Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neuvokaa anoppi-ongelmassa
02.05.2024 |
Anoppini on käytännössä katkaissut välinsä minuun. Ei halua tavata, edes lapsiamme. Ei halua tulla käymään, ei halua meitä sinne. Poikaansa tapaa välillä, mutta vain niin, että minä ja lapset emme ole paikalla. Miehen vanhemmat on eronnut, miehen isä käy meillä kyllä välillä. Mutta syynä tähän välirikkoon on se, etten ole antanut anoppini päättää joistakin meidän kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista. En esimerkiksi antanut hänen valita meille verhoja ja muutamia (isoja) sisustusesineitä, koska ne ei sopineet meidän kodin tyyliin (hänen sisustusmaku on aika erilainen) ja olivat myöskin käytettyinä jo vähän nuhjuisia. Ja en ole antanut hänen päättää mitään lapsiimme liittyviä asioita kuten missä iässä kiinteät aloitetaan, mikä syöttötuoli meillä on käytössä (ergonomialtaan hyvä), millaisia kenkiä meidän lapset käyttää (edellytän, että niissä on hyvä lesti), mitkä turvaistuimet meillä on autossa (edellytän että riittävän uudet ja plus-testatut, ei siis 10 vuotta vanhoja kirppislöytöjä). Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. En ole kuitenkaan anopille sanonut pahasti näistä asioista, olen vain todennut ihan ystävälliseen sävyyn, että ikävä kyllä sinä et voi päättää tällaisista asioista meillä vaan minä teen nämä päätökset. Hän ei nyt tämän kaiken seurauksena halua siis olla kanssani tekemisissä, on kai loukkaantunut kun ei saa päättää meidän lasten asioita. Miten tätä asiaa pitäisi lähteä ratkomaan, kun itse en tunne tehneeni mitenkään väärin häntä kohtaan enkä aio myöskään muuttaa kantaani asiassa?
Kommentit (608)
Muutettiin miehen kanssa omakotitaloon, muutto oli sovittu niin, että edelliset asukkaat saivat vielä lauantaina käydä saunassa ja tuodaan sitten muuttokuorma sunnuntaina, tosin olin jo käynyt edeltä viemässä jotain sinne (sovitusti, käytännössä meidän muutto oli sängyn ja ruokapöydän+tuolien ja sohvan paikalle raahaaminen, eli tunnin työ). Anoppi ja appiukko olivat pelmahtaneet sinne silloin lauantaina illalla, kun edelliset asukkaat olivat siis saunassa. Menin tietenkin perässä kun näin heidän sinne menevät (asuin siinä matkan varrella), ja erehdyin tuskaantuneena kysäisemään, että miksi te nyt tänne tulitte, kun erikseen sovittiin, että tuutte sunnuntaina vasta, kun on muutettu. Että illalla tulee muutkin käymään tupareihin.
Me ei haluta samaan aikaan muiden kanssa tulla. No, ei sit tulla ollenkaan, kun ei kelpaa meidän käynnit.
Viiteen vuoteen anoppi ei käynyt meillä, sit kävi sisarustensa kanssa PIHASSA, ja istui autossa sen aikaa, kun siskonsa kiersivät pihan ja talon. Sanoin niille siskoille ihan rehellisesti, että mitä kävi silloin 5v aikaisemmin, että olin ihmetellyt, miksi sinne silloin edellisten asukkaiden saunoessa tunkivat. Oli vissiin siskot siitä sanoneet, kun kummasti alkoi anoppikin appiukon kyydissä tulla meille käymään.
EI sillä, ei mua haitannut yhtään, ettei käynyt. Ei ole mun mukainen ihminen, en ole sopiva. Olen VAIN diplomi-insinööri, en insinööri (töissä) Nokialla (anopin sanat jollekin tuttavalle kun esitteli kuka minä olen). Kun olin valmistunut, niin kovaan ääneen päivitteli valmistujaisjuhlissani, että voivoi, kun hän oli NIIIN VARMA ettei X koskaan valmistu, kun eihän sillä älliä siihen riitä, kun hänen siskonpoikansa on sentään NOKIAlla töissä.. (mulla oli vakituinen työpaikka vähemmän mediaseksikkäässä valtion työpaikassa, olen siellä edelleen yli 30v jälkeen, siskonpoika joutui työttömäksi pari v tuon jälkeen eikä ole koskaan löytänyt enää vakituista työpaikkaa).
