Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lukion käymistä edelleen juhlitaan niin paljon?
27.04.2024 |
Olen siis itsekin käynyt lukion, että ei sillä. Ja kirjoitin pari eximiaakin joskus silloin aikoinaan, että ei nyt täysin penkin alle mennyt.
Mutta siis sehän on täysin hyödytön tutkinto tänäpäivänä. Eihän siinä ole mitään juhlimista. Kukaan ei pääse lukion papereilla töihin paitsi varastomies, kaupan kassa ja myyntimies. Ainoa noista, joka tekee hyvää tiliä, on myyntimies, ja se tekee sen ihmisiä huijaamalla.
Lukion ainoa todellinen arvo tänäpäivänä on laillistaa ihminen hakemaan erilaisiin koulutuksiin, jotka johtavat työelämään (tai sitten ei).
Miksi lukion käymistä siis juhlitaan niin paljon?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Aika amista ajatella opiskelun hyötyä vain työn ja rahan kautta. Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja suuri osa varsinkin akateemisista ihmisistä arvostaa sivistystä itsessään. Siinä syy juhlinnalle.
Millaista yleissivistystä sellainen on, ettei osata edes lukea ja kirjoittaa kunnolla, kun sieltä lukiosta pääsee? Nyt ei eletä -60-80 lukua, jolloin tiedon hankita oli vaivalloista. Monet ihmiset päihittävät yleissivistyksessä ns. akateemisen ihmisen, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kaikki eivät vain halua paperinpyörittelijöiksi, joissa samat kaavakeet ja asiat pyörii päivästä toiseen. lobotomiseksi siinä tulee ja uuden oppiminen ja omaksuminen loppuu. Johan sen näkee tämän ketjunkin kommenteista, moni on jämähtänyt -60-80- luvulle asenteissaan ja tiedoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hieno etappi nuoren ihmisen elämässä. Juhlitaanhan rippikoulun käymistäkin, miksei ylioppilaaksi pääsyä? Kivoja suomalaisia perinteitä.
Se oli niin hienoa silloin ennen vanhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika amista ajatella opiskelun hyötyä vain työn ja rahan kautta. Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja suuri osa varsinkin akateemisista ihmisistä arvostaa sivistystä itsessään. Siinä syy juhlinnalle.
Millaista yleissivistystä sellainen on, ettei osata edes lukea ja kirjoittaa kunnolla, kun sieltä lukiosta pääsee? Nyt ei eletä -60-80 lukua, jolloin tiedon hankita oli vaivalloista. Monet ihmiset päihittävät yleissivistyksessä ns. akateemisen ihmisen, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kaikki eivät vain halua paperinpyörittelijöiksi, joissa samat kaavakeet ja asiat pyörii päivästä toiseen. lobotomiseksi siinä tulee ja uuden oppiminen ja omaksuminen loppuu. Johan sen näkee tämän ketjunkin kommenteista, moni on jämähtänyt -60-80- luvulle asenteissaan ja tiedoissaan.
Harvemmin akateemiset asiantuntijat pyörittelevät rutiininomaisesti papereita. Ennen tuota tekivät merkonomit ja nykyään tietokoneet. Tieto on kaikkien saatavilla, mutta esimerkiksi avoimessa yliopistossa näkee hyvin koulutuksen kasautumisen samoille ihmisille. Ei jollain latinan tai neuropsykologian kesäkurssilla ole bussikuskeja tai raksaduunareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
No eihän amisvalmistujaisia ole muutenkaan tapana juhlistaa sukulaisten kanssa. Sedät ja tädit olivat varmaan ihan ihmeissään. Juhlakalu menee kavereidensa kanssa pämppäämään ja vanhemmat antavat vähän taskurahaa.
