Lue keskustelun säännöt.
Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.
22.04.2024 |
Tuntemattomia sanoja ovat olleet esimerkiksi niitty, siirtolohkare, maisema-alue, puro, varhainen, karu ja hehtaari. Ilmansuuntia ei osaa kolmasosa oppilaista, vaikka olemme niitä jauhaneet useamman vuoden.
Vain pari oppilasta on taustaltaan muualta.
Nuorten oppimiskyky on laskenut samaa tahtia kännykällä vietetyn ajan kasvaessa. Nuoret voivat viettää kännykän kanssa jopa 12h päivässä. Jatkuva somen selailu tai pelaaminen näyttää estävän oppimistaitojen kehittymistä.
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on vakava asia mutta ei se kyllä korjaannu asiaa liioittelemalla ja kärjistämällä. Tästäkin keskustelusta saa sen kuvan että juuri kukaan oppilas ei enää osaa mitään, opi mitään eikä ymmärrä mitään. Eikä se nyt ihan niinkään mene.
Hyviä ja lahjakkaita oppilaita on edelleen luokissa...
Jokaiseen luokkaan ei enää riitä lahjakkaita osaavia oppilaita. Luokkien paras arvosana voi kokeessa olla 7 ja suurin osa kokeen arvosanoista alkaa viitosella. Samasta kokeesta on kuitenkin saatu aikaisempina vuosina myös kiitettäviä. Ne ikäluokkansa harvat lahjakkaat ovat todella hyviä, heitä on vaan nykyään aivan liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sitä tuntee olonsa onnistuneeksi kun oma 6v. poika lukee päivittäin tunnin pari omatoimisesti. Harry Pottereista(lukenut 4 ekaa) luontokirjoihin. Tuntee tavalliset puulajit, kalat, suomalaiset eläimet, Euroopan valtioista ison osan, sääilmiöt, kuukaudet, ilmansuunnat yms. Tykkää lueskella lasten tietokirjoja. "
Kyllähän näitä lapsia on edelleen vaikka keskusteluissa onkin kiva aina kärjistää asioita ja kertoa miten kukaan ei enää osaa mitään.
Se mikä on huolestuttavaa on se, että nykyään on enemmän ja enemmän vanhemista kiinni että antavatko he lapselleen sen mallin jossa oppiminen on kivaa ja mielenkiintoista.
Näinpä. Eikä tämä itsestään ole näin mennyt. Kirjoja on luettu ja ostettu, kehuttu, kannustettu lukemisesta ja into on syttynyt. Tietoa karttuu hurjaa vauhtia, käymme kirjastossa viikottain, autamme etsimään kiinnostavia kirjoja.
Tärkein avain on, että lapsen digilaitteiden käyttöä on rajoitettu huomattavan paljon. Heti kun antaa vähänkin pidempään olla laitteilla, alkaa herkästi se emmä keksi mitään, tylsää. Menee kyllä ohi kun muistuttaa mitkä puuhat oli kesken.
Mutta jos olisi päivittäin tunteja saanut viettää ruutuaikaa, olisi tilanne ihan eri. Ja on se paljon vaatinut vanhemmilta hermoja, helpompi olisi ollut lyödä tabletti kouraan ja käskeä olemaan häiritsemättä.
Uskon, että pohja on nyt niin hyvä, että se kantaa kyllä, vaikka iän myötä ruutuaika väistämättä lisääntyy. Lukutaito on vahva ja tarkka, ymmärtää lukemansa, tiedonjanoa on ja luonteva suhtautuminen ulkoiluun, liikuntaan ja luontoon. Vaikka teini-iän myötä notkahtaisi, asenne ja pohja on silti luotu.
"Tuossa esimerkkitekstissä ei ole yhtään pilkkua. Tekeekö se sinun mielestäsi siitä ymmärrettävämpää?"
Se kysymys on, että tekeekö se siitä jotenkin ratkaisevasti vähemmän ymmärrettävää.
Omat aivoni ovat oppineet, että mitään ei tarvitse oppia, kun kaiken voi helposti tarkistaa. Nyt vaikka miten pinnistän vaikka oppiakseni ja muistaaksi esim. Picasson kaudet Wikipediasta ennen taidenäyttelyyn menoa, niin valuu kuin vesi hanhen selästä. Ei vaan tartu aivoon enää mikään.
" Viimeistään nyt pitäisi palauttaa alaluokkien opetus sellaiseksi kuin se on joskus ollut."
Suoraan vuosikymmenten taakse palaaminen tuskin toimii koska maailma ympärillä ei enää ole samanlainen. Mutta ne parhaat käytännöt ja ne toimivat asiat voi ottaa soveltaen niitä sopivasti nykymaailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Oppitunnilla se esitetään kansantajuisemmin, esimerkiksi kauniina tai historiallisena paikkana. Kyllä sinä sen ymmärrät, vai mitä?"
