki en semmosta suosittele taaperoiden vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon tuohon leipään oikein hyvin. Oma anoppini antoi kaksikuiselle (parin päivän päästä 3 kuiselle) vauvalleni karkin suuhun. Ehdin juuri syöksyä väliin ja ottaa karkin pois vauvan suusta ennen kuin vauva laittoi suun kiinni. Kysyin anopiltani järkyttyneenä että miksi noin teit ja selitys oli se että vauvatkin tykkäävät makeasta.
Olipa hienosti tehty. Mites vauvan/taaperon vahtiminen jatkossa...? Jos anoppi vaatisi yli-innokkaasti nähdä koko ajan ja ottaa vauvaa hoitoon itselleen, niin sanoisitko tylysti, että et luota häneen vai koittaisitko vetäytyä?
Oman näkemyksen mukaan tuollainen jo osoittaa rajoittamattomuutta, eikä voi siis tietää mitä seuraavaksi tulee päähän. Oma anoppi on jotenkin tosi huoleton, mm. pitää saksia matalalla tasolla ja uskoo enemmän että lapsi oppii tollasista kokeilemalla ja ylipäänsä kieltämällä ja ilmeisesti my
Ja silti ei siis varsinaisesti näe toiminnassaan mitään kyseenalaistettavaa. Ja miten sitä toisen persoonaa muuttamaan. Ongelma onkin tässä: hän haluaa yli-innokkaasti hoitaa pieniä lapsia. Päänvaivaa tuottaakin se, että jos en ole näkemässä tai erikseen käskemässä, niin ei tiedä mitä siitä tulee. Jos siis ei olisi sitä yli-innokasta tuputtautumista ja syyllistämistä, niin asia olisi eri. Ei vaan ymmärrä ja jaksa nöyrtyä miniän "vaatimuksille"ja ymmärtää tarpeeksi hyvin, että lapsesta ja hänen kasvatuksesta on ensisijaisesti vastuussa vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on vanhoista anoppiketjuista koottu ja tuo verhojuttu varmaan 50-luvulta naisten lehdissä.
No meillä anoppi teki tismalleen saman verhotempun. Vieläpä sillä tvistillä että kun erikseen olin sanonut että kauniiseen erkkeriin ei tule verhoja ollenkaan, hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Siis anoppi tuli porakoneen, työtikkaiden, kiinnittimien ja ruuvien kanssa teille, asensi verhotangot ja verhot ja te ette ehtineet sanoa mitään. Ja tietysti omilla avaimilla jotka oli varastanut teiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule ap nyt niin, että teidän kemiat anopin kanssa ei käy tippaakaan yksiin. Tuo tilanne ei ENÄÄ KOSKAAN tule parantumaan. Erimielisyyksiin tarvitaan aina kaksi. Olette molemmat aikuisia ihmisiä ja teillä on omat mielipiteenne. Et sinä , eikä anoppi tule muuttumaan.
Ei ole muuta mahdollisuutta ,kuin ette vaan ole lainkaan tekemisissä. En minä ainakaan olisi, jos olisin anoppisi tai olisin sinä.PAREMPI LAIHA SOPU,KUIN LIHAVA RIITA.
Tilanne cain on se että se on ap:n koti, ei anopin. Eli mitään riitaahan tuossa ei ole vaan asiatonta käytöstä anopilta vain.
Miten niin on anopilta asiatonta käytöstä, että hän ei ole enää miniään yhteydessä?
Kaikki hänen käytöksensä on asiatonta: Ensin ei tunnisteta miniän perheen rajoja vaan ylitellään niitä jatkuvasti, sitten knu saadaan siitä palautetta, heittäydytään draamakuningattareksi. Mikään tässä ei ole asiallista. Ei miniää, ei miniän miestä eikä miniän lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon tuohon leipään oikein hyvin. Oma anoppini antoi kaksikuiselle (parin päivän päästä 3 kuiselle) vauvalleni karkin suuhun. Ehdin juuri syöksyä väliin ja ottaa karkin pois vauvan suusta ennen kuin vauva laittoi suun kiinni. Kysyin anopiltani järkyttyneenä että miksi noin teit ja selitys oli se että vauvatkin tykkäävät makeasta.
Olipa hienosti tehty. Mites vauvan/taaperon vahtiminen jatkossa...? Jos anoppi vaatisi yli-innokkaasti nähdä koko ajan ja ottaa vauvaa hoitoon itselleen, niin sanoisitko tylysti, että et luota häneen vai koittaisitko vetäytyä?