Kyllä mun apuni kelpaa nyt, kun on leski ja joutui palvelutaloon. Yllättäen huomasi, ettei lapsipuolet miehensä ekasta avioliitosta olekaan ihan vaan äidinrakkauden takia "auttamassa" vaan aina käsi ojossa, minä en ole koskaan korvauksia pyytänyt (se on likaista rahaa suoraan sanoen).
Mut ei sekään mitään. Tuota "perikunnan" taloa on nyt tyhjennetty, ja otan mielelläni vastaan kaiken, mitä muille ei kelpaa. Tähän mennessä on tullut Arabian keräilyharvinaisuudet (susirumia, mutta priimakuntoisia ja listahinnat ihan kivoja), anopin kultakorut tyttärelle jne. sekä uudenveroisia kodinkoneita, kun nää lapsipuolet luulee, että ne on vanhoja, "No minä voin ottaa nuo, jos kukaan ei halua?" ja tietenkin arvokkaita kirjoja, jotka olisi pitänyt viedä kaatopaikalle,,,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän kunnioittaa nyt rajoja kun ei häiritse. Eikö mikään kelpaa?
Miksi sitten roikkuu pojassaan?
Eikö ap. kertonut miehensä (anopin poika) menevän vapaaehtoisesti ja kävelevän ihan omilla jaloillaan anopin kotiin? Eikä suinkaan toisinpäin.
Onko se anopin roikkumasta pojassaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko anoppi leski tai eronnut?
Minun äidistäni tuli tuollainen, kun isäni kuoli. Hän roikkui hysteerisesti meissä lapsissa ja halusi jotenkin pakastaa suorastaan meidät ikuisiksi lapsiksi. Ja se oli juuri tuollaista. Ensin tungetaan täysin estoitta hääräämään ja sitten suututaan ja katkotaan välit. Sitten taas jollain tekosyyllä yritetään hivuttautua lähemmäs ja taas kun ne rajat ylittyy, seuraa kiukuttelua ja mykkäkoulua.
Minä katkaisin häneen välit kokonaan, koska ei tuo ollut millään tavalla tervettä lasteni kannalta. Siskoni siinä löyhässä hirressä riippuivat sitten äitini kuoleeman asti.
Minun äitini. Hän teki juuri tuota: Rajattomuutta, välit poikki dramaattisesti kun hän vain hyvää tarkoitti ja blaablaa, mökötystä ja sitten puolen vuoden päästä soittelee kuni ei mitään että haluanko sen ja sen hänen lapsistani teettämän taulun (ottanut lupaa kysymättä lapsistani kuvan ja teettänyt siitä taulun) ja sitten taas yritetään ruveta tunkemaan tänne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän kunnioittaa nyt rajoja kun ei häiritse. Eikö mikään kelpaa?
Miksi sitten roikkuu pojassaan?
Eikö ap. kertonut miehensä (anopin poika) menevän vapaaehtoisesti ja kävelevän ihan omilla jaloillaan anopin kotiin? Eikä suinkaan toisinpäin.
Onko se anopin roikkumasta pojassaan?
On. Anoppi koulinut poikansa tottelemaan eikä anoppi tietenkään siitä luovu.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä näita vauva-äitien ongelmia. Sanotaan napautellaan anopeille mitä sattuu, annetaan ymmärtää heidän olevan tyhmiä ja tunkeilevia ja ilkeitä. Eivät ymmärrä estetiikkaa ja hienoutta.
Anopit tekevät johtopäätöksen, vanhempina ja viisaampina, ja ottavat hajuraon.
Sitten alkaa vinkuminen, anoppi ei hoida lapsia, anoppi suuttui jostain, minulle , hienotunteiselle ja tahdikkaalle ja asioita ymmärtävälke ihmiselle.
Olettaen , että AP:n kertoma on totta niin anoppihan on kuin hahmo vanhasta suomifilmistä. Kuka alkaa asentaa "omia" verhojaan toisen kämppään ? Tässä pitänee taas kysyä kuinka hän pääsi sisään vartoimatta.
Olen vanha ja anoppikin , viisaus ehkä vähän niin ja näin, mutta edelleen mä hämmästyn suunnattomasti näistä kolleegoista, joiden käytös on käsityskykyni ulottumattomissa. Ja sitten ollaan palkokasvit hengityselimissä.
Ihan toinen tarina ovat ne äidit , jotka kuvittelevat lapsen traumatisoituvan, saavan suunnilleen ruton , loppuelämän olevan pilalla kun isoäiti ei toimikaan millilleen samalla sabluunalla. Ja en tarkoita , että pähkinä allergiselle voi ihan hyvin syöttää pekaanipiirakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hyvänen aika taas. En jaksanut lukea edes noita viestejä kaikilta sivuilta, kun tietää mitä siellä kirjoittaa nämä miniät, jotka anoppejaan vihaa.
