Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lukion käymistä edelleen juhlitaan niin paljon?
27.04.2024 |
Olen siis itsekin käynyt lukion, että ei sillä. Ja kirjoitin pari eximiaakin joskus silloin aikoinaan, että ei nyt täysin penkin alle mennyt.
Mutta siis sehän on täysin hyödytön tutkinto tänäpäivänä. Eihän siinä ole mitään juhlimista. Kukaan ei pääse lukion papereilla töihin paitsi varastomies, kaupan kassa ja myyntimies. Ainoa noista, joka tekee hyvää tiliä, on myyntimies, ja se tekee sen ihmisiä huijaamalla.
Lukion ainoa todellinen arvo tänäpäivänä on laillistaa ihminen hakemaan erilaisiin koulutuksiin, jotka johtavat työelämään (tai sitten ei).
Miksi lukion käymistä siis juhlitaan niin paljon?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
Eivät tulleet, vaikka kutsuit? Omituista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanha perinne. Jäänne vanhoilta ajoilta kun opiskelu oli vain rikkaita varten, eikä heistäkään jokainen päässyt ylioppilaaksi.
Ja kun ylioppilaaksi pääseminen käytännössä tarkoitti sitä, että pääsi opiskelemaan yliopistoon. Siitähän nimityskin tulee.
Olisihan se elämä aika kurjaa, jos sitä ei voisi jotenkin välillä juhlistaa aherruksen lomassa.
Lukiosta voi saada päästötodistuksen, vaikkei kirjoittaisi ylioppilaaksi. Ymmärrätkö: lukion kurssien suorittaminen ja kirjoitukset ovat erilliset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi pääsyä juhlitaan, ei lukion käymistä
Sama asia.
Ei ole. Voi olla käynyt lukion mutta reputtanut yo-kokeissa tai jostain syystä ollut osallistumatta koko kirjoituksiin. Silloin ei -ainakaan yleensä- juhlita, en tiedä että kukaan olisi lukion käymistä juhlistanut.
ylioppilaaksi pääsy = lukion hyväksytysti suorittanut
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo millaista porukkaa amikset ovat niin ei tarvitse ihmetellä; vedetävät kaksin käsin Karhua nuuskat huulessa ja huudatettavat yötä päivää sen lahoavan Ladan steroita kun varaa ei ole parempaan autoon ja musiikkimaku paskottu.
Sääli, ettei lukio pystynyt sivistämään sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat suomeks käymättä lukiota, niin missä tässä on arvoa, ei missään ole kyseenalaistavaa arvoa, mene sinne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
Kutsuitteko te heidät esikoisen juhliin? Jos ette niin ei siinä sitten mitään loukkaantumista ole mutta jos kutsuitte niin onpa törkeää ja moukkamamaista.
Kyllä siis tottakai, molempiin juhliin kutsuttiin sama porukka. Ja he tulivat selkeästi "tärkeimpiin" juhliin, eli ylppäreihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiosta ei todellakaan valmistuta mihinkään, vaan lukio käydään jatko-opiskelujen varmistamiseksi. Amerikoissa sanotaan, että valmistuu collegesta eli siis lukiosta, meillä siis ei. Lukio on väylä yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin, vaikka yliopistoihin voi päästä muitakin toisen asteen reittejä pitkin. Lukio kannattaa aina, sillä se on kuitenkin varmin tae päästä opiskelemaan eri tutkintoja ja elämässä eteenpäin omin voimin.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se näyttävämpää kun lukiosta saa valkoisen lakin, stipendin ja ruusukimpun kun valmistuu ylioppilaaksi kun taas sieltä amiksesta saisk vain pelkän paperin joka kertoo että olet valmistunut ammattiin jota et kuitenkaan tule todennäköisesti tekemään koko ikänäsi kun tulet tekemään kaikki muita töitä sen sijaan.
Eiköhän se ylioppilastodistuskin pian anneta sähköisessä muodossa, esimerkiksi tekstiviestinä matkapuhelimeen. Sitä voi sitten puhelimen näytöltä katsella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa ollaan pakosta, kun oppivelvollisuus kestää 18 ikävuoteen asti. Menevät sitten luku- ja kirjoitustaidottomat peruskoululaiset lukion penkille katselemaan tietokonella videoita ja pelaamaan pelejä niin sanotuille oppitunneille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
Kutsuitteko te heidät esikoisen juhliin? Jos ette niin ei siinä sitten mitään loukkaantumista ole mutta jos kutsuitte niin onpa törkeää ja moukkamamaista.
Kyllä siis tottakai, molempiin juhliin kutsuttiin sama porukka. Ja he tulivat selkeästi "tärkeimpiin" juhliin, eli ylppäreihin.
Kertomasi toi mieleeni oman yläasteaikaisen opinto-ohjaajan, joka toimi täysin epäammattimaisesti ja vastoin oppilaiden parasta haluten kertoa ja monta kertaa alleviivata kuinka lukioon hakisvat ja pyrkisivät nuorista kaikki yhteiskunnan suurimmat toivot ja Suomen tulevat rakentajat ja maailman pelastajat. Ja jotka tulevaisuudessa saatrausivat opiskella Helsingin Yliopistossa tai maakunnissa (kuten Tampereen tai Turun) yliopistoissa, joista jälkimmäisistä hän käytti puheessaan myös muotoa: Rakkaan isänmaamme pääkaupunginn ulkopuolella sijaitsevissa korkeimmissa kouluissa...