Oman näkemyksen mukaan tuollainen jo osoittaa rajoittamattomuutta, eikä voi siis tietää mitä seuraavaksi tulee päähän. Oma anoppi on jotenkin tosi huoleton, mm. pitää saksia matalalla tasolla ja uskoo enemmän että lapsi oppii tollasista kokeilem
Niin no ketkä ovat, ketkä eivät.... Mun mielestä ajanhenki on nykyään eri. Eihän ennen ollut turvavyösuosituksiakaan. Eikä nykyisenlaista lastensuojelua Nykyään jos menisit sairaalaan veressä oleva lapsen kanssa, niin saatettaisiinpa vanhemmasta tehdä lastensuojeluilmoitus kun selviäisi että kasvuolosuhteet eivät ole kovin turvalliset! Samoin kuin naapurit tekevät ihan vaan uhmaa huutavista lapsista ilmoituksia ilman että yhteisöllisesti juttelevat ja ymmärtävät, niin saati sitten vapaana teiden varsilla kulkevasta taaperosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on vanhoista anoppiketjuista koottu ja tuo verhojuttu varmaan 50-luvulta naisten lehdissä.
No meillä anoppi teki tismalleen saman verhotempun. Vieläpä sillä tvistillä että kun erikseen olin sanonut että kauniiseen erkkeriin ei tule verhoja ollenkaan, hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Siis anoppi tuli porakoneen, työtikkaiden, kiinnittimien ja ruuvien kanssa teille, asensi verhotangot ja verhot ja te ette ehtineet sanoa mitään. Ja tietysti omilla avaimilla jotka oli varastanut teiltä.
Osaatko lukea?
hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
JSA? Jätä se anoppi.
Anoppia ei muuten niin vaan jätetä. Välissä on myös yleensä puoliso ja lapset joilta uhrattaisiin kallis isovanhemmuus. Varmaan eroja tapahtuu todella paljon sukulaissuhdehiertymien vuoksi. Ehkä sitä ilkeät anopit voivat toivoakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule ap nyt niin, että teidän kemiat anopin kanssa ei käy tippaakaan yksiin. Tuo tilanne ei ENÄÄ KOSKAAN tule parantumaan. Erimielisyyksiin tarvitaan aina kaksi. Olette molemmat aikuisia ihmisiä ja teillä on omat mielipiteenne. Et sinä , eikä anoppi tule muuttumaan.
Ei ole muuta mahdollisuutta ,kuin ette vaan ole lainkaan tekemisissä. En minä ainakaan olisi, jos olisin anoppisi tai olisin sinä.PAREMPI LAIHA SOPU,KUIN LIHAVA RIITA.
Tilanne cain on se että se on ap:n koti, ei anopin. Eli mitään riitaahan tuossa ei ole vaan asiatonta käytöstä anopilta vain.
Niin siis asiatonta kun anoppi ei enää tunge verhoineen, tule autoa lainaamaan eikä käy ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on vanhoista anoppiketjuista koottu ja tuo verhojuttu varmaan 50-luvulta naisten lehdissä.
No meillä anoppi teki tismalleen saman verhotempun. Vieläpä sillä tvistillä että kun erikseen olin sanonut että kauniiseen erkkeriin ei tule verhoja ollenkaan, hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Siis anoppi tuli porakoneen, työtikkaiden, kiinnittimien ja ruuvien kanssa teille, asensi verhotangot ja verhot ja te ette ehtineet sanoa mitään. Ja tietysti omilla avaimilla jotka oli varastanut teiltä.
Osaatko lukea?
hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
No niinhän minä kirjoitin. Pisti teille väkisin erkkerin verhotm
Vierailija kirjoitti:
Se on kuule ap nyt niin, että teidän kemiat anopin kanssa ei käy tippaakaan yksiin. Tuo tilanne ei ENÄÄ KOSKAAN tule parantumaan. Erimielisyyksiin tarvitaan aina kaksi. Olette molemmat aikuisia ihmisiä ja teillä on omat mielipiteenne. Et sinä , eikä anoppi tule muuttumaan.
Ei ole muuta mahdollisuutta ,kuin ette vaan ole lainkaan tekemisissä. En minä ainakaan olisi, jos olisin anoppisi tai olisin sinä.PAREMPI LAIHA SOPU,KUIN LIHAVA RIITA.
