Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia, kun äiti-ihmisen vauvakertomukset eivät kiinnosta
07.04.2024 |
Olen lapseton nainen, jonka kaverista tuli viime kesänä itsellinen äiti. Ymmärrettävästi hänen puheensa ovat paljon lapsessa, mutta mulle alkaisi jo riittää WhatsAppilla lähetetyt "PinjaPetteri on taas nukkunut huonosti, vissiin hampaita tulossa" -tyyppiset tilannepäivitykset. Nämä on yleensä höystetty sankarin kuvalla, johon arvatenkin pitäisi reagoida sydämellä tai kommentoimalla kuinka ihana lapsi onkaan, toivotella tsemppejä hampuleiden kanssa tms.
Lapsi on harvinaisen vaativa, ja alkaa huutamaan melkein heti, jos huomaa äitinsä huomion olevan muualla kuin itsessään. En siis oikeastaan pidä tästä lapsesta (tämä ei tarkoita etten tykkäisi kenestäkään lapsesta).
Kaksi kysymystä. 1) miten pitäisi toimia, jotta tämäntyyppiset tilannepäivitykset ja valokuvat vähenisivät? En toki haluaisi tarpeettomasti loukata kaveria, jolle lapsi on pitkäaikaisen haaveen täyttymys. En kuitenkaan rehellisesti ottaen ole tippaakaan kiinnostunut vauvan kuulumisista.
1) Mitä te äiti-ihmiset odotatte, että tällaisiin päivityksiin reagoidaan. Onko ok, olla reagoimatta mitenkään ja kysellä sen sijaan äidin kuulumisia tms.? Vai onko ainoa vaihtoehto teeskennellä kiinnostunutta lapsesta?
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama tilanne. Olen alkanut harvemmin reagoimaan niihin kuviin. Välillä kun kertoo vauvastaan, vastaan vain omilla kuulumisillani. Minun on jotenkin niin vaikeaa mitään hymyjä tai sydämiä laittaa kuviin, joissa se vauva on. Tuntuu valehtelulta, kun ei ole mielestäni mitenkään erityisen söpö. Odottelen siis vain, että pahin tilanne menee vuosien saatossa ohi ja ehkä vielä joskus ollaan samoista asioista kiinnostuneita.
Juuri tämä! Täällä on kysytty, miksen vain voisi laittaa niitä sydämiä niihin kuviin? Siksi, että en halua esittää jotain, mitä en oikeasti tunne. Se olisi valheellista. Laittakaa mulle kuvia koiranpennuista, niin ei tarvitse väkisin kaivella jotain hellää tunnetta kuvan kohdetta kohtaan.
Ap
No laita peukku jos et voi laittaa sydäntä? Tai sitten vaan etsit ystäviä joilla on koiranpentuja ja hylkäät tämän, joka laittaa vääränlaisia kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka paljon te oikein roikutte puhelimella? Katso viestinsä vaikka kerran päivässä tai joka toinen päivä ja kuittaa lyhyesti mutta ystävällisesti. Ei sun niitä kuvia tarvi oikeasti katsoa. Näin minä toimin eläinhullujen kamujen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi miettiä voisitko viettää enemmän aikaa jonkun muun kaverin kanssa lähivuosina. Tuo on intensiivistä aikaa kaverille, ja noin isot erot elämäntilanteessa tekee kyllä sen että kaveruus ei ole entisellään. Sitten kun lapsi kasvaa, niin kaveria alkaa taas muutkin asiat kiinnostaa.
Ai hylkäät kaverisi juuri kun hän sinua eniten tarvitsisi, koska vihaat lapsia? Kuvittelet että muutaman vuoden päästä sulle on ovi auki?
Elämässä on eri vaiheita. Ei tarvitse laittaa välejä poikki, mutta kaikki ystävyyssuhteet ei vaan ole samanlaisia läpi elämän. Jossain vaiheessa on kivempi jakaa asioita sellaisen kanssa, jolla on samankaltainen elämäntilanne, puolin ja toisin. Ehkä se kaverikin huomaa jossain vaiheessa, että on kivempi lähetellä kuvia ja puhua lapsista jonkun sellaisen kanssa, jolla on omaa kokemusta asiasta. Ja vastaavasti lapseton varmasti kaipaa enemmän seuraa tapahtumiin jne. minne lapsen saanut ei enää ehdi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä avaus ja samaistun AP:hen täysin. Olen kuitenkin raskaana ja otan mielelläni vastaan vinkkejä miten välttyä muuttumasta itse samanlaiseksi.
Mulla on pieni vauva ja mietin samaa raskausaikana. Paras keino on hankkia elämään lapsirakkaita ihmisiä joita voit pyytää hoitamaan vauvaa, jotta mahdollistuu esimerkiksi harrastus tai parisuhdeaika.
Ja jos löydätkin itsesi vaaleanpunaisesta kuplasta höpöttämästä vauvasta, älä pelkää tai häpeile vaan nauti. :)
Ai ilmaisia lapsenvahteja? Tuotako ystävyys on?