Kyllä se nykyään alkaa jo olla tapana. Fiksut ja sivistyneet arvostavat ammattiin valmistuneita ja juhlivat heitä siinä missä ylioppilaitakin.
eri
Fiksut ajan hermolla olevat esittävät arvostavansa ammattiin valmistumista, mutta nämä tilanteet ovat usein tosi kiusallisia. Vaivautunutta "onhan se hienoa kun on ammatti"-höpinää voisi ihan veitsellä leikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi syntymäpäiviä juhlitaan? Ihminen hengittää vuodesta toiseen, ja sitä juhlitaan.
Itseäni huvittaa, että lukiolaisia kutsutaan nykyisin opiskelijoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vappu on ylioppilaiden ja korkeakoulutettujen(opiskelijoiden) juhlapäivä. Jos et ole ylioppilas tai korkeakoulutettu(opiskelija) niin vappu ei sinua kosketa millään tapaa. Työläiset siivoavat vain seuraavana päivänä noiden juhlijoiden roskat.
Olen väitellyt, mutten ole koskaan kehdannut laittaa ylioppilaslakkia päähäni vappuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vappu on ylioppilaiden ja korkeakoulutettujen(opiskelijoiden) juhlapäivä. Jos et ole ylioppilas tai korkeakoulutettu(opiskelija) niin vappu ei sinua kosketa millään tapaa. Työläiset siivoavat vain seuraavana päivänä noiden juhlijoiden roskat.
Se on t7eyenkin myös työväenjuhla 🥳
Vierailija kirjoitti:
Vappu on ylioppilaiden ja korkeakoulutettujen(opiskelijoiden) juhlapäivä. Jos et ole ylioppilas tai korkeakoulutettu(opiskelija) niin vappu ei sinua kosketa millään tapaa. Työläiset siivoavat vain seuraavana päivänä noiden juhlijoiden roskat.
Taas tämä vapputrolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi syntymäpäiviä juhlitaan? Ihminen hengittää vuodesta toiseen, ja sitä juhlitaan.
No hengittämistä kannattaakin juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vappu on ylioppilaiden ja korkeakoulutettujen(opiskelijoiden) juhlapäivä. Jos et ole ylioppilas tai korkeakoulutettu(opiskelija) niin vappu ei sinua kosketa millään tapaa. Työläiset siivoavat vain seuraavana päivänä noiden juhlijoiden roskat.
Se on t7eyenkin myös työväenjuhla 🥳
Joskus ennen ehkä ollut mutta nykyisin se ei sitä ole vaan se on korkeakoulutettujen juhla päivä. Miten edes nykyään vappuun kuuluu työ tai työväenluokan juhliminen? En ole koskaan nähnyt että työläisiä kunnioitetaan tai heidän asioita/palkkaa ajettaisi paremmaksi vappuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vappu on ylioppilaiden ja korkeakoulutettujen(opiskelijoiden) juhlapäivä. Jos et ole ylioppilas tai korkeakoulutettu(opiskelija) niin vappu ei sinua kosketa millään tapaa. Työläiset siivoavat vain seuraavana päivänä noiden juhlijoiden roskat.
Vappu on vanha kevään juhla. Vappuna juhlittiin sitä, että kesä voittaa talven ja pimeän.
Myöhemmin vapusta tuli myös opiskelijoiden ja työväen juhla.
Sana vappu tulee englantilaisen abbedissan nimestä Valburg. Valburg levitti kristinuskoa Saksaan 700-luvulla. Hänestä tuli katolinen pyhimys ja hän sai nimensä pyhimyskalenteriin.
Vierailija kirjoitti:
Olen väitellyt, mutten ole koskaan kehdannut laittaa ylioppilaslakkia päähäni vappuna.