Mutta siis en usko pätkääkään siihen, että anoppi on tullut ja vaan mitään kysymättä ja sanomatta alkanut ripustaa verhojaan ap:n ikkunaan. Ei pidä paikkaansa.
Oliko ne ikkunat siis ilman verhoja? Jos ei, niin anopin on täytynyt kiskoa ensin ne entiset verhot pois. Eikö jo siinä vaiheessa ole ap älähtänyt?
Ja KUKAAN, jolle on syntynyt lapsi v. 1976, ei ole alkanut syöttää vauvalle leipää kun tämä on ollut kaksi kk vanha. Voin kuvitella, että joku ikivanha ihminen olisi näin saattanut tehdä, tosin menneinä vuosina, kun oli vielä elossa vanhoja, jotka on eläneet jotain hiton nälkävuosia tai muuten puutteen aikoja. Silloin on vauvoillekin syötetty kaikenlaista putua ja puppua muun puutteessa. Mutta ei kyllä enää nykyaikana, johon lasken vähintään sotien jälkeisen ajan.
Minun lapseni syntyi v. 1970, ja ihan varmasti muistan vieläkin, miten vauvoja silloin ruokittiin. Neljän lapsenlapsen mummo olen, enkä koskaan heidän vauvoina ollessaan ole heidän suuhunsa mitään ole työntänyt muuta kuin tuttelia tai jotain vastaavaa.
Höpökirjoitus taas kerran.
Anoppi on tosiaan saattanut jotain yrittää tarjota miniälle auttaakseen, mutta ei ole kelvannut. Ystävällisesti sanominenkin on todella vain yksipuolinen ilmaus. Anoppi pysyttelee nyt sitten poissa, kun kokee, että hänet halutaan dissata. En minäkään itseäni mihinkään väkisin tyrkytä, jos minulle selkeästi annetaan ymmärtää, että olen ei-toivottu.
Muutenkin ihmettelen näitä iän ikuisia kirjoituksia täällä, joissa väitetään anoppien tunkevan miniöitten kotiin autolastillisia epämääräisiä tavaroita, joita miniäparat sitten yrittävät sulloa kaappeihin ja komeroihin epätoivoisesti ja seuraavana päivänä tulee lisää tavaraa. Eikä YKSIKÄÄN miniä ymmärrä, että tavaran voi heittää roskiin. Roskikset on kuulemma aina täynnä tai ne sijaitsevat niin kaukana, ettei sinne voi lähteä viemään tai jotain muuta epämääräistä selitystä. Tarkoitus vain saada lukijat uskomaan, että heillä on täyshullu anoppi, jolle ei taivaan vallatkaan voi mitään.
Lallati laa.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin miehen kanssa omakotitaloon, muutto oli sovittu niin, että edelliset asukkaat saivat vielä lauantaina käydä saunassa ja tuodaan sitten muuttokuorma sunnuntaina, tosin olin jo käynyt edeltä viemässä jotain sinne (sovitusti, käytännössä meidän muutto oli sängyn ja ruokapöydän+tuolien ja sohvan paikalle raahaaminen, eli tunnin työ). Anoppi ja appiukko olivat pelmahtaneet sinne silloin lauantaina illalla, kun edelliset asukkaat olivat siis saunassa. Menin tietenkin perässä kun näin heidän sinne menevät (asuin siinä matkan varrella), ja erehdyin tuskaantuneena kysäisemään, että miksi te nyt tänne tulitte, kun erikseen sovittiin, että tuutte sunnuntaina vasta, kun on muutettu. Että illalla tulee muutkin käymään tupareihin.
Me ei haluta samaan aikaan muiden kanssa tulla. No, ei sit tulla ollenkaan, kun ei kelpaa meidän käynnit.
Viiteen vuoteen anoppi ei käynyt meillä, sit kävi sisarustensa kanssa PIHASSA, ja istui autossa
Mutto sunnuntaina ja samantien tuparit? Ja edelliset asukkaat saunovat lauantaina kesken loppusiivouksen? Kuka uskoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olisi sanonut että ME päätämme, anoppi olisi tulkinnt sen niin, että pojalleen mäkättämällä tauotta, hän saa sen tilanteen muuttumaan ja tahtonsa läpi.
