Yhdeksäsluokkalaisten maantiedon koe käynnissä. Useampi oppilas on kysynyt ihan tavallisten sanojen merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tunneilla oikein on tehty, jos asioita ei ole käyty läpi?

Räplätty kännykkää tietenkin?

Vierailija kirjoitti:

Omasta koulukokemuksesta, jos opettaminenkin on tylsän puoleista, ei sitä mitään mieleen jääkkään-tossa kirja, lue siitä ja katso piirroskuvat. Vähän mielikuvitusta siihen opettamiseen vaikka kuvan kera, et kattokaa miten iso siirtolohkare tossa lähimetsässä on. Metsäretkelle: katsokaa mikä siirtolohkare niin iso ettei päälle pysty kiipeämään, sit tämä pikkunen tässä on puro, testatkaa pääsettekö hyppäämällä yli. Sit otetaan tästä tää lippusiima ja tehdään hehtaarin kokonen rajaus, kaikki mukaan.

Tai sit jos on retkeilty, ei oo kehdattu kieltää ettei puhelimia mukaan ettei lapset ja vanhemmat vaan suutu. 

Metsäretket ja vähän erikoisemmat tunnit olisivat hienoja, mutta voin sanoa ihan kokemuksesta (hei, mäkin olin joskus lapsi ja hengasin muiden lasten kanssa), että tälläiset "kiinnostavammat" tunnit menisi jokatapauksessa joidenkin osalta perseilyksi tai evvk asenteella.

Kuvaamataidon tunnilla päästiin ilmaiseksi galleriaan tutustumaan ja opettaja kyseli mielipiteitä meiltä, mutta samat 2-3 oppilasta olivat aina äänessä ja etenkin pojat sulautuivat joukkoon välttääkseen joutumasta tekemään tai sanomaan mitään.

Nuoret eivät enää opi. Eiväkä he pidä sitä minään ongelmana. Mihin lukutaitoa muka tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Etkö ole pitänyt pistokokeita? Ei kaikkea aina voi laittaa somen piikkiin. Jotkut lapset ovat vain laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Minä en lapsena käyttänyt somea, mutta läksyjen tekeminen ja lukuläksyjen lukeminen ei yksinkertaisesti kiinnostanut, eikä vanhemmat huolehtineet asiasta.

Siis laiskat oppilaat eivät kertaa asioita tenttiin, mutta pistokokeisiin kertaisivat? Ok

Vierailija kirjoitti:

"Asiat on käyty tunneilla ja vielä havainnollistaen. Esimerkiksi siirtolohkareista on näytetty kuvia ja niiden syntytapa on käyty läpi."

 

Eli kyse ei ole siis siitä että nämä sanat olisivat oppilaillesi ihan uusia vaan sinä et siis ole niitä kyennyt opettamaan niin että ne olisivat oppilaille jääneet päähän.

Oletko kuullut sanonnasta "voit viedä hevosen veden äärelle, muttet pakottaa juomaan?"

En syytä opettajaani siitä, etten (oikeasti) osaa ruotsia, vaan syy on siinä ettei minua kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulustelin juuri viime viikolla 3-luokkalaisen kokoisiin ja siinä oli maisema-alueet, vaara-Suomi, Lappi, Saaristo-Suomi jne. En oleta että lapseni muistaa niitä enää edes ensi vuonna mutta aivan varmasti puro ja siirtolohkare ovat sellaisia sanoja jotka on käyty läpi useampaan kertaan 9 kouluvuoden aikana. Vaikka ei itse niitä tekstissään osaisi käyttää niin kyllä niiden merkitys pitäisi olla edes suunnilleen selvä.

Vanhemmilla peiliinkatsomisen paikka. Ei jokaisena kouluvuotena voida enää käydä jokaista kirjan sanaa yksitellen läpi. Uudet termit toki mutta ei oppitunteja voida käyttää pelkästään vanhojen termien läpikäymiseen. Keskustelkaa lastenne kanssa, lukekaa kirjoja ja viettäkää yhdessä ruudutonta aikaa.

