Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?

Tapeltu häiriköiden, vetelysten, myöhästelijöiden yms. kanssa. Väännetty saako kännykkä olla esillä. Selitetty selkosuomella uudwstaan ja uudestaan kun muutama kielitaidoton taulapää ei tajua edes alkeita. Vaikea se on nykymukuloita opettaa kun ovat kuin tyhjäpäinen paviaanilauma. On joukossa aina 3-4 entisaikojen normaalia lasta. Nykyään heitä pidetään lahjakkaina. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt meni trolli vähän yli. En usko ollenkaan tätä. Puro ei varmasti ole vieras sana kenellekään suomalaiselle. Tai sitten olet pahasti epäonnistunut opettajana.

Noin vuosi sitten oli monta kertaa uutisia tästä aiheesta. Kerrottiin, että nykyään on teini-ikäisiä suomalaisia nuoria, jotka eivät ymmärrä tavallisia suomen kielen sanoja. Syyksi arveltiin sitä, että he eivät lue kirjoja vapaa-aikana. Ennen kotitietokoneita, kännyköitä ja videolaitteita ihmiset lukivat paljon. Kirjastolaitos edisti tätä harrastusta. Sieltä sai lainata kirjoja ilmaiseksi  - se ei ole mikään itsestäänselvyys muissa maissa. Se arkikieli, jota kodeissa puhutaan, on melko rajallista. Kotona puhutaan jokapäiväisistä asioista tai oman maan tapahtumista. Jos lapsi lukee, hän näkee kirjoissa ja lehdissä sanoja, jotka ovat vieraampia. Yleensä sanan merkitys selviää asiayhteydestä. Nykylapsi voi helposti katsoa sanaa googlesta tai kysyä vanhemmilta. Jokainen ymmärtää, että kun 13 - 14v ei tunnista tavallisisa sanoja, myös kouluopetus jää hänen osaltaan vaillinaiseksi. Oppilas ei tajua ollenkaan mitä opettaja puhuu tai mitä läksyn tekstissä sanotaan. Kuvitelkaa miten oppilas selviää aikuisena opiskelusta tai pystyy arvioimaan jokaiselle tulvivaa tietoa. 

Tarinoiden kertominen auttaa vain osaa oppilaista tuottamaan muistijälkiä. Lähinnä niitä, joiden kanssa on puhuttu pienestä pitäen. Nuorten muistitoiminnot ovat heikentyneet. Muistijälkiä ei enää synny niissä tilanteissa, joissa niitä ennnen syntyi. Oppilaat eivät enää opi vaikka opettaja tekisi mitä temppuja tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.

Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu. 

 

Täysin samaa mieltä. 90-luvun ala-asteella olin rauhallinen mutta en jostain syystä jaksanut keskittyä teoriaan ja kopiokirjoittamiseen, joten mieli lähti aina muualle.

 

Jos siitä lohkareesta on jo kuvia näytetty ja kerrottu, niin mitä sillä tekniikalla pitäisi vielä lisää tehdä?

"Nuorten muistitoiminnot ovat heikentyneet. Muistijälkiä ei enää synny niissä tilanteissa, joissa niitä ennnen syntyi. Oppilaat eivät enää opi vaikka opettaja tekisi mitä temppuja tahansa."

No eivät ne nuoret tunnu olevan dementikon tasolla monissa muissa yhteyksissä. Muistetaan kyllä mitä se yksi tubettaja kertoi kolme vuotta sitten ja kuka oli mukana siinä TikTok videossa viime vuonna.

Joten kyllä se isoin syy on edelleen se että ei kiinnosta jolloin ei jakseta kuunnella kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Oiskohan opettajalla peiliin katsomisen paikka?

Opettajia orjuuttaa opetussuunnitelmat ym sälä. On myös uutisoitu, että yhden oppitunnin aikana opettajalla voi olla vain 1 minuutti yhtä oppilasta kohden, jonka minuutin aikana hänen pitäisi ehtiä selittää joku asia oppilaalle, jolla on vaikeuksia jonkun tietyn aineen kanssa. Tai sanojen ymmärtämisen kanssa. Ymmärrätte varmaan, että se ei onnistu. Kun ajattelen omia kouluaikojani, niin lapset ymmärsivät tavallista puhetta ja ensimmäisen luokan lasten oletettiin oppivan lukemaan syyslukukauden aikana (!). Viimeistään kevätlukukaudella piti osata lukea sujuvasti. Tiedän yhden pojan joutuneen nk apukouluun, koska hän ei lukenut niin hyvin siinä vaiheessa. Käsittääkseni hän oli hyvä laskennossa eli matematiikassa. Kun nykyään luokassa voi olla useampi levoton lapsi, ääneen huuteleva lapsi tai ympäri luokkaa juokseva lapsi, niin eihän opetuksesta tule yhtään mitään.

