Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Asiakkaan tervehtiminen sanomalla "moi"?
18.04.2024 |
Lapsi on päässyt lukion ohessa kauppaan töihin, oli saanut palautetta, että tervehtii moikkaamalla, eli sanoo "moi".
Asiakkaat oli siis valittaneet. Pomo oli samaa mieltä, pitää sanoa iltaa tai hei, mutta moi ei käy kuulemma missään nimessä.
(Muutettiin Nurmijärveltä Kemiin, eli pohjoisempana nyt ollaan, tämän jälkeen tarkkailin itsekin ja mulle sanotaan terve, huomenta, päivää, iltaa, mutta luulin että johtuu iästäni. Lapsi sanoi että hälle samoin ollaan tosi kohteliaita.)
Mutta onko tuo nyt valittamisen aihe kuitenkaan :D
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Pitääks kattoo silmiin kun on silmäsairaus missä häikäisee heti jos luo katseen ylöspäin tai oikeastaan ei voi pitää edes silmiä auki? Ja siis näkyviä oireita eli turha nyt yrittää jotain mt Asperger juttuja.
Silmät kiinni ei kovin helposti kassatyö onnistu, mutta kysy omalta pomoltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä tervehditte kun puolisonne tulee kotiin töistä? Entäs kun lapset koulusta?
Mikä volyymi äänessä?
Miehelle: "Saatanan mlkku! Et taaskaan vienyt roskia!"
Lapsille: "Turpa kiinni kakarat!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaana (58v) sanon kassalla aina moi, joten miksipä kassa ei voisi vastata tervehdykseen samoin
Tottakai voi. Mutta pitää ymmärtää, että sama tyyli ei sovi kaikille ja kaikkiin tilanteisiin. Jos asiakas tervehtii "Päivää", sinä et vastaa "Moi".
Itse olen huomannut asiakaspalvelijana, että "päivää" sanovat yleensä vanhemmat miehet melkein humoristisesti ja kieli poskessa. Heille se ei ole mikään yltiömuodollinen kohteliaisuus, vaan juurikin tuttavallinen tervehdys. Aika harva nykyään sanoo "päivää" kovin tosissaan. Mutta ammattivalittajat täällä eivät näitä ymmärrä, koska eivät ole asiakaspalvelijoita ja tuskin muutenkaan kohtaavat ihmisiä tosimaailmassa internetin ulkopuolella.
Missä kohtaa tuossa sanottiin, että se hotelli on Suomessa? Niinpä.
Lapsi meni kauppaan töihin.
No, paikkakunnan tavat pitää omaksua, jos meinaa pärjätä.
Valittamisen aihe... No, se että kaupan työntekijä sanoo moi, on sikälisille asiakkaille ihan uutta, joten he voivat tästä kauppiaalle naureskella.... välttämättä ei ole pahalla tavalla valitettu lainkaan.
Asia on vain sikäläisille jotain uutta!
Jos ei lapsi tai sinä itse tätä kestä, niin sitten lienee syytä vaihtaa työpaikkaa tai asuinpaikkaa...
Minusta on ihanaa, että nuoret kassat sanoo 'moi', eikä 'päivää' niin kuin vanhalle tädille. Kaikkein kamalinta on, kun teititellään. Tulee olo, että aspa kokee minut pelottavana tai näkee ihan ikivanhana.
Mutta tietysti työntekijän täytyy toimia niin kuin pomo käskee ja jos ko. liikkeessä on tapana tervehtiä jotenkin virallisemmin, sitten tyttösi täytyy vain sopeutua siihen. Äkkiä sen oppii, vaikka 'moi' tulisikin luontevammin kuin 'iltaa'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävän moni luulee, että kauppa=ruokakauppa. Tiedoksi teille, että on paljon muitakin kauppoja ja myymälän yleinen tyyli sekä kohderyhmä vaikuttavat siihen, mikä on sopivaa puhetta ja mikä ei. Remppareiskoille puhutaan erilailla kuin hienostorouville ja teinelle puhutaan erilailla kuin 80+ ihmisille.
Niin, Suomessahan on tosi paljon näitä "hienostorouvia" ja luksusputiikkeja. Ihmiset olettavat täällä, että kyse on ruokakaupasta tai jostain muusta arkipäiväisestä kaupasta, koska 95% Suomen liikkeistä sellaisia on. Mutta ehkä sinä asut Dubaissa?
Ei sillä määrällä ole mitään merkitystä, jos satut itse työskentelemään putiikissa. Ihan sama vaikka se olisi Suomen ainut putiikki. Silti
Koittakaas nyt päättää, onko se hei junttia vai kohteliasta puhetta!
Sillä ei ole mitään merkitystä.