Perinteisen opetuksen ongelmahan on juuri ollut siinä että siinä ei monia asioita esitetty kansantajuisesti eikä edes monesti pohdittu sitä mitkä asiat ovat lopulta sellaisia mitä lapsille kannattaa opettaa. En usko että kukaan muistaa enää montako poikasta kärppä synnyttää ja missä kuussa vaikka sellainenkin tieto on joskus pidetty tärkeänä lapsille opettaa.
Toisaalta e.m. tieto on varmasti kiinnostanut maalaislapsia, joiden lähiympäristössä on eläimiä. Jouduin lapsena kesken lukuvuoden kouluun maaseututaajamaan, kun perheessä oli sairautta. Uudessa koulussa oli minulle vieraita ympäristöopin asioita. Ne liitttyivät säähän ja pilviin ja miten voi tarkkailla luontoa. Luin kyllä kirjoja aina vapaa-ajalla.
"Jokaiseen luokkaan ei enää riitä lahjakkaita osaavia oppilaita. Luokkien paras arvosana voi kokeessa olla 7 ja suurin osa kokeen arvosanoista alkaa viitosella. "
No höpsis nyt. Noin puolet oppilaista menee kuitenkin lukioon ja suurin osa niistä yli kasin keskiarvolla. Vaikkapa pääkaupunkisudulla on hankala edes löytää lukiota johon pääsisi alle kasin keskiarvolla ja ysin pinnassa olevat rajat on tosi monessa lukiossa. Ja ne lähelle kympin keskiarvoa vaativat lukiotkin ovat vuodesta toiseen täynnä.
Joten kyllä niitä ihan hyviä oppilata on edelleen ihan reilusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt meni trolli vähän yli. En usko ollenkaan tätä. Puro ei varmasti ole vieras sana kenellekään suomalaiselle. Tai sitten olet pahasti epäonnistunut opettajana.
Noin vuosi sitten oli monta kertaa uutisia tästä aiheesta. Kerrottiin, että nykyään on teini-ikäisiä suomalaisia nuoria, jotka eivät ymmärrä tavallisia suomen kielen sanoja. Syyksi arveltiin sitä, että he eivät lue kirjoja vapaa-aikana. Ennen kotitietokoneita, kännyköitä ja videolaitteita ihmiset lukivat paljon. Kirjastolaitos edisti tätä harrastusta. Sieltä sai lainata kirjoja ilmaiseksi - se ei ole mikään itsestäänselvyys muissa maissa. Se arkikieli, jota kodeissa puhutaan, on melko rajallista. Kotona puhutaan jokapäiväisistä asioista tai oman maan tapahtumista. Jos lapsi lukee, hän näkee kirjoissa ja lehdissä sanoja, jotka ovat vieraampia. Yleensä sanan merkitys selviää asiayhteydestä
Metsässä olisi voinut nähdä puron, mutta metsään ei voi lasta viedä, kun se on vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Eilen katsoin televisiosta Haluatko miljonääriksi ohjelmaa. Siinä oli opo, siis ihan opettajan koulutuksen saanut henkilö. Ei tiennyt, että Atlantin ja Tyynen valtameren välinen kanava on nimeltään Panaman kanava. Sitten samassa ohjelmassa oli proviisori. Yliopistokoulutus silläkin. Ei tiennyt, että Itävallan puhutuin kieli on saksa.
Panaman kanava on vielä todella ajanohtainen nimi, sillä ilmastonmuuton ja kuivuus ovat viime aikoina haitanneet kanavan laivaliikennettä merkittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen katsoin televisiosta Haluatko miljonääriksi ohjelmaa. Siinä oli opo, siis ihan opettajan koulutuksen saanut henkilö. Ei tiennyt, että Atlantin ja Tyynen valtameren välinen kanava on nimeltään Panaman kanava. Sitten samassa ohjelmassa oli proviisori. Yliopistokoulutus silläkin. Ei tiennyt, että Itävallan puhutuin kieli on saksa.
Ja nämä ovat sitten niiden nykyisten lasten vanhempia.
Tuskinpa kovin moni boomerikaan tietäisi jotain Panaman kanavaa.
Nyt oli raju väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen katsoin televisiosta Haluatko miljonääriksi ohjelmaa. Siinä oli opo, siis ihan opettajan koulutuksen saanut henkilö. Ei tiennyt, että Atlantin ja Tyynen valtameren välinen kanava on nimeltään Panaman kanava. Sitten samassa ohjelmassa oli proviisori. Yliopistokoulutus silläkin. Ei tiennyt, että Itävallan puhutuin kieli on saksa.
Ja nämä ovat sitten niiden nykyisten lasten vanhempia.
Tuskinpa kovin moni boomerikaan tietäisi jotain Panaman kanavaa.
Pitäisi tietää. Yksi tärkeimmistä kanavista maailmassa. Ja kai nyt jokainen tietää, missä Panama on eli kannaksella Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä. Siitä onkin helppo päätellä, että Panaman kanava on Panamassa.