Teekkarilakkini on opiskelijavappujen/juhlien jälkeen siinä kunnossa, että en ole kehdannut käyttää sitä enää vuosiin.... tai siis vuosikymmeniin 😁
Ylioppilas on käynyt 12 vuotisen yleissivistänän koulutuksen ja suorittanut ylioppilaskirjoitukset hyväksytyksi. Ja vasta tämän jälkeen opiskelee ammatin
Harvemmin akateemiset asiantuntijat pyörittelevät rutiininomaisesti papereita. Ennen tuota tekivät merkonomit ja nykyään tietokoneet. Tieto on kaikkien saatavilla, mutta esimerkiksi avoimessa yliopistossa näkee hyvin koulutuksen kasautumisen samoille ihmisille. Ei jollain latinan tai neuropsykologian kesäkurssilla ole bussikuskeja tai raksaduunareita.
Johtuisikohan siitä, että heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta ko. kurssit, onko sellainen koskaan tullut mieleen? Heillä on jo ammatti josta pitävät ja jota tekevät työkseen. Miksi siis hakeutua avoimen yliopisto kesäkurssille aiheesta, josta ei omaan ammattiin tai elämään ole mitää hyötyä? Kuka tarvitsee latinaa päivittäisessä elämässään, jos ei ole latinan kielen opettaja tai muinaisten tekstien kääntäjä? Lääkäri voi dignoosin kirjoittaa latinaksi, mutta nekin löytyy helposti googlella hakemalla tai kääntäjää käyttämällä. Samalla tavalla se bussikuski tai raksaduunari voi googlella tai kääntäjällä hakea tarvitsemansa tiedon latinan kielestä, jos joskus elämässään sitä tarvitsee, ei sitä varten tarvitse kursseja käydä!
Akateemiset ihmiset ovat sen verran heikkolahjaisia, että kuvittelevat, että kaikkeen tiedon hankitaan tarvitaan jonkilainen oppilaitos. Voin sivistää teitä, ei tarvita, jos jostain aiheesta/aiheista haluaa oppia ja lisätietoa siihen ei tarvita yliopistoa tms. Nykyaikana saa laajan kattauksen tietoa ja lukuisia tutkimustuloksia erilaisista asioista, kuin siltä yhdeltä opettajalta, joka esittää kaikille samat asiat oman oppitunti sunnitelmansa mukaan. Sitten akateemiset kuvittelevat, että se on se yksi ainoa totuus, koska oma älykkyys ei riitä laajempiin näkökulmiin asioista, koska ainoa älykkyys jota monella heistä on, on ainoastaan se mikä yliopistossa tms. on opetettu. Sitä he sitten seuraavat läpi elämänsä, omaksumatta tai tahtomatta omaksua mitään uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa ollaan pakosta, kun oppivelvollisuus kestää 18 ikävuoteen asti. Menevät sitten luku- ja kirjoitustaidottomat peruskoululaiset lukion penkille katselemaan tietokonella videoita ja pelaamaan pelejä niin sanotuille oppitunneille.
Useimmissa lukioissa on keskiarvorajat. Ei sinne pääse luku- ja kirjoitustaidottomat.
Oppivelvollisuus iän pidentämisen takia on pakko löytyä keskiasteen opiskelupaikkoja kaikille nuorille. Peruskoulusta tulee vuosi vuodelta avuttomampaa porukkaa. Ovat leikkineet peruskoulussa älylaitteilla eivätkä osaa lukea ja kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on hyvä tapa nuorelle ihmiselle syventää sitä tietoutta, joka on karttunut peruskoulussa. Ammattikoulua yhtään väheksymättä. Tämä systeemi on hyvä, mutta se yritetään hallituksen toimesta romuttaa.
Jaa että tietoutta on karttunut peruskoulussa? Eipä siellä paljon tietoa kartu. Et ole ihan kartalla suomalaisen koulun nykytilasta.
Alue: Aihe vapaa
Lukio on hyvä tapa nuorelle ihmiselle syventää sitä tietoutta, joka on karttunut peruskoulussa. Ammattikoulua yhtään väheksymättä. Tämä systeemi on hyvä, mutta se yritetään hallituksen toimesta romuttaa.