Kun taas vastaavasti anmattikouluun menivät tai kuten hän ilmaisi joutuivat ne nuoret, joilla ei ollut kykyjä tai taitoa selvitä lukio-opinniista. Tai jotka eivät olleet jo ennen ammattikouluun päätymistä eksyneet ja syrjäytyneet koska hän on jo kyllö tietoinen, että osa nuorista 15- 16 kesäisitä on tupakoinut (tuolloin tupakan myyntiikäraja oli 16) ja maistaneet todennäköisesti myös kaljaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskuntaluokka vaikuttaa edelleen opiskeluun, ylemmän luokan lapset menevät lukioon ja alemman luokan lapset amikseen. Toki alempien luokkien lapsilla on yhtäläinen mahdollista ja oikeus hakea lukioon, mutta kertovat usein kokevansa ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja kiusaamista lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa jos on suorittanut 2,5-vuotisen ammatillisen tutkinnon saa osallistua kirjoituksiin ja päästä ylioppilaaksi. Mutta tosiaan, se lukion käyminen ei kenestäkään ylioppilasta tee. Johan termi ylioppilaskirjoituksetkin kertoo sen.
Kuinka, kun lukiossakin kirjoituksiin osallistuminen edellyttää, että on käynyt ainakin pakolliset kurssit ko. oppiaineesta? Ei kai amiksessa niin paljon ole pelkkää teoreettista, yleissivistävää opetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika amista ajatella opiskelun hyötyä vain työn ja rahan kautta. Lukio on yleissivistävä oppilaitos ja suuri osa varsinkin akateemisista ihmisistä arvostaa sivistystä itsessään. Siinä syy juhlinnalle.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
No eihän amisvalmistujaisia ole muutenkaan tapana juhlistaa sukulaisten kanssa. Sedät ja tädit olivat varmaan ihan ihmeissään. Juhlakalu menee kavereidensa kanssa pämppäämään ja vanhemmat antavat vähän taskurahaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa ollaan pakosta, kun oppivelvollisuus kestää 18 ikävuoteen asti. Menevät sitten luku- ja kirjoitustaidottomat peruskoululaiset lukion penkille katselemaan tietokonella videoita ja pelaamaan pelejä niin sanotuille oppitunneille.
Useimmissa lukioissa on keskiarvorajat. Ei sinne pääse luku- ja kirjoitustaidottomat.
Vierailija kirjoitti:
Amiksen käyneet ovat pääasiassa yhteiskunnan pudokkaita, joista ei ole kuin pistämään nuuskaa huuleen ja olemaan rasvaisia ja öljyn tuoksuisia haalarijonneja kun lahjat ja eväät eivät riitä parempaan koulutukseen.
En pääse autolla töihin, jos haalarijonnet eivät pidä sitä kunnossa. Meidän talokaan ei olisi valmistunut koskaan ilman haalarijonneja. Omat lahjat eivät riitä kumpaankaan hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Ja minua loukkasi todella paljon se että kun kuopuksella oli yo-juhlat, niin tuli kaikki kutsutut sedät ja täditkin paikalle ja voi miten mahtavaa, upea suoritus, onnea onnea! Kun taas esikoiseni, joka meni peruskoulun jälkeen opiskelemaan itselleen suoraan ammatin, kohdalla ei tullut sedät eikä tädit valmistujaisjuhliin ollenkaan, eikä mitään muistamista. Edes kummisetänsä ei välittänyt tulla! Käsittämätöntä.
No eihän amisvalmistujaisia ole muutenkaan tapana juhlistaa sukulaisten kanssa. Sedät ja tädit olivat varmaan ihan ihmeissään. Juhlakalu menee kavereidensa kanssa pämppäämään ja vanhemmat antavat vähän taskurahaa.
Kyllä se nykyään alkaa jo olla tapana. Fiksut ja sivistyneet arvostavat ammattiin valmistuneita ja juhlivat heitä siinä missä ylioppilaitakin.
eri
Vierailija kirjoitti:
Lukiosta ei todellakaan valmistuta mihinkään, vaan lukio käydään jatko-opiskelujen varmistamiseksi. Amerikoissa sanotaan, että valmistuu collegesta eli siis lukiosta, meillä siis ei. Lukio on väylä yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin, vaikka yliopistoihin voi päästä muitakin toisen asteen reittejä pitkin. Lukio kannattaa aina, sillä se on kuitenkin varmin tae päästä opiskelemaan eri tutkintoja ja elämässä eteenpäin omin voimin.
Ammattikoulun käyneet siis harvemmin pääsevät "elämässä eteenpäin omin voimin" ? Heillä sentään on heti ammatti, toisin kuin monella ylioppilaalla, jotka hakevat vuodesta toiseen jatko opintoihin pääsemättä niihin kuitenkaan koskaan. Sitten se ylioppilas Larvanto jää yhteiskunnan elätiksi, kun ei ole pätevyyttä mihinkään.
Alue: Aihe vapaa
Että maalla olisi tulevaisuus