Mitä tuollaisella turhanpäiväisellä tiedolla tekee, jos et tarvitse sitä työssäsi etkä harrasta matkustelua? Ihan kaikkea ei voi eikä tarvitse muistaa ulkoa. Boomereilla on niin huono itsetunto, että pitää päteä ulkoa opetelluilla asioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä nuorison tyhmentäminen älypuhelimilla ynnä muulla elektroniikalla ihan tietoista jonkin tahon suunnalta? Eliitin lapsille riittää paremmin koulupaikkoja, kun rahvas kansa ei enää ymmärrä edes yksinkertaisimpia sanoja. Ei tälle voi muuta selitystä olla.
"Toisaalta e.m. tieto on varmasti kiinnostanut maalaislapsia, joiden lähiympäristössä on eläimiä. "
En sanonutkaan että noita asioita ei pitäisi opetaa vaan kyse on siitä minkälaisten detaljien muistaminen ulkoa on tärkeää kokonaisuuden kannalta ja mitä kysytään kokeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Asiat on käyty tunneilla ja vielä havainnollistaen. Esimerkiksi siirtolohkareista on näytetty kuvia ja niiden syntytapa on käyty läpi."
Eli kyse ei ole siis siitä että nämä sanat olisivat oppilaillesi ihan uusia vaan sinä et siis ole niitä kyennyt opettamaan niin että ne olisivat oppilaille jääneet päähän.
En ole ap, mutta koulutusalalla olen toiminut vuodesta 1990 lähtien. Nyt alkoi kiinnostaa se, miten siirtolohkare (tai mikään muukaan) olisi esiteltävä oppilaille, jollei näkeminen ja synnyn selittäminen riitä.
Monipuolisuushan se on tietysti tärkeintä. Kuulemalla oppiminen on aika tehotonta. Vanha konsti, jossa kirjoitetaan muistiinpanoja taululta kuuntelun ohessa, on tehokas useimmille. Oma lapseni sanoo saavansa tällaisten opettajien kokeista aina kiitettäviä. Mutta puhuvan pään tunneilta ei jää mitään mieleen. Oppilaat oppivat eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme niin pulassa. Kun Tik Tok on ajanviete ja tekoäly tekee läksyt, perusasiat jäävät oppimatta.
Olen itse Zoomer joten mitään boomeria ei tarvitse sanoa
Yksi tämän hetken suurin harha on, että meille kasvaa jotain tulevaisuuden tietotekniikkaosaajia, guruja suorastaan, kun tietovälineent on kädessä jo jokelteluiästä. Megayhtiöt ovat luoneet tuotteet joita idioottikin ja lukutaidoton osaa käyttää, eikä se ole vahinko vaan tarkoitus, että saadaan mahdollisimman laaja asiakaskunta. Ja tuollaisena niiden käyttäjä säilyy tai taantuu sellaiseksi ajan kanssa.
Sama logiikka kuin, että jos osaa nostaa rahaa pankkiautomaatista, niin osaa varmaan ohjelmoida. Näin boomeri esimerkkinä.
"Mitä tuollaisella turhanpäiväisellä tiedolla tekee, jos et tarvitse sitä työssäsi etkä harrasta matkustelua?"
Se auttaa ymmärtämään mm. maailmankaupan liikkeitä ja sitä millainen merkitys vaikkapa kanavilla on maailmassa ja politiikassa. Jos et edes oikein tiedä missä on tärkeitä kanavia niin on hankala ymmärtää miksi on iso asia jos rahtilaiva juuttuu poikittain kanavaan.
Harva tieto on turhanpäiväinen koska yhden tiedon päälle rakentuu taas joku muu tieto ja sen merkityksen ymmärrys.
Jos pitäisi äkkiä selittää puro, niin mikä se lyhyesti sanottuna on? Mistä se tulee, minne se menee, onko sillä kokomääritys?
Vierailija kirjoitti:
Jos näin todella on niin opettaja on se kenen pitäisi hävetä! Paha epäonnistuminen opetustehtävässä.
Kyllä se epäonnistuminen on tapahtunut kotona. Ei opettaja sillä muutamalla tai jopa vain yhdellä tunnilla viikossa voi teidän umpityhmistä mukuloista taikoa mitään tuon ihmeempää. Kotona olaan nykyään aivan kädettömiä ja se kyllä näkyy koulussa.
Näin aspana voin sanoa, ettei vanhemmatkaan ihmiset aina niin välkkyjä ole. Moni ei tiedä, mitä tarkoittaa omavastuu. Lapun kanssa tullaan kyselemään toimintaohjeita, kun sitä lappua ei ole osattu kääntää ympäri ja lukea sieltä. Tämä jos mikä on uusavuttomuutta.
Aikaisemmin julkaistujen uutisten perusteella voi sanoa, että opettajan kertomat asiat ovat totta. Viimeistään nyt pitäisi palauttaa alaluokkien opetus sellaiseksi kuin se on joskus ollut. Otetaan käyttöön koulukirjat ja vihot, joihin lapsi kirjoittaa. Sumalaisoppilaiden hyvät Pisa-tulokset perustuivat paljolti siihen, että täällä oli erittäin hyvä yleinen lukutaito. Silloin lapsilla oli valmiudet oppia muitakin aineita. Myös muistin treenaaminen mahdollisimman nuorena on hyödyllistä.