On se sitäkin. Niissä maissa, joissa tuo on itsestäänselvää, kaikki voittavat valtavasti kun näin toimitaan. Elämästä tulee parempaa ja turvallisempaa, ja ihmiset ovat vähemmän äärirajoillaan.
Mistä aiheista sitten mieluummin viestittelisit? Laita itse niitä siihen aiheeseen liittyviä keskustelunavauksia menemään tälle äidille päin, niin syntyy keskustelua niistä. Kai teillä joku yhteinen kiinnostuksen kohde yhä on? Vaikka muoti, elokuvat, musiikki, harrastus jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoo vaan suoraan. Minulla on nuoruudesta kaksi ystävää, joilla on jäänyt ns. nuoruus päälle. Aina oli jotain kännijuttuja ja kertomuksia illanvietoista. Hoh hoijaa. Sanoin sitten suoraan, että ei ole kiinnostavaa, kun en itse käy missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla olisi vakavia univaikeuksia yhdistettynä loputtomaan työmaahan, pysyisit tyynesti hiljaa? Vaikket itse ole kiinnostunut vauva-arjesta, voisi sinulta löytyä sympatiaa kaveriasi kohtaan.Ei se vauva-aika ikuisuuksiin kestä.
On multa löytynytkin sympatiaa, mutta ei sitäkään ikuisesti riitä kun puheenaihe on yksi ja sama. Olen jo monet kerrat toivotellut tsemppiä ja parempia unia. En minä osaa neuvoa mitä itkevän vauvan kanssa pitää tehdä öisin! Kiusallista joutua jatkuvasti tilanteeseen, jossa pitäisi osata kommentoida jotain järkevää.
Ap
Ei varmasti hän oletakaan sinun tietävän hölkkäsen pöläystä lapsista, tai erityisemmin piittaavan hänen lapsestaan, hän hakee sinulta tukea, jota ystäville yleensä annetaan. Just ne tsempit, että kyllä se siitä, ja kyselyt että mi
Itsellisen äidin lapsen isä, joka voi olla lapsensa kanssa vähän enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne sun kiinnostuksenkohteet on? Se sun ystävä on ihan sama ihminen kuin ennenkin. Ajattelitko että ystäväsi tehtävä on valita myös vapaaehtoinen lapsettomuus että voitte olla ystäviä? Eikö tuo ole aika kapeakatseista? Pitäisikö sun hankkia muitakin ystäviä, eikä odottaa että tämä yksi täyttää sun kaikki tarpeet ja ehdot mitä ystävyydelle asetat?
Mistä sä nyt tuon revit? Olen jo kirjoittanut, että itsellinen äitiys on selvästi ystävälleni oikea valinta. Toivoisin, että voisimme joskus puhua esim. niistä asioista, joista puhuimme ennen kuin hänestä tuli äiti. Mulla on kyllä muitakin ystäviä, enkä kaipaa jatkuvaa raportointia äitiystävän lapsesta, joka ei ole mulle tärkeä ihminen. En minäkään jatkuvasti raportoi hänelle minulle tärkeistä ihmisistä, jotka eivät liity tämän äiti-ihmisen elämään.
Ap
Äläkä ota niin vakavasti sitä whatsapin sydän-tykkäystä, ei se sitä tarkoita että rrrrrakastaa kuvan kohdetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä et ymmärrä sitä siksi, koska et ole itse äiti. Sä et voi mitenkään ymmärtää sitä. Edes minä joka halusin lapsia en osannut käsitellä sitä, miten koko elämä täyttyy siitä vauvan tsrpeidenntäyttämisestä. Siinä ei ihan oikeasti ehdi miettiä yhtään mitään muuta kuin sitä lasta.
Onneksi se oma identiteetti on löytynyt ja mielenkiinnonkohteet on siirtynyt lapsista muihinkin elämän mielenkiintoisiin asioihin. Nyt kun mun lapset on oikeasti jo isoja. Mutta kyllä siinä ne pikkulapsivuodet pyöri tasan niiden lasten ympärillä. Eikä se meistä äideistäkäån kivaa aina ole!
Vierailija kirjoitti:
Äläkä ota niin vakavasti sitä whatsapin sydän-tykkäystä, ei se sitä tarkoita että rrrrrakastaa kuvan kohdetta
Mutta sitten jos laitat sydämen, niitä viestejä alkaa tietysti tulla vain enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne sun kiinnostuksenkohteet on? Se sun ystävä on ihan sama ihminen kuin ennenkin. Ajattelitko että ystäväsi tehtävä on valita myös vapaaehtoinen lapsettomuus että voitte olla ystäviä? Eikö tuo ole aika kapeakatseista? Pitäisikö sun hankkia muitakin ystäviä, eikä odottaa että tämä yksi täyttää sun kaikki tarpeet ja ehdot mitä ystävyydelle asetat?
Mistä sä nyt tuon revit? Olen jo kirjoittanut, että itsellinen äitiys on selvästi ystävälleni oikea valinta. Toivoisin, että voisimme joskus puhua esim. niistä asioista, joista puhuimme ennen kuin hänestä tuli äiti. Mulla on kyllä muitakin ystäviä, enkä kaipaa jatkuvaa raportointia äitiystävän lapsesta, joka ei ole mulle tärkeä ihminen. En minäkään jatkuvasti raportoi hänelle minulle tärkeistä ihmisistä, jotka eivät liity tämän äiti-ihmisen elämään.