Minusta tämmöiset neuvot on ihan roskaa. Kyllä ihmiset kykenee riitelemään ihan hyvin yksinkin. Mun anoppi on tosi vaikea ihminen ja on onnistunut sulkemaan ulos elämästään kolme neljästä lapsestaan. Anoppi on mm. teknisesti osaavana rouvana asentanut salaa valvontakameroita yhden lapsensa kotiin yms. En tiedä mitä siitä olisi pitänyt sopia? Että katsele vaan, kunhan et kuvaa makkaria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitushan on vanhoista anoppiketjuista koottu ja tuo verhojuttu varmaan 50-luvulta naisten lehdissä.
No meillä anoppi teki tismalleen saman verhotempun. Vieläpä sillä tvistillä että kun erikseen olin sanonut että kauniiseen erkkeriin ei tule verhoja ollenkaan, hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Siis anoppi tuli porakoneen, työtikkaiden, kiinnittimien ja ruuvien kanssa teille, asensi verhotangot ja verhot ja te ette ehtineet sanoa mitään. Ja tietysti omilla avaimilla jotka oli varastanut teiltä.
Osaatko lukea?
hän ilmestyi meille verhojen ja verhotankojen kanssa.
Ihania nämä anopit jotka eivät osaa koskaan ilmestyä tyhjin käsin. :D
No niinhän minä kirjoitin. Pisti teille väkisin erkkerin verhotm
Ei tuossa niin lue.
Ilmestyminen ei siis ole konkreettista tulemista vaan miniän mielikuvitus vaaroista?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole loukkaavaa asettaa rajoja. Rajattomalle ihmiselle on välttämätöntä asettaa rajat. Mutta sitähän täällä osa ei ymmärrä, ovat luultavimmin rajattomia ihmisiä itsekin nuo jotka eivät ymmärrä tai pitävät sitä loukkaavana.
Mikä tässä sitten on ongelma? Anoppi laittoi rajat, hän ei käy vierailulla, ei soita ap.lle tai muutenkaan ole häiriöksi.
Mistä ap. vielä laittaa rajoja tai rajoittaa? En ymmärrä? En edes mikä on ap. ongelma, kun kertaheitolla pääsi hirviöanopista eroon. Ei edes lapsia tapaan, ainoastaan poikaansa.
Vai syöttääkö anoppi pojalleen pullaa ja herkkuja, ap.stä salaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon tuohon leipään oikein hyvin. Oma anoppini antoi kaksikuiselle (parin päivän päästä 3 kuiselle) vauvalleni karkin suuhun. Ehdin juuri syöksyä väliin ja ottaa karkin pois vauvan suusta ennen kuin vauva laittoi suun kiinni. Kysyin anopiltani järkyttyneenä että miksi noin teit ja selitys oli se että vauvatkin tykkäävät makeasta.
Olipa hienosti tehty. Mites vauvan/taaperon vahtiminen jatkossa...? Jos anoppi vaatisi yli-innokkaasti nähdä koko ajan ja ottaa vauvaa hoitoon itselleen, niin sanoisitko tylysti, että et luota häneen vai koittaisitko vetäytyä?
Oman näkemyksen mukaan tuollainen jo osoittaa rajoittamattomuutta, eikä voi siis tietää mitä seuraavaksi tulee päähän. Oma anoppi on jotenkin tosi huoleton, mm. pitää saksia matalalla tasolla ja uskoo enemmän että lapsi oppii tollasista kokeilem
Kaikki eivät todellakaan ole hengissä.
Erityisesti 114-vuotiaan lapsen kuolema on käynyt Suomessa yhä harvinaisemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 58 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Vielä 1990-luvun alussa tämän ikäisiä lapsia kuoli lähes 200 vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoon.
Te jotka väitätte aloituksen tapahtumia provoksi, mikä teidän motiivi on? Estää kaikki keskustelu anoppeihin liittyvistä ongelmista? Vai valehdelle teille itsellenne että anopit olisi aina ihania? Monet anopit on onneksi mukavia. Mutta sitten on olemassa myös niitä anoppeja, jotka ihan aidosti on todella hankalia ihmisiä. Rajattomia tai muuten törkeästi käyttäytyviä, vaikka miniä tekisi heidän suhteen mitä hyvää ja yrittäisi positiivista. Kyllä heistäkin on voitava keskustella. Etenkin sellaisessa tilanteessa miniä tarvitsee tukea ja ymmärrystä. Eikä siinä keskustelussa leimata muita anoppeja pahoiksi vaan keskustellaan yksittäisistä hankalista tapauksista.
Alue: Aihe vapaa
Voihan kiinnostuneet sukulaiset kysellä asiasta sitten mieheltäsi, joka korjaa kertomusta.