Meillä anoppi käytti minun ja poikansa puoliksi ostamasta asunnosta aina nimitystä Mikon asunto korostaakseen sitå, että Mikko-poika ja hän sitä myötä oikeastaan päättää meillä.
Oho, onkohan meillä sama anoppi. :D Meillä minun autoni on "Mikon auto" ja he "käyvät Mikolla" kun tulevat meille kylään. Jos me käymme heillä, "Mikko kävi". Joululahja ja -korttikin tulee "Mikko + perh." Ehkä pikkujuttu, mutta välillä naurattaa. Joskus yritin sanoakin, että auto on minun eikä Mikon, mutta ei se siitä mihinkään muuttunut.
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Asiallinen aikuinen käytös riittää.
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Voi äly ja väläys mikä logiikka sinulla. Jos miniä ei halua lapsilleen ylivanhaa käytettyä turvaistuinta tai leipää ennen kuin neuvola on suositellut kiinteitä, niin vika olisi siinä että miniällä on liian huono itsetunto. Kaikkea sitä kuuleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olisi sanonut että ME päätämme, anoppi olisi tulkinnt sen niin, että pojalleen mäkättämällä tauotta, hän saa sen tilanteen muuttumaan ja tahtonsa läpi.
Meillä anoppi käytti minun ja poikansa puoliksi ostamasta asunnosta aina nimitystä Mikon asunto korostaakseen sitå, että Mikko-poika ja hän sitä myötä oikeastaan päättää meillä.
Oho, onkohan meillä sama anoppi. :D Meillä minun autoni on "Mikon auto" ja he "käyvät Mikolla" kun tulevat meille kylään. Jos me käymme heillä, "Mikko kävi". Joululahja ja -korttikin tulee "Mikko + perh." Ehkä pikkujuttu, mutta välillä naurattaa. Joskus yritin sanoakin, että auto on minun eikä Mikon, mutta ei se siitä mihinkään muuttunut.
Ennen kirjoitettiin kortit: herra mikko mallikas perheineen. Tai ehkä rouvan suku laittoi rouva Mirja mallikas perheineen.
Nyt ei kelpaa mikään ja kun on kaksi sukunimeäkin. Olen ratkaissut asian kirjoitan kaikkien etunimet , vanhempien ja lasten, enkä sukunimeä ollenkaa.
Ehkäpä sun äitisi vastaavasti käy Mirjalla ja mirjan auto, mirja semmosen köyhän nai jolla ei ees autoa.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin miehen kanssa omakotitaloon, muutto oli sovittu niin, että edelliset asukkaat saivat vielä lauantaina käydä saunassa ja tuodaan sitten muuttokuorma sunnuntaina, tosin olin jo käynyt edeltä viemässä jotain sinne (sovitusti, käytännössä meidän muutto oli sängyn ja ruokapöydän+tuolien ja sohvan paikalle raahaaminen, eli tunnin työ). Anoppi ja appiukko olivat pelmahtaneet sinne silloin lauantaina illalla, kun edelliset asukkaat olivat siis saunassa. Menin tietenkin perässä kun näin heidän sinne menevät (asuin siinä matkan varrella), ja erehdyin tuskaantuneena kysäisemään, että miksi te nyt tänne tulitte, kun erikseen sovittiin, että tuutte sunnuntaina vasta, kun on muutettu. Että illalla tulee muutkin käymään tupareihin.
Me ei haluta samaan aikaan muiden kanssa tulla. No, ei sit tulla ollenkaan, kun ei kelpaa meidän käynnit.
Viiteen vuoteen anoppi ei käynyt meillä, sit kävi sisarustensa kanssa PIHASSA, ja istui autossa
En puutu tähän muuten, mutta siis tuo muuttohomma kuulosti oudolta.
Siis lauantai-iltana entiset asukkaan vielä saunoivat talossa. Okei, ei siinä mitään. Mutta tiesivätkö nämä appivanhemmat siitä? Heille oli mitä luultavammin kerrottu, että muutatte viikonloppuna. He varmasti luulivat, että siellä te nyt olette ja tulivat innoissaan käymään ja katsomaan, se on ihan normaalia. Hehän on miehesi vanhemmat. Me kun muutimme omakotitaloon, ajoi äitini heti seuraavana päivänä pyörällä katsomaan meidän huusholliamme. Se oli minusta vain mukavaa. Olisi anoppikin saanut tulla, mutta ei pystynyt, kun asui eri paikkakunnalla.
Ja sunnuntaina te sitten muutitte ja jo samana iltana on tuparit. Ohhoh.