Ketjun alkuperäinen aihe (lukekaa aloitusviesti) oli se, onko asiallista noudattaa pomon ohjeita asiakkaiden tervehtimisestä. Pomon ohje ei vaatinut asiakkaille nöyristelyä, vaan vain yhden nimenomaisen sanan (tässä tapauksessa "moi") välttämistä. Sillä ei ole mitään väliä, mitä kukin on henkilökohtaisesti mieltä moi-sanasta, vaan ainoa jolla on väliä on se, että työpaikalla toimitaan työnjohtajan ohjeiden mukaan - ainakin niin kauan kun ohjeet ovat laillisia eivätkö työntekijää nöyryyttäviä.
Kaikki muu on ihan turhaa kiemurtelua.
Minäpä asioin kerran rautakaupassa tai siihen rinnastettavassa asiakaspalvelijalla, kysyin erästä tuotetta, että onko heillä myynnissä ja asiakaspalvelija vastasi näin: "en kyl yhtään tiedä". Oletin ja odotin, että hän soittaa sitten jollekin tai katsoo tietokoneelta, mutta mitään ei näyttänyt tapahtuvan. Kysyin sitten, että "voisitko katsoa tietokoneelta tai soittaa esimiehelle tai toiselle myyjälle ja kysyä", niin vastaus oli "joo... kyl mä kai voisin" ja hän katsoi minua taas silmiin. tuli olo, että olen piilokamerassa. Siitä sitten sanoin "no, soita sitten vaikka sille esimiehelle" ja vastaus "joo... mä en kyl tiedä sen puhelinnumeroa". Melkein olin jo lähdössä kaupasta pois, mutta ajattelin, että tämä on jo liian koomista, joten jatkoin "oletko nähnyt esimiestäsi tänään tässä kaupassa?" V: "joo, kyl mä oon, se sanoi hetki sitten, että menee kahville". Minä: "no... menepä sinne kahvihuoneeseen ja pyydä hänet sitten tähän asiakaspalvelupisteelle" M: "joo!" Suupielet nyki ja jäin odottamaan, selvitin asiani esimiehen kanssa ja pyysin häntä sitten opettamaan työntekijöille tuotehakua koneelta ja antamaan puhelinnumeronsa.
Tuli mieleen omat työttömyysajat, kun hain kerran rautakauppaan töihin enkä saanut työtä, koska minulla ei ollut alan harrastuneisuutta ja sitä kautta varmaankaan tietoa muttereista tai pulteista, että jos tuolla tasolla voi olla rautakaupassa töissä, niin minähän olisin ollut tuossa kaupassa hyvinkin osaava työntekijä, kun sentään osaan aikamonen vipstaakin ja vimpelin nimet ja pienen perusrempankin teko onnistuu, joten siltä osin olen ainakin hajulla vaikkapa, että millaisia työvälineitä ehkä voisi tarvita tai miten tietoa haetaan.
Mutta mukavaa, ett tuo tietämätön asiakaspalvelija oli kuitenkin löytänyt itselleen edes jonkun työpaikan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäpä asioin kerran rautakaupassa tai siihen rinnastettavassa asiakaspalvelijalla, kysyin erästä tuotetta, että onko heillä myynnissä ja asiakaspalvelija vastasi näin: "en kyl yhtään tiedä". Oletin ja odotin, että hän soittaa sitten jollekin tai katsoo tietokoneelta, mutta mitään ei näyttänyt tapahtuvan. Kysyin sitten, että "voisitko katsoa tietokoneelta tai soittaa esimiehelle tai toiselle myyjälle ja kysyä", niin vastaus oli "joo... kyl mä kai voisin" ja hän katsoi minua taas silmiin. tuli olo, että olen piilokamerassa. Siitä sitten sanoin "no, soita sitten vaikka sille esimiehelle" ja vastaus "joo... mä en kyl tiedä sen puhelinnumeroa". Melkein olin jo lähdössä kaupasta pois, mutta ajattelin, että tämä on jo liian koomista, joten jatkoin "oletko nähnyt esimiestäsi tänään tässä kaupassa?" V: "joo, kyl mä oon, se sanoi hetki sitten, että menee kahville". Minä: "no... menepä sinne kahvihuoneeseen ja pyydä hänet sitten tähän asiakaspalvelupisteelle" M: "joo!" Suupielet nyki ja jäin odottamaan, selvitin asiani esimiehen kanssa ja pyysin häntä sitten opettamaan työntekijöille tuotehakua koneelta ja antamaan puhelinnumeronsa.
Tuli mieleen omat työttömyysajat, kun hain kerran rautakauppaan töihin enkä saanut työtä, koska minulla ei ollut alan harrastuneisuutta ja sitä kautta varmaankaan tietoa muttereista tai pulteista, että jos tuolla tasolla voi olla rautakaupassa töissä, niin minähän olisin ollut tuossa kaupassa hyvinkin osaava työntekijä, kun sentään osaan aikamonen vipstaakin ja vimpelin nimet ja pienen perusrempankin teko onnistuu, joten siltä osin olen ainakin hajulla vaikkapa, että millaisia työvälineitä ehkä voisi tarvita tai miten tietoa haetaan.