Ap
Vaikutat aika tympeältä ihmiseltä. Minäkään en ole erityisen kiinnostunut vauvojen kakoista ja hampaista, mutta ystäväni saadessa lapsen mietin lähinnä miten voin olla hyvä ystävä suuressa elämänmuutoksessa. Mietin miten voisin auttaa vaikken halunnut lasta hoitaa. Kävin esimerkiksi kaupassa ja kyselin paljon hänen jaksamisestaan. Kannustin pitämään itsestään huolta.
Hävettäisi jos olisin pyörinyt niin oman navan ympärillä että suurin huoli olisi oma tylsistyminen :(
Se tarvii silti just sua. Mikään ei ole ihanampaa kuin kuunnella muiden juttuja, kun oma elämä täyttyy niistä pa*kavaipoista ja hampaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä aiheista sitten mieluummin viestittelisit? Laita itse niitä siihen aiheeseen liittyviä keskustelunavauksia menemään tälle äidille päin, niin syntyy keskustelua niistä. Kai teillä joku yhteinen kiinnostuksen kohde yhä on? Vaikka muoti, elokuvat, musiikki, harrastus jne.
Se on vaan paljon mahdollista, että tätä äitiä ei nyt tippaakaan kiinnosta keskustella muodista, elokuvista tai harrastuksista, kun ei ole aikaa eikä energiaa kiinnittää sellaisiin asioihin huomiota. Hän on yksin haastavan vauvan kanssa, se on aika kokonaisvaltaista puuhaa.
Ja jos tämä on tilanne niin onhan tuo aika hankala paikka, kun elämäntilanteet on niin erilaiset. Sitä voi joko jaksaa olla hyvä ystävä toisen haastavassa tilanteessa ja toivoa, että joskus tilanne tasoittuu, tai voi luovuttaa. Tai jotain siltä väliltä, vastailla kohteliaasti ja kertoilla omia kuulumisiaan.
Tuo on kasvunpaikka. Voit saada ystäväsi jopa avautumaan tai kertomaan siitä kuinka ikävöi sitä vanhaa itseään. Ehkä voit johdatella aihetta siihen suuntaan.. mutta jos se sun ystävä on saanut vauvan vasta vuosi sitten?! Niin tuo ei kyllä ole mitenkään erikoista. Vauva mullistaa maailman. Keikauttaa ylösalaisin. Se on hirveää ja ihanaa ja kaikkea siltä väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä aiheista sitten mieluummin viestittelisit? Laita itse niitä siihen aiheeseen liittyviä keskustelunavauksia menemään tälle äidille päin, niin syntyy keskustelua niistä. Kai teillä joku yhteinen kiinnostuksen kohde yhä on? Vaikka muoti, elokuvat, musiikki, harrastus jne.
Se on vaan paljon mahdollista, että tätä äitiä ei nyt tippaakaan kiinnosta keskustella muodista, elokuvista tai harrastuksista, kun ei ole aikaa eikä energiaa kiinnittää sellaisiin asioihin huomiota. Hän on yksin haastavan vauvan kanssa, se on aika kokonaisvaltaista puuhaa.
Ja jos tämä on tilanne niin onhan tuo aika hankala paikka, kun elämäntilanteet on niin erilaiset. Sitä voi joko jaksaa olla hyvä ystävä toisen haastavassa tilanteessa ja toivoa, että joskus tilanne tasoittuu, tai voi luovuttaa. Tai jotain siltä väliltä, vastailla kohteliaasti ja kertoilla omia kuulumisiaan. <
Ei välttämättä kiinnosta mutta voi kohteliaisuudesta kuunnella, niinkuin ap hänen vauvajuttujaan. Luultavasti löytävät jotain mistä molempia kiinnostaa jutella jos yrittävät
Jos noita tilannepäivityksiä tulee jatkuvasti, heittäisin sen sydämen tai kommentin silloin tällöin, en reagoisi jokaikiseen viestiin. Eihän se ole mitenkään kestävää, että koko ajan pitäisi olla huomioimassa, onhan sulla varmasti omakin elämäsi etkä esim. työajalla voi viestitellä takaisin. Luulisi lähettäjän tajuavan.
Ei siinä muu auta kuin kohteliaisuussyistä esittää kiinnostunutta, jos haluaa että ystävyys säilyy vauvavaiheen yli. Tsemppiä, muista että tämä vaihe ei kestä ikuisesti.
Ei se sun ystävä sitä ymmärrä tai tee tahallaan. Su tehtävä on nyt vaan jaksaa kuunnella ja jutella itse sitten niistä asioista mistä haluat.
Ystäväsi on todennäköisesti hetkeksi kadottanut itsensä, niin pienten lasten äideille usein käy kun täytäy vaan sen pienen ihmisolennon tarpeita päivästä toiseen. Lisäksi oot hirveässä hirmoonimyrskyssä ja vielä yleensä umpiväsynyt.