Sitä tuntee olonsa onnistuneeksi kun oma 6v. poika lukee päivittäin tunnin pari omatoimisesti. Harry Pottereista(lukenut 4 ekaa) luontokirjoihin. Tuntee tavalliset puulajit, kalat, suomalaiset eläimet, Euroopan valtioista ison osan, sääilmiöt, kuukaudet, ilmansuunnat yms. Tykkää lueskella lasten tietokirjoja. Viettää aikansa ulkoillen, lukien, urheillen, maalaten, piirtäen, ommellen, nikkaroiden, hiihtää, pyöräilee, pelaa lautapelejä, tekee tiedekokeita, suunnittelee rakennelmia yms. Se mitä ei tee on pleikkarin tai tabletin äärellä röhnöttäminen.

Pleikkarin ja kännykän aikakin tulee, mutta luojan kiitos hänellä on jo niin hyvä lukutaito ja yleistieto hankittuna, että jouston varaa on kun nuo alkavat kiinnostaa. Nykylapsia kun töissä seuraa, tuntuu ettei moni ei yllä koko alakouluaikana vastaavaan tietotasoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen katsoin televisiosta Haluatko miljonääriksi ohjelmaa. Siinä oli opo, siis ihan opettajan koulutuksen saanut henkilö. Ei tiennyt, että Atlantin ja Tyynen valtameren välinen kanava on nimeltään Panaman kanava. Sitten samassa ohjelmassa oli proviisori. Yliopistokoulutus silläkin. Ei tiennyt, että Itävallan puhutuin kieli on saksa.

Ja nämä ovat sitten niiden nykyisten lasten vanhempia.

 

Tuskinpa kovin moni boomerikaan tietäisi jotain Panaman kanavaa.

Pitäisi tietää. Yksi tärkeimmistä kanavista maailmassa. Ja kai nyt jokainen tietää, missä Panama on eli kannaksella Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä. Siitä onkin helppo päätellä, että Panaman kanava on Panamassa. 

Vierailija kirjoitti:

Ne on varmaankin S2-oppilaita eli äidinkieli muu kuin suomi.

Aloituksessa sanottiin selvästi, että kyseisellä luokalla on vain pari vieraskielistä oppilasta. Viime vuonna uutisoitin laajalti, että  jotkut isot oppilaat eivät ymmärrä tavallisia sanoja ja uutisissa puhuttiin lapsista, joiden äidinkieli on suomi. Kyseessä on vakava asia.

Sanavaraston heikkeneminen on yleinen ilmiö.

Asiasta on uutisoitu jo aikaisemmin:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html

"Sitä tuntee olonsa onnistuneeksi kun oma 6v. poika lukee päivittäin tunnin pari omatoimisesti. Harry Pottereista(lukenut 4 ekaa) luontokirjoihin. Tuntee tavalliset puulajit, kalat, suomalaiset eläimet, Euroopan valtioista ison osan, sääilmiöt, kuukaudet, ilmansuunnat yms. Tykkää lueskella lasten tietokirjoja. "

Kyllähän näitä lapsia on edelleen vaikka keskusteluissa onkin kiva aina kärjistää asioita ja kertoa miten kukaan ei enää osaa mitään.

Se mikä on huolestuttavaa on se, että nykyään on enemmän ja enemmän vanhemista kiinni että antavatko he lapselleen sen mallin jossa oppiminen on kivaa ja mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?

On saatettu käydä läpi mutta oppilaiden keskittymiskyky ja kuunteleminen ei ole nykyään enää sitä parhainta. Joitakin ei huvita edes oppia. Kai sinäkin sen tiedät. Ei opettajia voi kaikesta syyttää jos oppilaat ovat keskittymiskyvyttömiä.

No tietysti voi syyttää niitä oppilaita mutta kyllähän se on juuri sitä opettajan ammattitaitoa että he osaavat tehdä siitä opetuksesta kiinnostavaa ja saada sen lasten huomion.

Emme voi vain jatkaa vuosikymmenestä toiseen ajatellen että opettaja opettaa miten opettaa ja on vain niiden oppilaiden vika jos eivät opi.

                  Kouluopetuksen ongelma on, että oppilaat eivät ole hiljaa ja kuuntele opetusta. Älylaitteet ovat vieneet terveiltäkin lapsilta keskittymiskyvyn. Myös aikuisilta.