Mutta mukavaa, ett tuo tietämätön asiakaspalvelija oli kuitenkin löytänyt itselleen edes jonkun työpaikan...
Kutas milli!
Tulitko taas pornolehtiä selailemaan ja tupakkia ostamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä Pirkanmaalla sanotaan jopa Moro tai Terve. Hyi kauhiaa. Ihmeellistä nillitystä. Jokainen tervehtii tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiakkaana (58v) sanon kassalla aina moi, joten miksipä kassa ei voisi vastata tervehdykseen samoin
Mä en saman ikäisenä käytä moita enää ollenkaan. Se jäi nuoruuteen. Hei sopii paljon paremmin vieraiden kanssa asioidessa.
Moi ssa on semmonen rahvaanomaisuuden ja juttiuden vivahde jotenkin. Ja nuoruuden tietysti.
Itse koen moi-tervehdyksen positiivisena, mikäli edellistä asiakasta on tervehditty "terve" -tyyliin. Koen tuolloin asiakaspalvelijan olevan kanssani rennompi kuin edeltäneen asiakkaan kanssa.
Mä koen sen liian tuttavallisena. Jopa vähän röyhkeänä ja epäkunnioittavana. Joillakin puhelinmyyjillä (dna, elisa) oli tapana aloittaa moilla ja siinä loppui puhelu kyllä lyhyeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä tervehditte kun puolisonne tulee kotiin töistä? Entäs kun lapset koulusta?
Mikä volyymi äänessä?
Hei. Mä käytän eniten heitä. Iloisella äänellä tietty.
Vierailija kirjoitti:
itseä ärsyttää aina, jos kaupassa, tai joku muu asiakaspalvelija alkaa teititellä. Lähtee heti halut olla asiakkaana. Usein sanon, että ei tarivtse teititellä ja joskus on sanottu, että meidän täytyy puhua asiakasta teititellen. Silloin vaihdan toiseen paikkaan, koska en halua tulla teititellyksi missään tilanteissa.
"moi" olisi minulle myös ihan ihan ok ja itsekin usein moikkaan tuttuja ihan "moi":lla
Siehä varsinaine moukka oot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kassalla räplään kännykkää ja hädin tuskin edes huomaan asiakasta. Ei kiinnosta. :)
Ketään ei kiinnosta kiinnostaako sinua. Toivottavasti saat potkut.
"Moi"ei haittaisi minua viisikymppistä naista.Mutta haluankin ihan tiedostaen olla tällainen vapaa sielu, joka ei turhista ota itseensä enkä liian vakavasti.
Kun olin vähän päälle nelikymppinen, eräässä kaupassa myyjäpoika sanoin että mitäs jäbä katselee... kyllä särähti pahasti korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itseä ärsyttää aina, jos kaupassa, tai joku muu asiakaspalvelija alkaa teititellä. Lähtee heti halut olla asiakkaana. Usein sanon, että ei tarivtse teititellä ja joskus on sanottu, että meidän täytyy puhua asiakasta teititellen. Silloin vaihdan toiseen paikkaan, koska en halua tulla teititellyksi missään tilanteissa.
"moi" olisi minulle myös ihan ihan ok ja itsekin usein moikkaan tuttuja ihan "moi":lla
Siehä varsinaine moukka oot!
sinähän se olet, kun toisia haukut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelänvetelät sanoo moi.
Kaupan alalle kuuluu tosiaan kohteliaisuus, moi sitten kavereille, mutta asiakkaille joku kohteliaampi sana.
Itä-Suomessa sanotaan kanssa moi.
Ai niin toi etelänvetelät, mua niin huvittaa toi sanonta, kun tutkitusti Etelä-Suomessa on varsinkin lapset paljon paremmassa fyysisessä kunnossa kuin pohjoisessa :D
Näin on esim. Puolustusvoimain kuntotesteissä näinä päivinä ne paremmat tyypillisesti tulee kaupungeista ja PK-seudulta. Myös talous, etelässä se enimmäkseen tapahtuu. Tämä etelänvetelä ei enää paljon päde lol
Milloin se muka on pätenyt? Samanlaisia vellihousuja maalaiset olivat 80-90-luvullakin, kun siellä nuorena asuin. Oli hämmästys ja kummastus, joku joku lenkkeili tai ylipäätään käytti omia lihaksiaan mihinkään.
Vanhempani eivät vieläkään ymmärrä, miksi kuljen pääsääntöisesti kävellen tai pyöräillen kun kuulemma autotkin on keksitty.
Alue: Aihe vapaa
Miten tämä liittyy asiakaspalveluun? Ainakaan itse en ole miehelleni tai lapsilleni töissä.