Äkkiä te sitten taloksi asetuitte. Meillä vietettiin tupaantuliaisia ystäville ja sukulaisille kuukauden kuluttua muutosta. Silloinkaan ei vielä ollut kaikki paikat kunnossa. En minä kyllä mitään tupareita laittaisi samana päivänä, kun on muutettu. Ensin minä tekisin perusteellisen siivouksen, vaikka kuinka siistiksi olisi talo jätetty. En ikinä luottaisi siihen, että kyllä ne entiset asukkaat kaikki jälkensä siivoisivat. Kokemus on osoittanut, että eivät niin tee.
Ja kyllä tuossakin tapauksessa niille appivanhemmille on sanottu asia vihaisesti. Ei tuommoisesta muuten niin kovasti pahastuta. Joku sanavalinta on ollut sellainen, että appivanhemmat on käsittäneet, ettei heitä kaivata ollenkaan.
Mutta tietysti kaikki aina esitetään itselle edullisessa valossa. Ja anoppihan se nyt on jo lähtökohtaisesti paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Asiallinen aikuinen käytös riittää.
Mutta samaa ei voi odottaa miniältä kun sillä hormonimyrskyt ja se ymmärtää laatutavaran ja kauneuden päälle. Pakkohan se on anopille selkeästi tuoda esiin - aikuismaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Asiallinen aikuinen käytös riittää.
Mutta samaa ei voi odottaa miniältä kun sillä hormonimyrskyt ja se ymmärtää laatutavaran ja kauneuden päälle. Pakkohan se on anopille selkeästi tuoda esiin - aikuismaisesti.
Edelleen miniällä on oikeus sisustaa ihan siten kuin tykkää. Ja sanoa jos ei halua anopin verhoja kotiinsa
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi on hoivannut ja passannut poikaansa tämän nuoruudessa, voi olla vähän tyhjä olo anopilla, kun tullut tarpeettomaksi. Jospa miniä ei ottaisi anopin ohjeita niin tosissaan. Joo, joo. Katsotaan, katsotaan. Epämieluisat tuomiset laittaisi kaappiin, toteaisi ettei nyt heti tarvitse. Veisi hissukseen keräyskontteihin tms.
Sukupolvilla on vähän erilainen maku ja kommunikointi. Tuossa hiljattain jonkun synttärit olivat ihan pilalla anopin tuoman kuivakakun vuoksi; ei sopinut kattaukseen.
On epäkohteliasta viedä toisten juhliin kakkupöytään kakku ellei siitä ole sovittu etukäteen. En tunne tapausta josta kirjoitat, voihan olla että oli sovittu että anoppi leipoo juhliin kakun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Asiallinen aikuinen käytös riittää.
No nythän sitä just on! Aikuiset ottavat etäisyyttä kun huomaavat, että jonkun kanssa ei tule toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan anopit koskaan tehdä mitään oikein kun miniältä kysytään? Epäilen.
Omakin kokemus se että jos johonkin jotain kommentoi tai käy kylässä, se on puuttumista asioihin. Jos ei kommentoi mihinkään koskaan mitään eikä käy kylässä koskaan, miniää vihataan. Teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Aiheellinen kysymys olisi: Miksi miniällä on niin huono itsetunto? Ettei kestä minkäänlaista kohtelua.
Asiallinen aikuinen käytös riittää.
Mutta voiko anoppi olla liian asiallinen ja aikuinen? Kun itse asiassa mikään anopin sanominen tai tekeminen ei käy, oli sitten kuinka asiallista ja aikuismaista hyvänsä.
Entä jos se miniä ei ymmärrä aikuismaista ja asiallista käytöstä, vaan pitää sitäkin vääränlaisena?
Alue: Aihe vapaa
Onko anoppi leski tai eronnut?
Minun äidistäni tuli tuollainen, kun isäni kuoli. Hän roikkui hysteerisesti meissä lapsissa ja halusi jotenkin pakastaa suorastaan meidät ikuisiksi lapsiksi. Ja se oli juuri tuollaista. Ensin tungetaan täysin estoitta hääräämään ja sitten suututaan ja katkotaan välit. Sitten taas jollain tekosyyllä yritetään hivuttautua lähemmäs ja taas kun ne rajat ylittyy, seuraa kiukuttelua ja mykkäkoulua.
Minä katkaisin häneen välit kokonaan, koska ei tuo ollut millään tavalla tervettä lasteni kannalta. Siskoni siinä löyhässä hirressä riippuivat sitten äitini kuoleeman asti.