Kysäisin sairaspäivää viettävältä 5-vuotiaaltani tietääkö hän mitä puro tarkoittaa ja hän osasi kertoa että siellä virtaa kuravettä ja voi tehdä patoja.

Kommentoija sanoi 5-vuotiaansa selittäneen puron omiin kokemuksiinsa pohjautuen, ei siis jonkun opettamana. Lapissa saattaa olla tosi puhtaita puroja, mutta onko tämä 5-vuotias vieraillut kyseisillä puroilla ja äiti todennut, että "tämähän vesi näyttää niin puhtaalta, että sitähän voisi juoda!"?

Kannattaisi lukea kommentti ihan ajatuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli töihin työharjoitteluun 21-vuotias henkilö, joka ei yhtään tiennyt, että mitä olivat lotat sota-aikana.

Aalto yliopiston maisteriopiskelija totesi, että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti toisiaan niin lähellä, että kyllähän he toistensa kieltä ymmärtävät.

...no, ainakin tiesi että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan. 0.5/5

Niitty ja puro. Mitä ne o.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli töihin työharjoitteluun 21-vuotias henkilö, joka ei yhtään tiennyt, että mitä olivat lotat sota-aikana.

Haittasiko se hänen työntekoaan? En minäkään muista, missä sodissa Ranska on ollut mukana, mutta se ei ole haitannut elämää.

Ranskan sodat vs keitä Suomen lotat olivat ovat suomalaiselle vähän eriarvoisia tietoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli töihin työharjoitteluun 21-vuotias henkilö, joka ei yhtään tiennyt, että mitä olivat lotat sota-aikana.

Aalto yliopiston maisteriopiskelija totesi, että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti toisiaan niin lähellä, että kyllähän he toistensa kieltä ymmärtävät.

...no, ainakin tiesi että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan. 0.5/5

Japanin kanji-kirjoitus käyttää samoja merkkejä kuin kiinan hanzi-kirjoitus. Kiinaa osaava pystyy kohtalaisesti lukemaan japania, jos se on kirjoitettu kanjilla ja ilmeisesti myös päinvastoin, vaikka sanojen äänneasu on täysin erilainen.

Eli ei opiskelija aivan pihalla väitteessään ollut, vaikka ei oikeassakaan.

Tyhmyyttä ei pidä puolustaa.

Ei voi opettaja kauheasti vaatiakkaan kun opettamisen sijasta näpyttää vauva palstalle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli töihin työharjoitteluun 21-vuotias henkilö, joka ei yhtään tiennyt, että mitä olivat lotat sota-aikana.

Aalto yliopiston maisteriopiskelija totesi, että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti toisiaan niin lähellä, että kyllähän he toistensa kieltä ymmärtävät.

...no, ainakin tiesi että Kiina ja Japani ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan. 0.5/5

Japanin kanji-kirjoitus käyttää samoja merkkejä kuin kiinan hanzi-kirjoitus. Kiinaa osaava pystyy kohtalaisesti lukemaan japania, jos se on kirjoitettu kanjilla ja ilmeisesti myös päinvastoin, vaikka sanojen äänneasu on täysin erilainen.

Eli ei opiskelija aivan pihalla väitteessään ollut, vaikka ei oikeassakaan.

Heillä on ehkä paljon samoja merkkejä, jos kyse on traditional Chinese (jota ei käytetä mainlandissä, jossa käytetään simplified eli "tuhottua kiinankieltä" mieheni mukaan) mutta japanin- ja kiinankielen ääntäminen ja lauseenrakenne ovat täysin erilaisia ja kumpaakin kieltä opiskelleena voin sanoa, että kielet ovat täysin erit. 

Auttaahan se, että "sui" ja "mizu" tai "jan" ja "jin" kirjoitetaan samalla merkillä mutta pitkälle sillä ei pääse.

Ja kyseessä oli tosiaan puhe tilanne, jossa japaninkieltä osannut olisi pitänyt tälle maisterille tilata ruokaa Hong Kongissa

Vierailija kirjoitti:

Ei voi opettaja kauheasti vaatiakkaan kun opettamisen sijasta näpyttää vauva palstalle

Kokeen aikana olisi hyvä, että opettaja on hiljaa. 

Huh huh