 

 

Jos näin todella on niin opettaja on se kenen pitäisi hävetä! Paha epäonnistuminen opetustehtävässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne on varmaankin S2-oppilaita eli äidinkieli muu kuin suomi.

 

Aloituksessa sanottiin selvästi, että kyseisellä luokalla on vain pari vieraskielistä oppilasta. Viime vuonna uutisoitin laajalti, että  jotkut isot oppilaat eivät ymmärrä tavallisia sanoja ja uutisissa puhuttiin lapsista, joiden äidinkieli on suomi. Kyseessä on vakava asia.

Kyseessä on vakava asia mutta ei se kyllä korjaannu asiaa liioittelemalla ja kärjistämällä. Tästäkin keskustelusta saa sen kuvan että juuri kukaan oppilas ei enää osaa mitään, opi mitään eikä ymmärrä mitään. Eikä se nyt ihan niinkään mene. 

Hyviä ja lahjakkaita oppilaita on edelleen luokissa ja kyllä suurin osa oppii edelleen ihan kohtuullisesti. Sitten on se toki liian iso joukko jolla on entistäkin isompia vaikuksia oppimisessa ja ihan perusasioisssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten joku ei tiedä, mikä on puro?

Tai mihin tulee pilkku.

Tuossa lauseessa pilkku on oikein.

Tuossa lauseessa on piste oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika selvä juttu, että esim. nyt sana puro ei jää mieleen, vaikka siitä puhuttaisiin koulussa, mikä se on, ja kuviakin näkisi. Eikös ihmisen muistista katoa aika moni asia, jos niihin ei törmää useamman kerran. Moni pienempikin oppilas tietää, mikä on puro, jos hän on käytännössä kulkenut luonnossa ja monta kertaa on tullut joku puro vastaan. Tuntuu tosiaan siltä, että lapset ja nuoret eivät liiku enää niin paljon luonnossa ja ylipäänsä monissa muissakaan paikoissa, missä vanhempien kanssa ennen kuljettiin. Työelämäkin on niin kiireistä nykyään, että ei kai kukaan oikein enää ehdikään.

Eiköhän normaali opetuksessa esim. sanaa puro pitäisi törmätä ihan siellä koulussakin useampaan kertaan jokaisella luokka-asteella eka luokasta lähtien.

Muuallakin kuin opetuksessa. Tulipa muuten mieleen miettiä, miten esimerkiksi nimet kuten Purola, Myllypuro ja ylipäätään Puro sukunimenä ymmärretään, jollei niiden merkitystä tunneta. Tai Nieminen, Salovaara, Vaarala, Lehtonen, Korpi, Tuominen ja Aho? Ovatko ne pelkkiä kirjainyhdistelmiä?

Vierailija kirjoitti:

Miten joku ei tiedä, mikä on puro?

Ei kaikki katso jotain Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa.

Teininä saatoin pelata yli 12h päivässä ja silti kirjoitin eximian paperit ja minusta tuli maisteri. Pelaamisen syyttely on niin ysäriä.

Ennen kotitietokoneita, kännyköitä ja videolaitteita ihmiset lukivat paljon. Kirjastolaitos edisti tätä harrastusta. Sieltä sai lainata kirjoja ilmaiseksi  - se ei ole mikään itsestäänselvyys muissa maissa. 

Noh. Luokkatoveri oli 50-luvun musiikin harrastaja. Suosittelin hänelle Charlie Gillettin teosta Kaupungin syke; rock-musiikin alkuvuosien historia. Lainasin sen kirjastosta. - Hän pyysi sitten minua lainaamaan ko. teoksen itselleen. Ja kaverin koti oli keskiluoķkainen, eikä hänellä ollut toiminnallisia rajoitteita. Ajokorttikin oli. Silti yhteiskunnan peruspalvelut tyystin vieraita. 

Tässäkin ketjussa syyllistetään opettaja ja kerrotaan naiiveja esimerkkejä vaikkapa siitä, miten itse olisi puro-sanan opettanut puron yli hyppimällä.  Ysiluokkalaisella on ollut jo monta opettajaa, eikä tilanne varmaankaan ole juuri tämän opettajan vika. Tosin pitää myös muistaa, että teinit usein ennen koetta ovat täysin hysteerisessä mielentilassa. He kyselevät lähes mitä tahansa pelatakseen aikaa.  Kaikkea ei tarvitse uskoa, koe vaan käyntiin ja sillä sipuli.